Tämä juttu on alkujaan kirjastani Suomen Mysteerit ja kiistatta tulee silloin tällöin kierrätettyä juttujaan. Mutta eihän se paha asia ole ajatellen että aina on joku joka ei tiedä näitä asioita. ja loppujen lopuksi ei allekirjoittaneella ole tarkoitus ylläpitää mitään anti-muurarillista agendaa vaan yksinomaan kertoilla asiat niinkuin ne ovat - ja vetämättä niistä sen kummempia johtopäätöksiä.
Tampere perustettiin virallisesti 1779. Tällöin tuli kuningas Kustaa III perustamisasiakirja, jonka kannessa säteilee yksittäinen monogrammi. G-kirjain. Tietenkin virallisesti se on Kustaa III sukuvaakunan Gottorpien tunnuksena, mutta tämä selitys on luonnollisesti tarkoitettu vain ulkopuolisille; jokainen vapaamuurari tietää mitä G tarkoittaa näissä yhteyksissä. Siitä ei tietenkään puhuta, ja tapana on ohittaa Kustaa III omakin vapaamuurarius jonninjoutavana asiana.
Tampereen vanha vaakuna on idealtaan vapaamuurarillista alkuperää. Se tulvii muurarillista symboliikkaa ja kokonaisuus muodostaa raamatunjakeen joka siinä on kätkettynä kuva-arvoituksena. Nykyiseen vaakunaan on kelpuutettu sekä Triple-Tau että muurarillinen kiviruhjin.
Sillä on kuitenkin mitä valtaisin merkitys, sillä ilman vapaamuurariutta Kustaa III ei olisi koskaan saapunut Hatanpään kartanoon 1775. Sinne kun oli kokoontunut silloinen vapaamuurariloosi Saint Augustinuksen Saint Johannes –loosi jäsenineen. Loosin johtaja oli Hans Henrik Boije, joka oli tämän loosin ehtinytkin Suomeen perustaa sukulaistensa kanssa, ja tunsi kuninkaan erinomaisesti ruotsalaisista looseista. Luonnollisesti Boije omisti Hatanpään kartanon, ja isännöi tapaamista. Tuleva Tampereen kaupunki tultaisiin sekin perustamaan Boijen maille Tammerkosken rantamille. Itse asiassa hyvin harva on tietoinen, että tulevan kaupungin peruskivi asetettiin kartanon alle tässä samaisessa rituaalissa, jo neljä vuotta ennen kaupungin virallista perustamista. Sittemmin se on kadonnut kartanoa kohtaavassa tulipalossa, mutta saattaa hyvinkin olla edelleen päällerakennetun kartanon alla . Ironista siinä mielessä, että myös Washingtonin peruskivi on sittemmin kadonnut. Näillä vapaamuurarikivillä tuntuu olevan näköjään laajemmminkin taipumus katoilla. On kuitenkin toinenkin kivi, jota voi täydellä syyllä pitää kaupungin perustamiskivenä, joka on kartanon puistossa.
Juhannus ei sekään ollut sattumaa. Vapaamuurarius oli perustettu vuonna 1717 nimenomaan juhannuksena, josta käsin päivä jäi kuin väkisin tärkeimmäksi juhlapäiväksi. Muistoksi tästä tapahtumasta jäikin sitten kartanon puistoon edelleen siellä oleva vapaamuurarikivi. Siihen on kaiverrettu apostoli Paavalin kirjoituksista kreikankielinen lause ”Herra tuntee omansa”. Tämän vuoksi sille on annettu nimeksi myös vapaamuurarihauta, sillä vastaavia salaperäisiä vapaamuurarihautoja tunnetaan muualtakin, kuten vaikkapa Helsingin kaisaniemen puistosta tai Euran hautausmaalta. Itse asiassa me tiedämme kuka sen siihen asetti, sillä kirjoituksessa on koodi. Katsotaanpa tätä kreikankielistä lausetta: EGNO KURIOUS TOUS ONTAS AUTOU. Ilman pitkiä sepustuksia avaamme koodin suoraan ja sellaisenaan:
G U S T A U
E NOK RIOU TOUS ON AS UTO
Se kenet Herra tuntee, on tietenkin Gustau eli Gustav – kuningas itse. Ei epäilystäkään, etteikö kuningas olisi tätä lausetta valinnut, ja se varmaan hänelle olikin rakas raamatunkohta. Mielenkiintoisesti siitä saisi jopa nimen suomennoksen: Kustaa.
