Päivän Kärnä alkaa olla jo käsite. Tuon keskustalaisen kansanedustajan suusta lentävät sammakot ja erinäiset pippeli-tempaukset alkavat olla sitä luokkaa, että ainakin itse olen epäillyt miestä pitkään vähintään piilohulluksi. Nyt kun aloin asiaan oikein paneutua, on pakko peruuttaa. Ei se hullu ole, ei ainakaan kliinisessä mielessä, vaan kyse on ihan muusta asiasta. Mistä? Otetaan selvää!


Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä ei paljoa esittelyjä kaipaa. Miehen bloggaukset ja twiitit ja millä kaikilla välineillä se onkaan aina itsensä tuonut esiin, on herättänyt kohua kerta toisensa jälkeen. Ammattitoimittajat puhuvat jo `päivän Kärnästä´.

Kärnä muistetaan - ainakin kansainvälisesti - Katalonian itsenäisyysjulistuksen vankkumattomasta kannatuksesta, ja kansainväliseen mediaan hän onnistui pääsemään Suomen wirallisena kantana. Mikä ei varmaan miellyttänyt Espanjaa joka näki Katalonia -liikkeen juridisesti enemmänkin kapinana. Kärnä on myös ehdottanut pysyvää porttikieltoa päiväkoteihin rokottamattomilta lapsilta. Boikotoinut Tukholmassa ilmastotapahtumaa kun tarjolla oli vaan jotain avokadopihvin tapaista vegeruokaa, muttei kunnon läskisoossia. Maininnut samassa yhteydessä värikkäitä mielipiteitä Greta Thurnbergin palkinnosta kieltäytymisestä ja saanut omien sanojensa mukaan tappouhkauksia. Kärnällä ollut mielipiteensä myös helsingin susista ja ketuista ja niiden laadun voi lukemattakin arvata, kun Kärnä on esittänyt että alakoululaisille opetettaisiin metsästystaitoja kunnon ruutipyssyillä pienestä pitäen. Onhan näitä juttuja ja huomenna tai ylihuomenna irtoaa varmaan lisää.

Nyt Kärnä on taas tapetilla lähetettyään pippelistään kuvia ex-rakastajattarelleen joka lopulta keksi myydä kuvat Seiskalle. Heti sen perään ilmaantui joku tatuoijakin joka väitti että Kärnä olisi uudenvuoden tietämillä halunnut tatuoida Keskustan puheenjohtajan nimen pakaraansa. Tähän ei tatuoija suostunut, aavistaen että tulee se katumus sieltä.

mikko karna
Kansanedustaja Mikko Kärnälle on pakko nostaa hattua tyylipukeutumisesta. Tavallisimmin hän tykkää valokuvauttaa itseän luonnonhelmassa ruutupaidassa, kuin korostaakseen kansanmiehen maksuliinista arvomaailmaa. Mutta on hän solmiopuolellakin melkoinen retrotaituri, sillä selvästi hän on mielistynyt Kalevi Sorsan -aikaisiin sivistimiin, jollaiset olivat muodissa 70-luvun lopun ja 80-luvun alkupuolen muotina. Ilmeisesti tämä aikakausi on ollut hänelle jollain tapaa rakas, ja alitajuisesti hän pyrkii kohti aikakautta jolloin asiat oli vielä hyvin ja oikein.

Tarkemmin kun näitä sen juttuja miettii, sieltä erottuu ihan selkeä logiikka, tai pikemmin arvomaailma. Ne on lähes kaikki sellaisia äijäjuttuja. Miesmäisiä. Maskuliinisia. Kärnä tuntuu olevan ylpeä miesmäisyydestään ja tuo äijälogiikkaansa esiin kaikenaikaa. Näen sieluni silmin kuinka hän saapuu kotiin, ottaa jääkaapista budweiserin ja istuu sen kanssa sohvalle kuin kunnon mieskansanedustaja ainakin. Pakastin on täynnä riistaa josta osa sulamassa jääkaapissa. Voi siellä olla kasviksiakin, miehet tykkää punaisista jutuista; paprikoista, retiiseistä ja joskus niistä pienistä luumutomaateistakin. Kaikki vihreän värinen saa ankaran tuomion ja pupunruokaa ei syödä. Telkkarista tulee kaikenlaista ämmien sisustusvinkkejä sun muita hempeitä stooreja ja aikansa saakin Kärnä rullata kanavia kunnes Bruce Williksen runneltu naama tulee esiin. Tämä on se maailma jonka kautta hän kaiken peilaa. Siihen kuuluu kalastus, autonrukkaus ja metsästyskiväärin rasvaus, toimintaelokuvat, ja tietenkin pakollinen twiittaus joka aikaansaa uudenlaisen kohun. Kärnän maailmassa eläimillä ei ole mitään asiaa kaupunkeihin, mutta kaupunkilaisella on oikeus jo pienestä pitäen käydä luonnon puolella paukuttamassa pois pahimmat kuukkelit ja naapurinporot.

