Tänä kesänä on ollut vähän typistetty turistikausi ja kohteeksi otin Haminan, jossa en ole aiemmin käynytkään. Itse asiassa en juurikaan koko kaakkois-suomessa. Syväanalyseeraan nyt tätä matkakohdetta vähän laajemminkin.
Todetaan se nyt heti alkuun, että niin hieno turistikaupunki kuin Hamina onkin, se on saanut pakan huonoimmat kortit, mitä tulee näihin etelärannikon kaupunkeihin. Se on siellä viimeisenä ja itse asiassa niin kaukana, että Tampereelta käsin sinne matkaaminen ylittää selvästi kipurajan etäisyytensä puolesta. Niinpä juttu suunniteltiin niin että ensin matkattiin Helsinkiin muijan sukulaisille jossa yövyttiin ja kopattiin ne aamusella mukaan. Josta opin että normi hesalaisellekin se on tuskallisen etäisyyden päässä, ajoaikaa kun tulee ronski toista tuntia suuntaansa.
Eikä ole yhdentekevää mihin helsinkiläinen suuntaa. Sillä he jos ketkä tuovat valuuttaa koska niitä on niin paljon. Ymmärrettävästi tämän kisan on aikaa sitten Porvoo voittanut, jonka vanhakaupunki pystyy pelkällä turismilla itsensä elättämään. Se on kiistaton massaturismin mekka jonne tullaan kautta laajan suomenmaan. Sen takana oleva Loviisa ei voi kuin kateena seurata tilannetta, ja Haminan kaupunginisät sitä varmasti. Rehellisesti sanoen uskoisin että hesalainen päiväturisti ei juurikaan etene Strömforsin ruukkia kauemmaksi koska se on vielä säällisen ajomatkan päässä. Näkee että siellä raha liikkuu koska kahvilan tarjottavat ovat yllättävän laadukkaat vaikkakin muuten ruukki kunnostautuukin, valitettavasti, vain jättimäisenä kirpparina jossa on jotain hämärää krääsää. Mikäli turisti siitä kuitenkin matkaansa jatkaisi, olisi haminalaisten seuraava kiusa sitten Kotka joka varmaan ylittää Haminan matkakohteena.
Tsaarin kalamajalla oli puu jota ei tarvitse kastella ...
Ei ole vaikea arvata että Hamina onkin panostanut venäläismatkailijoihin. Siihen tarjoaa eväät kaupungin historia venäläisenä varuskuntakaupunkina ja lähellä sijaitseva Tsaarin kalastusmaja sitä aivan varmasti. Vaan kuten tiedämme, venäläismatkailijoiden määrä nykytilanteessa on tasan nolla joka koettelee koko itäistä Suomea, jossa uudenkarheat ostoskeskukset ja matkailupalvelut ammottavat tyhjyyttään konkurssiaan odotellessaan.
Hamina tietenkin luottaa kotimaan matkailun lisääntymiseen josta pääsemmekin toiseen ongelmaan. Jos oli etäisyys ongelma numero uuno, on numero kaksi sitten keskivertosuomalaisen identiteetti. Hän kun kokee Ruotsin kuninkaatkin läheisemmiksi kuin itämaan Tsaarit. Venäjänvallan aikaan suhtaudutaan kuin ohimenevään historialliseen pyrähdykseen eikä siihen puoleen juurikaan samaistuta kuin korkeintaan johonkin etäiseen ja eksoottiseen.
Haminan historia on tietenkin monipiipuinen juttu. On totta että itse Mannerheim kävi sen venäläistä kadettikoulua joka voisi olla maininnan arvoista. Paitsi että sai kenkää koulusta puntattuaan. Kysyinkin oikein Heinolan Sepolta, joka on mannerheim-asiantuntija miten se juttu oikein meni? Sanoi että se on totta että meni tädilleen mutta meni siitä tunnetun homoseksualistin kotiin jolla oli tapana juottaa nuoria kadetteja koska ymmärrettävästi viihtyi heidän seurassaan. Olen minäkin sitä nuorena tehnyt, antanut jonkun vanhan homon juottaa itseäni joten mitään sen kummempaa siihen ei liity. Tuo homojuttu oli kuitenkin se, miksi kenkää kadettikoulusta silloin tuli. En minä vaan tiedä kehtaako tällä tarinalla turisteja juurikaan houkutella. Varsinkin kun itse kadettikoulukin on Rukkina jonne ei tietenkään ole turistiryhmillä menemistä.