Alku uudella kaupungilla ei tietenkään ollut mitenkään kaksinen, ja käytännössä se oli ensimmäiset vuodet Porin tytärkaupunki. Aloittelevan kaupungin ensimmäinen epävirallinen pormestari olikin Porin pormestari Lars Sacklen. Sanomattakin on selvää, että hän kuului myös loosiin. Tampereen oma ensimmäinen pormestari oli Ernst Tihlman, jonka samannimisen isän nimi komeilee niin ikään vapaamuurarimatrikkelissa. Tihlmanin hallintokausi ei ollut mikään kaksinen, johtuen kroonisesta kassavajeesta joka sittemmin johti Tihlmanin erottamiseen. kadonneille rahoille ei löytynyt selitystä, vaikka niiden kohtaloa vielä pitkään käräjöitiinkin. Seuraava pormestari oli sitten Adam Sacklen – Porin pormestarin veljenpoika – jota taas kaupungin historiikit muistelevat lämmöllä. Kuuleman mukaan leppoisa pappa piippuineen, ja häneen liitetään kasku jos toinenkin. Jos joku kuitenkin tässä vaiheessa vielä epäilee, etteikö kaupungin alkuhistorialla ja vapaamuurareilla olisi yhteistä taivalta, niin johan on kumma. Itse asiassa koko kaupunki oli itsessään vapaamuurarillinen projekti, joka ei suinkaan loppunut vaikka Venäjän tsaari Aleksanteri I kielsikin vapaamuurariuden valtakunnassaan. Ei se tietenkään Tampereeltakaan koskaan loppunut, se vain meni maan alle.
Kirkot jotka kaikki rakennettiin lähes samalla vuosikymmenellä, muodostavat edelleen viisikannan.
Tampere oli koko 1800-luvun vapaakaupunki. Se tarkoitti että se ei maksanut veroja, sillä oli oma tulli eli se on tavallaan suvereeni kaupunkivaltio. Tämän päätöksen se oli saanut korkeakenkäisiltä ”tahoilta” jotka halusivat projektin säilyvän puhtaana. Mikä oli tämän projektin nimi? Kenties jonkinlainen `Uusi Jerusalem´ jollaisia perustettiin eri kaupunkien nimellä pitkin maailmaa. Washginton ja Tampere ovat syntyisin samasta ideasta, vaikka kukaan ulkopuolinen ei tiedäkään, mitä nämä ideat ovat. Ainakin se näkyy asemakaavassa. Vuonna 1865 rakennettiin Finlaysonin kirkko, ja muutamaa vuosikymmentä myöhemmin Aleksanterin kirkko, ja Johanneksen kirkko – eli nykyinen Tuomiokirkko. Viimeisenä rakennettiin sitten Aleksanteri Nevalaisen kirkko, eli tutummin ortodoksikirkko. Vielä piti rakentaa viideskin kirkko Hämeenpuiston loppupäähän, nykyisen Nalkalan kohdille, mutta yksikään kirkkokunta ei halunnut joutua niin kauas, vaikka tontti oli jo valmiiksi kaavoitettu. Edes synagoga ei suostunut muuttamaan moiseen umpioon, vaan jäi Näsilinnankadulle. Eipä tuota sitten kukaan halunnut, joten ei sinne koskaan mitään tehtykään. Mielenkiintoista on havaita, että jos nämä neljä kirkkoa, ja rakentamattoman tontin yhdistää viivoilla, huomaa että ne muodostavat täydellisen viisikannan. Vastaavanlaisia tunnetaan ainakin Saksasta. Mielenkiintoista sekin, että tämän viisikannan täydellinen keskus on Keskustorin raatihuone. Toki kaupungissa on paljon muutakin symboliikkaa. Silloinhan kaupungin raja kulki koskessa, joten kaupungin koilliskulmassa on tämä tehtailija Nottbeckin pystyttämä kotkapatsas. Sekä kotka että koilliskulma ovat tietenkin tärkeitä vapaamuurarisymboleita.