On toinenkin logiikka joka erottuu ja se tuntuu olevan nuhteeton lainkuuliaisuus. Johan apostoli Paavali sanoi että pitää olla kuuliainen esivallalle. Siihen kuuluu kannanotot kirkon toimista sillä se on instituutio jota pitää varjella - välillä siltä itseltäänkin. Siihen kuuluu pahastuminen ettei Greta ottanut palkintoa vastaan, sillä se on protokollarikkomus. Ja kun Katalonian julistus näyttää telkassa asiaankuuluvalta menettelyltä, sitä voi kannattaa. Se että seassamme on ihmisiä jotka vastustavat rokotteita jakavia hoitajia, on Kärnän mielestä jo täysin sairasta. THL on ja pysyy itsensä Jumalan sijaisena maanpäällä kuten kaikki muutkin viranomaisiin vivahtavat. ja turha on ihmisen taivahan voimia vastaan.

Kun nämä kaksi elementtiä tiedostaa, vesittyy päivän Kärnä luonnollisesti ennalta-arvattaviksi mielipiteiksi. On selvää että tosimies näyttelee kaluaan joka on kaiken maskuliinisuuden ylin symboli. Se on valtaa. Miehistä valtaa.

Jos siis epäilin Kärnää että sillä menee bi-polaariset häiriötilat silloin tällöin yli, olin väärässä. Hän varmasti hallitsee tunteensa. Mutta nähdessään tai kokiessaan jotakin, joka on uhka hänen mieheydelleen, hän reagoi välittömästi ja seurauksista piittaamatta. Voidaan siis sanoa että Kärnän ongelma tällä hetkellä on, että hän on oman sukupuoliroolinsa vanki. Hän on pysyvästi kiinni niissä miesmäisissä ihannehahmoissa jotka vielä vaikuttivat hänen lapsuudessaan, mutta jotka nykyisin on armottoman junttia ja moukkamaista tyyliä. Voiko mies olla pehmo? Voiko olla mies jos elää kasvisruoalla vai kuuluuko silloin siihen 10% homoryhmään? Entä värikkäiden tai jopa - herra paratkoon - pinkin kauluspaidan käyttäminen? Saako armeijaa kritisoida vai pitääkö kritiikistä kuohahtaa?

Loppukysymys kuuluu, tarvitsemmeko me Mikko Kärnää? On hän hyvää viihdettä medialle ja sitä kautta meille kaikille, koska haluamme itse peilata itseämme vähän värikkäämpiin tyyppeihin että tunnemme itsemme normaaleiksi. Mutta aikain saatossa, mieskriisin pahentuessa, täytyy Kärnän erottua miehisen linnakkeen puolustajana kaikenmaailman kotkotuksia vastaan. Presidenttiainesta ellei kaadu näihin vääristyneisiin sukupuolirooli -käsitteisiinsä.

Jukkis
Gravatar
Juhnu
Ihan tarpeellisia tyyppejä eduskunnalle, hallitukselle ja omalle puolueelle - saadaan huomio pois oikeista asioista. Oman mielipiteeni sensuroin.
Gravatar
juppe
Mä en usko, että Kärnän ura tähän kaatuu, koska me ollaan kuitenkin tekemisissä haploryhmä N:n kanssa ja sen vaikutusalueille on ominaista tää kullin palvominen.

Skandinaviankin kalliomaalaukset fennougrikaudelta on sitä itteään, niin että näitä juttuja pitää ajatella suomalaisesta vinkkelistä. Graffititkin on lähinnä kulleja ja kirkkoveneitä jollei joku vähän kehittyneempi tyyppi maalaa päälle jotain töherrystä, mitä voi kutsua taiteeks jos oikein väljästi tulkitaan.

Kärnä on niin pohjosesta, että tää alkuvoima on sille varmaan vaan eduks.

Piilota kommentointilomake