Ei teidän tarvitse tästä mitään ymmärtää. Puhutaan maamme isoimmista ley-linjoista ja erityisesti tästä lauhanvuoren linjasta, josta aikanaan alkoi allekirjoittaneen tutkimussuunta. Vuosia on mennyt ja aina siitä vain irtoaa uusia ulottuvuuksia - ja sen myötä uusia ratkaisemattomia kysymyksiäkin.


Onhan noita kirkkoja samalla linjalla; Pirkkalan vanha kirkko, Hattulan vanha kirkko, Hausjärven kirkko ja lopulta kaikki päättyy aina Porvoon tuomiokirkkoon. Toisesta päästä se tuntuu menevän Lauhanvuoren eteläpuolella olevaan rajapyykkiin josta lähtee salaperäisesti kaksi muutakin linjaa, jotka menevät kirkkojen päältä. En minä ajatellut tätä nyt ryhtyä sen tarkemmin esittelemään, jos ette ole lainastosta vielä lainanneet kirjaani muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta, niin ihmetelkää vapaasti mistä ihmeestä oikein jorisen. Ley-linjoja? Kirkkoja? Mitä ihmettä? Jotain huuhaajuttuako?

ley linja1
Lauhanvuoren linja em paikasta aina porvooseen asti on niin kertakaikkisen pitkä, ettei sitä voi esittää millään säällisellä karttakuvalla joka tarjoaisi myös yksityiskohtia. Riittänee kun sanon että viiva lävistää sen verran monta kirkkoa, ettei sitä kannata sattumana pitää.

Hämäläisen hitaasti alan tätä ymmärtämään. Itse asiassa uusi funktio tuli vasta muutama päivä sitten kun ajelin hämeenlinnan ohi ja joskus täytyy relata ajamalla hattelmalanharjun päältä. Topata haistelemaan topeliusmaista ilmapiiriä ja... mitä ihmettä oikein puhun? Ketjupolttajana on pakko savutella tasaisin välein ja hattelmala hyvä paikka vetästä nortti. Kun se siinä paloi, niin samallahan sitä katselee huiman jylhää näkymää - ja sitä varten on oikein tasannekin aikanaan rakennettu - ja joka nykyisin käsittää kuusen oksia, männynrunkoja ja epämääräistä pajukkoa. On muuten pitänyt pitkään blogata kuinka nykyisin lähes kaikki näköalapaikat ovat ummessa ja pihit kunnat korvaavat harvennushakkuut näkötorneilla, mutta siitä joskus toiste.

Kun ei muutakaan niin luin kylttiä. Se kertoi että aikanaan on tänne tullut tie Hausjärveltä - ja alkujaan ilmeisesti Porvoosta asti seuraten harjuja ja harjanteita. Tieura jota hevosella on päästelty, on tietenkin kulkenut aina harjanteita pitkin, jos ne vain ovat olleet riittävän matalia ja tasapohjaisia. Jos ovat liian jyrkkiä, on seurattu niiden sivua jotta eksymisvaara minimoituu.

ley linja2
Ley-linja - vasemmalla sinisellä viivalla - menee yhdensuuntaisesti ikivanhan ratsupolun nokia-pinsiö pätkän kohdalla. Jos joku eksyy tälle vanhalle kirkkopolulle - jossa eevansiltakin on vielä originaalia - niin tietäköön että tie on tyystin alkuperäisasussa. Tiet todellakin olivat keskiajalla tai rautakaudella pelkkiä polkuja joista pääsi siinä ja siinä joko ratsain tai taluttamalla selkähevosta.

Minä en tiennyt tätä! Kartasta vasta katsoin että katos perhanaa, niin meneekin harjumaasto sydänhämeen halki. Ja sama harjanne jatkuu hattelmasta kohti pohjoista, mennen vesistön toisella puolen rapolanharjua päätyen hattulan kautta aina lempäälään. Siis tismalleen sama reitti kun tällä mun ley-linjalla, joka tosin menee suoraan tieverkon mutkitellessa harjujen ehdoilla. Hiidentie siis. Muinaista laatua.

