Täysikuun voimaa ei saisi ikinä aliarvioida. Sainkin tästä kouriintuntuvan opetuksen viimeisen vuorokauden aikana jolloin sattui ja tapahtui kuun vaikutusvoimasta. Jonkinlainen päiväkirjamainen kuuluminenhan tämä on. Pitäkää hatuistanne kiinni kun pureudumme kuumystiikan maailmaan.
Viivyttelin vähän liiankin pitkään särkevän hampaan kanssa. Se olisi pitänyt vetää jo viikkoa kahta aiemmin mutta kun sama hammas vihoitteli jo joulukuussa ja parani itsekseen, aattelin että niin se tekee nytkin. Eipäs tehnyt. Paras ratkaisu on vaan ottaa pihdeillä kiinni ja vetää pois sillä mitä moista mätivää ja hölskyvää hammasta pelasteleen koettaa. Soitin sitten lopulta ajan ja huomasin kyllä että öisin täysikuu loimotti mutta vaihtoehtoja ei juurikaan ollut.
Sillä wanha kansa tiesi että täysikuulla mikä tahansa haava vuotaisi vuolaasti ja hampaitakaan ei kannattaisi samasta syystä koskaan vetää täysikuun aikana. Se on ihan kansanperinteellinen viisaus joka tosin on jo unohdettukin. Nykypäivän ihminen kai pitää sitä tosiaankin vain kansanperinteenä joka nojaa johonkin agraariajan taikauskoon. Ei se ihan näin ole. Kyllä niissä vinha perä on. En tiedä mutta jos jostakin löytyisi naikkonen jolla on kuukautiset täysikuun aikana, voisi varmaan melkoisella varmuudella sanoa että vuodossa löytyy.
Sitä en sitten tähän hätään osaa sanoa miten runsas verenvuoto ja täysikuu korreloi toistensa kanssa. Epäilemättä gravitaatio vaikuttaa ja kuu vetää puoleensa kehon nesteitä. Ne virtaavat ulos pienestäkin reiästä isommalla paineella kuin normaalisti. Veren kohdalla ihmisessä on tietenkin tätä varten hyytymisaineita mutta nekin toimivat heikommin. On näistä tutkimuksiakin ainakin auringon sähkömagneettisen säteilyn kohdalla; veren koostumus on iltapäivästä erilainen kuin aamupäivällä joka liittyy jotenkin punasolujen sähköisiin ominaisuuksiin. Mikä ettei kuu tee samanlaista vaikutusta? Se etten perehdy tähän nyt, juontaa siitä että lopullinen vastaus lienee äärimmäisen monimutkainen ja koostuu monesta eri elementistä. Yhteenvetona voi sanoa että vaikutus on silti niin minimaalisen pieni, ettei se ole oikein tarkemman tutkimisen arvoinenkaan.
Kuulla on hämmästyttäviä "voimia" jotka tunnettiin vielä maatalousaikana mutta nykypäivän kaupunkilainen on ne unohtanut.
Varmaa on vain sen jälkeen suu oli täynnä lonkeroita. Hyytynyt veri teki sinne ihme muotoja joita sitten kieli keräsi kasalle ja sylki ulos. Vuosi niin perkeleesti. Odotin max kahden tunnin vuotoa mutta kuutisen tuntia meni ennen kuin ensimmäinen hauras hyytyminen tuli. Muijakin siinä jo huolestui mutta sanoin että se on normaalia täysikuun aikana. Kuulla on sellainen vaikutus, se vetää avohaavasta verta puoleensa.
Jotta epäonni oikein vaikuttaisi, kerrotaan seuraavaksi että olisin voinut pyytää päivän sairaslomaa jota en tajunnut pyytää. Olisin säästynyt monelta vaivalta. Pienin ei ole se, että täysikuulla on lähes aina korkeapaine joka talvella tarkoittaa muhkeaa pakkaslukemaa. Se ei ole lehdenjakalle kiva juttu se. Niin nytkin. Laskevalla kuulla sitten tulee matalapaine, lumisateet ja lauhat kelit mutta täysikuun aika pitää vaan kestää sormien ja varpaiden pistelyä. Yleensä minä liikun Postin varavehkeellä pienellä sähköskootterilla joka muuten on lehdenjaossa pähee peli kun liikutaan Pispalanmäellä, jonne ei autolla oikein ole aina asiaakaan. Ne on varavehkeitä sillä käytettävät wiralliset sähköskootterit ovat näitä korkeita ja raskaita ns. jääkaappi-pakastin -yhdistelmiä joissa on kunnon loota selän takana joka salpaa kaiken näkyvyyden taakse. Jokin peruutustutka on mutta se nyt paljon pilkkopimeässä auta. Olenkin tätä versiota vältellyt ja ottanut aina nurkasta sen pienen.
Vaan en tällä kertaa koska siinä on yksi ominaisuus jota vanhassa ei ole eli lämmitettävät kahvat. Ne on tarina sinänsä. Yleensä se menee niin että kun sitä käyttää päiväjakajatkin ne kytkee sen päälle jo lokakuussa ja myös jättävät päälle niin että se tuikuttaa vielä hallissakin ollessaan latauksessa. Vastukset palavat näistä kiinalaisvarusteista viimeistään joulukuussa eli silloin kun ensimmäiset pakkaset alkavat. Sit ne on toimimattomat koko talven mitalta ja saa tyytyä kahvojen viimasuojiin jotka nekin on yleenä huonosti ja huterasti kiinni. Ja koska se on tavallaan pelkkä lisävaruste, ei niitä kukaan korjaa ennen kuin joskus ja jouluna. Nyt se oli ihme ja kumma huollettu jo maaliskuuksi joten tottakai päätin sen ottaa. Mittari ulkona kun näytti -16 astetta. Aikamoinen pettymyshän se oli, mitään ei sormissa oikeastaan tuntunut vaikka olikin vaistoavinani että max huoneenlämpöinen se taitaa olla.