Jos puhutaan todellisista vapaamuurarisymboleista, niin katse on käännettävä Tampereen vaakunaan. Kaikkiaan vaakuna on niin esoteerinen, ettei sen tekijääkään tiedetty. Perimätieto puhui vain 18-vuotiaana kuolleesta korpraali Cederavallista, mutta nykyisin tiedämme, että työ teetettiin Wrightin veljeksillä. Vaan ketkä sen sisällön suunnittelivat – sitä emme saa kenties koskaan tietää. Siinähän on nähtävissä kolmekin T-muotoa, eli ns. triple-Tau –symboli, kuin myös Hermeksen sauva. Kiintoisin on ehkä nykyisessäkin vaakunassa koreileva vasara, joka on vapaamuurarillinen common cavel; kiviruhjin. Tämä varhaisten kirkonrakentajien työkalu jossa on hakkaava ja leikkaava pää, ja näitä kirkonrakentajia – vapaita muurareita – pidetään nykyisten vapaamuurarien edeltäjinä. Vaakunan keskellä virtaa hopeinen koski, joka saa alkunsa vaakunan koilliskulmasta.
Tässä ei tietenkään ole kaikki, sillä itse asiassa koko vaakuna on kuvallinen raamatunjae: Jumala suokoon sinulle taivaan kastetta ja maan rehevyyttä. Tämä jae ei ole mistä tahansa reväisty, sillä se on ollut historiassa erityisesti alkemistien suosiossa. Sama lause kun on nähty mystisen rosenkreutzilaisen veljeskunnan kirjoituksen Confessionin kannessa. Eikä syyttä, sillä juutalaisen viisausperinteen kabbalan mukaan siihen kätkeytyy gematrinen numerokoodi, eli alkuperäisten heprealaisten sanojen lukuarvo on 1081. Luvulla on monia merkityksiä, ja esimerkiksi astronomiassa se tarkoittaa aikaa jonka Kuu kiertää Maapallon ympäri tuhannen kierron aikana, sillä yhden kuunkierron aikana Kuu kiertää maan 1.081 kertaa. Vapaamuurarillisessa koodistossa 1081 viittaa sanaan Cable Tow eli kaapelinmittaan. Luultavaa on, että ensimmäinen asemakaava on pakotettu kaapelinmitan ehdoilla, jonka pituus on toki vaihdellut eri vuosisatoina, ja sen vuoksi asiaa on mahdoton lopullisesti selvittää.
Yhteenvetona voi todeta että Tampere on perustettu vapaamuurarillisessa rituaalissa aikansa korkeimpien vapaamuurarien ideoimana. Se on perustettu Suomen korkea-asteisimman vapaamuurarin maille, ja sitä ovat johtaneet miehet samasta loosista. Sen vaakunassa on vapaamuurarillista symboliikkaa, kuin myös sen arkkitehtuurissa. Sen perustamiskivikin tunnetaan vapaamuurarikivenä. Näillä eväillä se tosiaan jättää tuollaiset Washingtonit leikiten varjoonsa. Näitä asioita ei vain ole tapana huudella turuilla ja toreilla, sillä nämä asiat eivät kuulu rahvaan tietoon.
Jk. On kylläkin todettava että symboliikka jollain tasolla jatkuu edelleen, mutta siitä joskus lisää - ehkä.
Jukkis