Oudot jutut

Tiesittekö että äärioikeistolla on aina ollut oma kulttuurihistoriallinen viitekehyksensä? Sellainen suuri tarina joka seuraa kaikessa mukana ja joka kenties hakee eri maissa erilaisen muotonsa mutta on silti aina tunnistettavissa. Tai äärioikeisto on kenties väärä sana sillä kaikki sen levittäjät ei ole ihan niin oikealta. Yleisemmin voisi vain puhua Yhdysvaltojen kohdalla kristillisestä oikeistosta ja euroopan puolella populismista. Sellaista kansanoikeistoa jota kylläkin äärioikeisto ohjaa ja dominoi omalla kertomuksellaan. Qanon on kenties viimeisin tämän session kuuma nimi.

Lue lisää: Äärioikeiston suuri kertomus

Vielä on talvilomaa muutama päivä jäljellä ja te kysytte - mitä olen lomallani tehnyt? Pysytellyt sisätiloissa tietenkin, kotonani nuohomassa. Vuoroon kirjoittaen kirjaa,ja välillä pelaten halvalla tabletillani. Ulos en pistä nokkaani mutta autoa olen koettanut pitää hengissä.

Lue lisää: Koronatalven pakkaskuukausi

Tämä on taas näitä omia kuuluja tutkimuksiani mutta uskokaa tai älkää, että odottelin jo keväästä asti Välimerelle kylmiä ilmanaloja. Enkä suinkaan mistään ilmastosyistä vaan puhtaasti rajatieteellisessä hengessä. Tai siis pikemmin arvaten ilmiön jota ei ole virallisesti olemassa ja vaikka olisikin, ei sitä kukaan osaisi edes selittää.

Lue lisää: Espanjan pakkaset

Kun ei tässä muutakaan niin kerronpa ajatuksiani meidän kansalliseepoksestamme Kalevalasta. En sano että niille löytyisi vankkaa jalansijaa perusteluineen, kunhan hahmotan miten sen itse koen. Luonnollisesti minä kun olen minä, lähtökohta on kalevalaisten kertomusten historiallisuus - oliko sitä? En usko että olen tässä asiassa ensimmäinen enkä viimeinen pohtija mutta joka kertahan onnekkaat yrittäjät ovat jääneet tyhjän päälle, sen verran metafyysinen kertomus se on.

Lue lisää: Kalevala ja historia

Joulu on pian täällä ja ihan tyrmistyttääkseni yleisökuntani, ajattelin puhua sanasen kristinuskosta ja kristillisyydestä. Sehän on näin sekulaareina aiheina mitä epähienoinen puheenaihe joka aikaansaa nolostelua ja myötähäpeää. Juuri siksi. Jotta otamme jonkun teeman, ajattelin kumota sen pitkällisen harhaluulon, että joulu olisi alkujaan pakanallinen juhla. En suinkaan tuputtaakseni isonkirjan oppia vaan ihan historianpuhtauden nimissä. Ei pidä niellä sellaista maailmankuvaa joka ei sitten vastaakaan vallitsevia tosiasioita.

Lue lisää: Joulunvieton lyhythistoria

Suomi, suomalaiset, miten me olemme muodostuneet noin niinkuin kansana? Valtiona? Tämä tuli mieleeni heti itsenäisyyspäivän mentyä ja tämä kirjoitelma olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin. Kostaa monisarjaiseksi kirjoitukseksi, sillä historiasta on nähtävissä, että se koostuu monesta eri tekijästä eri vuosisatoina. Moderni suomalaisuus alkaa hahmottua jo Uudenajan puolella ja kai mekin lähdetään sieltä?

Lue lisää: Suomalaisuuden synty osa 1: kadonnut kansa

Tänään tutustumme itseensä Kalevaan, ja hänen poikiinsa, jotka kukin hallitsivat omaa mannertaan. Ei sitä mahtavuutta voi edes kuvitella nykypäivästä käsin. Vaan onpa tuosta aikakaudesta sentään jotain jäänteitä jäänyt ja sen takia niitä kannattaakin kaivella Yhdysvaltain osavaltioiden nimistä.

Lue lisää: Kalevan kansa ja Yhdysvallat

James Randikin tuossa otti ja kuoli. Ajattelin pari sanasta sanoa kun jossain määrin on vaikuttanut omaanikin elämääni, miksi allekirjoittaneesta tuli sellainen kuin tuli. Nämä nekrologit ovat siitä hankalia, että perinteisesti ei vainajista pahaa, mutta ihan kokonaanhan sellaista ei voi välttää.

Lue lisää: Randi on poissa...

Hitlerologia eli Hitlerin elämänkerran tutkiminen on tunnetusti tieteistä jaloin. Nyt on onneksi ihan pätevääkin asiaa sillä on tullut aika paljastaa jotakin, jota oikeastaan ei tiedä kukaan. Mikä oli Hitlerin suhde vapaamuurareihin ja ennen kaikkea mitä tapahtui Immolan kentällä 1942, kun Ryti oli vastaanottamassa saksalaisvierastaan.

Lue lisää: Hitler ja Risto Ryti

Minä kun aina puhun sodasta niin mitä teki oma sukuni? Kun tuossa edellisessä kirjoituksessani viittasin mummooni sota-aikana niin yhtä hyvin sitä vois kertoa mitä isovanhempani oikein duunasivat silloin. Minähän olen sitä sukupolvea jolla ne oli vielä isovanhemmat. Nuoremmilla tuskin on sitäkään kosketuspintaa enää jäljellä. Tässä tarinassa ei tietenkään ole yleviä LottaSvärd -juttuja, ylennyksiä saati ensimmäistäkään Mannerheim -ristin mitalia. Nämä ovat sitä sotavuosien arkea joista ei muistelmia kirjoiteta.

Lue lisää: Jukkiksen suku sodassa