Sitten mennään Postin salaisuuksiin. Koettaessaan osa-aikaistaa päiväjakelijoita ei postia jaeta enää kuin pari päivää viikossa. Ongelmana kuitenkin että on sanomalehtiä jotka pitää jakaa joka päivä tai ainakin ilmestymispäivänään. Niinpä nämä on sitten jätetty varhaisjakelun kontolle. Me kutsutaan niitä Cams-tuotteiksi ja ne on käytännössä maakuntalehtiä. En sit tajunnutkaan paljonko näitä torniojokilaaksolaisia, kuhmon sanomaa ja ylä-satakunaa tilataan mutta suht paljon. Joku tilaa aina inarilaista myöten. Nyt niitä ei näkynyt ja lähdin matkaan ilman niitä. Se että jotain puuttuu tai tulee ihan väärälle alueelle, siinä ei ole mitään uutta vaan se on ihan jokaöistä. Joku soitti perään ja sano että ne löyty ihan väärästä kuormasta. Eikä mulla ollut aikomustakaan niitä jakaa. Ovelasti sanoin että oon jo liikkeellä ja jaetaan ne huomenna - minähän olisin silloin jo jossain muualla. Kun ei ole silppua kiusana, voi mennä lujaa ja päästä ihmisten aikaan kotio pakkasesta.
En sitten ajatellut yhtään että korkealla vehkeellä ei niin vaan peruutella epätasaisella pinnalla - ja varsinkin jos samaan aikaan kääntää 90 astetta. Kriittinen painopiste menee keskikohdasta pois ja näin että nyt se kaatuu kyljelleen. Hyppäsin toki ajoissa pois ennen kuin näin kävi. Lehdet oli pitkin ja poikin rinnettä ja siinä se hurisi itsekseen kyljellään. Luulin että mussa olis ollut bodia nostaan se pystyyn mutta satoja kiloja ei niin vaan nouse. Kokeilin paljon sitä voimaa on, mutta ainoa tulos oli että suussa oleva haava aukes ja pian oli suu täynnä verta. Lopulta oli pakko soittaa. Joku Postin varajakaja sieltä tuli ja yhdessä kammettiin se pystyyn. Arvatkaa mitä? Kun se nousi autosta, se läppäs mulle nipun maakuntalehtiä kouraan ja totes ohimennen että toin nääkin ny samalla. No niin, ei onnistu tänään mikään. Nostaessa penkki irtos ja siinä oleva johto leikkautui kuin giljotiinissa liittimestään. Siinähän on sellainen turvaominaisuus että se ei liiku, ellei penkin päällä ole painoa eli joku istu siinä. Nyt kun tämä tunnistin hajos, ei se tietenkään mihinkään mennyt. Nostaja lähti, hinuri tuli hakeen rohjon ja mut kuskattiin toisella autolla. Sinne heitettiin takaosaan lehdet joista osa silppuuntunut renkaan alle ja joku jäisi tänään ilman lehteään.
Sinne meni juu kyljelleen. Eikä jaksanu itte nostaa pystyyn. Hinuriäijä sano että kyllä näitä Postin rohjoja joutuu tämän tästä hinaileen - ja yleensä just pispalan suunnasta
jatkoin sitten jakoa omalla autolla. En pikkuvehkeellä koska pakkasta oli ja koillistuuli ikävä. Toisekseen olin jo tehnyt itse pispalanmäen ja pelkkä - suht tasainen - tahmela jäljellä. Tasainen on aikas suhteellinen käsite tietenkin mutta mäet on sentään alle 30 astetta. Seudut oli kaikki pieniä kujia ja yleensä ylä- tai alamäkeen eikä niihin voi mennä autolla urheileen. Kävellä piti mutta plussana ettei tartte palella. Sen kun hyppää takaisin lämpimään autoon. Jotta tämä epäonnen yö saisi oikein katteen päälleen, en ole jakanut aikaan omalla autolla ja käsijarru ei toiminut kun ei sitä ole aikaan käytetty. Se onkin vähän vitumpi juttu se. Joka kerran piti sammuttaa auto ja panna vaihde päälle mutta kun mäet on mitä jyrkimpiä, tuntui silti liukuvan itsekseen alaspäin jyrkässä jäisessä mäessä. Sutiin en ihme kyllä jäänyt kun kerran. Olin luullut olevani valmis jo viiden aikaan ja nukkuvani vällyjen välissä viimeistään kuudelta mutta seikkailun takia pääsin kotipihaan vasta puoli kahdeksan. Isäukolla oli aika terveyskeskukseen klo 11 ja olin luvannu se sinne heittää. Tänään ei paljoa nukuttaisi ei.
Osaltaan episodi johtui täysikuulla vuotavasta haavasta joka vei keskittymisen. Kun sen yhdistää täysikuulla vaikuttavaan pakkaseen, on ulkona olo sellaista koheltamista kun mielestään koettaa vaan äkkiä päästä pois. Monta syytä jotka kaikki yhdistyy taivaalla möllöttävään kuuhun. Sen vaikutusta tähän öiseen ei pitäisi aliarvioida.
Jukkis