Haminan liepeillä olevan Tsaarin kalamajan sentään pelastaa että se yksin luontokohteena on lumoava. Jokin Kymijoen haara siihen laskee ja kapeikon virtaus on hyvinkin tenho jossa silmä lepää. Wanhoista walokuvista voi katsella millaisia jättilohia siitä on aikanaan pyydetty lähes tuhlaukseksi asti. Kiitos nykyisen teollisen aikakauden, nykyisin ei niistä lohta saada. Muutenkaan sitä ei saada kuin istutettuna ja nekin pari kiloisia pikkusinttejä jos vertaa niiden muhkeisiin esi-isiin.
Itse Haminalla olisi kuitenkin aineksia vaikka mihin. Se on kaupunki josta oikein huokuu kunniakas menneisyys mutta josta vaistoaa asteittaisen rapistumisen. On siinä paljon plussaa. Parkkimaksut kaupungissa ovat selvästi tuntematon käsite, pirssin voi parkkeerata mihin huvittaa. Tähden muotoisessa keskustassa matkakohteet ovat kaikki 500m päässä toisistaan joka on toinen plussa. Kolmas plussa oli oiva ruokapaikka Kerho, jossa seisovassa pöydässä paistinperunoita ja possunpihvejä. Se joka kokkaa aitoja pihvejä tässä kermaperunoiden ja sianlihakastikkeen maassa, saa allekirjoittaneelta kaikki ravintolan viisi tähteä.
Kaksi isoa miinusta kaupungista pisti silmään. Ensimmäisenä ydinkeskustan ortodoksikirkko joka on turistikauden kiinni ja toinen sen vieressä oleva terassikahvila joka loisti poissaolollaan.
Pitihän nekin nähdä ne tallit jossa rakuunat mellastaneet ja jossa nykyisin Hamina Tattoo. Hyvä oli akustiikka pihassa, en muuta sano. Sisällä oli joku Esko Valtaojan rakennuttama maailmankaikkeus -näyttely jota en itse pitänyt kummoisenakaan. Halvalla tehty ja suunnattu kai lapsille tai ainakin niille jotka eivät avaruudesta sanottavasti tiedä. Kunnianhimo puuttui.
Minä en ole oikea vastaamaan mitä Haminan pitäisi tehdä että se saisi edes siivun Porvoon matkailijoista ja että turismi elättäisi edes joitakuita. Samaa varmaan pohditaan useassa muussakin kaupungissa tällä hetkellä. Ainakin voisi yrittää elävöittää keskustaa. Rehellisesti sanoen odotin näkeväni edes muutaman kahvilaterassin ja niitähän ei sitten ollut ensimmäistäkään. Tälläistä ortodoksia olisi kovastikin kiinnostanut sikäläinen ortodoksikirkko joka suorastaan hallitsi keskustaa - ja joka oli lähes pysyvästi kiinni. Vaikka Haminalla on jopa oma piispakin? Sekin vielä pettymysten sarjaan sillä tokihan luterilaiset turistit tunkisivat ortodoksikirkkoon kummastelelmaan ja joka nostaisi paikan statusta. Kyllä meillä Tampereella on kesäopas päivystämässä. Varmaan niissäkin luterilaisissa kirkoissa jotka ovat syvällä maaseudulla ja jonne kukaan ei koskaan löydä ja jossa oppaat vain täyttelevät ristikoita ja keittelevät itselleen kahvia.
Täällä on kuulkaas venäläinen ratsuväki aikanaan äkseerannut.
Hämäräksi jäi myös mainostettu Tervasaari. Odotin näkeväni siistin rantabulevardin jossa rinnakkain ruokaravintoloita ja valkohiekkainen uimaranta kivenheiton päässä, kuten on esim Hangossa. Kaikkea kanssa. Laiturilla meitä tervehti pirtubaari jonka nimikin kirjoitettu tussilla pahville kuten mainoslause Varsovan laulukin. Taustalla joku kolpakkoterassi ja henkiökunta karskia ja meno tosi äijää. Niitä paikkoja jossa saa nenänsä auki jos erehtyy puolenyön tietämillä haukkumaan Persuja. Mitä ne yleensä tuollaista mainostaa jossa paikalliset käy vetään perseet olalle?
Pahaa pelkään että Hamina kuten kaakkoissuomi muutenkin oli valloittamattomista alueista se viimeisin ja nyt olen käynyt mannermaan joka kolkassa. Enkä olisi tännekään tullut vaan piti mennä Norjan Kirkkoniemeen mutta sen reissun jouduin vaihtamaan 1100e maksaneeseen kytkimeen.
Jukkis