Turkin ja Syyrian taannoinen maanjärisys palautti mieleen vanhat mietteeni, mistä maanjäristykset ylipäätään johtuvat. Aikanaan sauhusin niistä kovastikin esittäen että vanha malli mannerlaattojen hieromisesta on vanhanaikainen ja ajastaan jäänyt teoria.
Kaikkihan me kouluissa olemme oppineet että mantereet liikkuvat ja kun ne hierovat toisiaan vasten, syntyy maanjäristyksiä. Teoria on kaikkien tuntema muttei välttämättä oikea. Minähän tosiaan aikanaan innostuin ajatuksesta, että kyseessä on sähköinen ilmiö. Aurinkomyrskyt lataavat planeetan ja kun se on riittävän varautunut, sähkö purkautuu mannerten saumakohdista. Sen vuoksi maanjäristysten alla tavataan nähdä plasmapalloja ts. pallosalamia ja purkautuvista tulivuoristakin lentelee ulos salamoita ennen laavapurkausta. Mikä tarkoittaa suomeksi että tarkkailemalla aurinkomyrskyjä, voidaan ennustaa seuraava maanjäristys. On olemassa porukoita jotka näin jo tekevätkin. Minäkin osaan. Voin nyt jo sanoa että kun Turkissa oli noin mittavan luokan järistys, lähimmän 3-4kk tärähtää lujaa maapallon toisella puolen. Onko se jossain Papuan itäpuolella, en osaa sanoa. Liittyy maapallon omiin seismisiin aaltoihin jotka aiheuttavat vastaavan ilmiön toisella puolen planeettaa.
No widdu. Kirjoitin tuohon tekstiin että menee 3-4kk kun vastakkaisella puolen Turkkia järisee kunnolla. Katsoin google-earthista että se olis jossain Papuan itäpuolella. Nyt kun sit kirjoitin sen valmiiksi ja hain kuvituskuvaa, niin ilmeni että juuri nyt on Papuan itäpuolella 6.5 richterin bileet menossa. En viitsi korjata tekstiä. Olin väärässä ajan suhteen, menikin 3kk sijasta alle kaksi viikkoa mutta paikan ennustaminen meni tismalleen oikein - olen minä vaan aika guru.
Ei tämä sähköpuoli ole suinkaan ainoa koulukunta joka pohtii maanjäristysten problematiikkaa. Vanha mantereiden hieroutuminen on saanut rinnalleen koulukunnan joka näkee järistysten keskeisenä syynä vuorovesivoimat jotka kykenevät liikuttamaan pintamme päällisempiä laattoja. Toinen koulukunta näkee asialla pyörimisnipeuden vaihtelut, olkoonkin vain millisekuntien luokkaa, mutta joka tekee tepposia jarruttavalla liikevoimallaan. Sitten on nämä sähkötyypit jotka nykyisin ovat vahvoilla koska tiedemaailmakin on näistä väitteistä kiinnostunut. Niistä on olemassa tutkimuksia, tosin ne käsittelevät vain näitä pieniä päivittäisiä tärähtelyitä joita tapahtuu joka päivä jossakin. On havaittu selkeä yhteys aurinkotuulen protonivirtausten ja lievien maanjäristysten välillä. Korrelaatio on niin vahva, että aihetta tutkitaan edelleen ja lähivuosina tulee varmasti aiheeseen tarkennuksia.
Oma osansa sähköteoriassa on myös wanhan kansan ennustukset. Konjukiot eli planeettojen asettuminen peräkkäin on aina tiennyt tuhoa. Nythän ne asetttuivat niinkin, minkä voi jokainen taivaalta katsoa, eikä ihme että maanjäristys syntyi. Vitsi on siinä että Jupiter on planeetta jolla on vahva sähkömagneettinen kenttä ja kun se tulee yhdentoista vuoden välein Auringon liepeille, niiden kentät hierovat toisiaan. Aurinko imee Jupiterilta virrat pois ja Aurinko latautuu. Sen vuoksi sen pintaan tulee auringonpilkkuja aina 11 vuoden välein, joka on siis sama kuin Jupiterin kiertoradan pituus. Aurinko sitten purskauttaa sen maapalloa päin joka vuorostaan laraa maapallon ja pian järisee. Toinen tapa on että planeetat toimivat johtimina. Kun Venus, Maa, Mars asettuvat Jupiterin ja Auringon väliin, ne toimivat johtimina joka johtaa plasmavirtauksen kohti aurinkoa. Sekään ei tiedä hyvää.
Anyway, aihepiiri on mielenkiintoinen ja ilmaisee että ihminen kaikessa viisaudessaan ei aina tiedä kaikkea. Syytä kuitenkin olisi sillä tämähän ei ole pelkkää tiedettä itsensä iloksi. Graalinmalja on siinä että jos tätä opitaan tuntemaan ja mallintamaan, voidaan maanjäristyksiä todellakin ennustaa jo ennen kuin ne tapahtuvat. Millä tarkkuudella ja maantieteellisellä arvauksella, on nykyisin tietämätöntä mutta jos suuret maanjäristykset osataan ennustaa karkeasti jo nyt, mihin sillä aikanaan päästäänkään kun ennusteet tarkentuvat?
Jukkis