Lempäälästä on mennyt tie pirkkalaan ja siitä ylitetty vesi ja päästy nokialle. Ei varmaan ihme että viiva menee keskeltä Nokian kirkkoakin, kuten se menee Pirkkalan vanhan kirkon päältäkin. Siitä se jatkaa todella ikivanhaa uraa kohti Pinsiötä päätyen Hämeenkyröön. Kuningastie on siitä mennyt suoraan pohjoiseen hämeenkangasta pitkin mutta viiva menee kohti Jämijärveä jonne on mennyt myös entisaikain urakin. Minä muuten sunnuntaiajelin niissä maastoissa takaviikkoina ja siellä oli kyllä viehättäviä punamultakyliä, jotka oli kun jotain lavasteita vaahteramäen eemelistä.

Pakkohan se on uskoa että tämä ley-linja on sama kuin muinaiset tieverkostot. Se jättää tietenkin myös kysymyksen mikä merkitys tällä linjalla on tässä tien kannalta. Loogista on olettaa että muinaiset tiet tehtiin yleensä rajoille jotta molemmat osapuolet saivat niitä demokraattisesti käyttää mutta minkä rajoille? Lauhanvuori on ainakin erotuspiste satakunnan ja pohjanmaan välillä, ja tieverkon pohjoispuoli tuntuisi noudattavan satakunnan ja hämeen rajamaita. Sen sijaan on epäselvää missä hämeen ja sen itäpuolisten kansojen rajalinja on kulkenut, koska linja kulkee aavistuksen liian lännessä. Tämä on vielä avoinna oleva kysymys johon ainoa hatara vastaus toistaiseksi on, että hämeen itäraja on liikkunut eri vuosisatoina. Toinen skenaario lähtee siitä että kyse on kaupparajoista. Tämä kysymys on vielä avoin.

ley linja3
Hämeessä linja seuraa uutterasti sikäläistä harjuverkostoa. EI kuitenkaan kaikilta osin itse harjun päältä kuten ei tiekään. Esimerkkinä harjusta otin ryttylän kolmilammet - olen siinä uinutkin. Olen myös kavunnut somerovuorelle ja viimeiset metrit kirjaimellisesti nelinkontin. Sen päällä odotti tasainen pöytävuori, kaunis kuin mikä, mutta mitään tietä ei noin korkealta ole mennyt.

Sitten on auki se vuosisata jolloin tämä olisi tehty. Ainakin se on varmaa että ennen ruotsinvallan aikaa joka satakunnan kohdalla tarkoittaa 1300-lukua ja hämeen kohdalla 1400-lukua. Puhutaanko nyt rautakaudesta vai keskiajasta on epäselvää mutta selvästi ajalta ennen linnaläänien perustamista. Oma veikkaukseni liikkuu jossakin 900-1000 -lukujen tietämillä. Ehkä aikaisemmin tai ehkä myöhemmin? Ajalta kumminkin jolloin maakunnat omine ruhtinaineen olivat jo olemassa. Oliko ensin linja vai ensin tie? Tie kuulostaa uskottavammalta mutta toisaalta mikään tie tuskin on tavoitellut lauhanvuoren suota joten vaaka voi olla toisinkin. Toisaalta on sanottava että suvitie on mutkitellut siellä täällä ja vaikka osittain on linjaa käytetty talvitienä, ainakin vesistöjen kohdalla, ei sekään vastaa linjaa kaikilta kohdin. Joten päättely etenee niin että ensin ollut tie josta on tehty raja, tai se ollut raja-alue jo ammoisilta ajoilta joka on virallistettu linjalla. Toisaalta on sitten kysyttävä että onko kaksi muutakin tieverkkoa jotka lähtevät lauhanvuoren pisteestä, sitten sattumalta olleet myös sen suuntaisia. Läntisin linja - satakuntalainen ruumistie - että satakunnan keskilinja huovintie -aarikintie sitten sattumalta myös lauhanvuoren suuntaisia? Koko tämän paletin muodostumishistoria ei kai enää monimutkaisempi voisi olla. Toisaalta pahin este on oma hämäläisen hidas oivalluskykyni vaikka vastaus saattaa olla helppokin.

Yhtä kaikki. Näin tieteellisestä vinkkelistä on osoitettavissa että nämä suuret ley-linjat korreloivat vahvasti rautakautisen tieverkoston kanssa. Se pienentää sattuman osuutta kuin sitäkin näkökantaa että tässä vaan huuharoidaan jotain löylynlyömän kansan iloksi. Kyllä ley-linja tätä kautta ihan perusteltu väittämä on. Pahoittelen jos olin epäselvä mutta sitähän olen aina.

Jukkis
Piilota kommentointilomake