Ei pitäisi näinä aikoina puhua ilmastohistoriasta mitään, kun se kumminkin nivoutetaan mediakriitikittömien ja ilmastodenialistien loputtomaan kinaan. Se kuitenkin on ollut olellinen asia maamme monirikkaassa asutushistoriassa, ja sitä kannattaa katsastaa – ja lopussa ratkaisen yhden arvoituksen mitä tulee löytämääni Yoldia-kulttuuriin.


Ilmasto sahaa lämpimästä kylmään ja päinvastoin. Nytkin on lumeton lämmin talvikausi joka johtuu ElNinon Golf-virtaa elvyttävästä vaikutuksesta. Kaukana pysyvät Siperian puhurit mutta antaas olla kun syklin toisessa päässä sen ilkeä isosisko LaNina käynnistyy. Sinä talvena ei puhuta edes mediassa ilmastonlämpenemisestä mitään.

On tietenkin myös pienempiä ja suurempia syklejä. Jokainen voi tietää että täysikuulla on aina kuulakkaampaa kuin laskevalla kuulla ja kaikki on kuulleet jääkausista joka sitten on osa sitä suurta sykliä kun taas kuun vaiheet vaihtuvat kuukausittain. Sitten on niitä vähän perehtyneempiä jotka ovat kuulleet maksiimeista ja minimeistä jotka ilmaantuvat noin 200-300 vuoden välein. Viimeisin minimi muistetaan 1860-luvun nälkävuosista ja sitä edellinen oli 1600-luvulla. Mutta tämä tästä.

Lämpötila on aina säädellyt niitä varhaiskulttuureja jotka tänne ovat tulleet. Yleensä – jostain syystä - muinaiskansojen kulttuuri-ilmiöt ilmaantuvat kunkin lämpökauden alkupuolella ja hyvin harvoin keski- tai loppupuolella. Kun ilmasto sitten kylmenee, minkäänlaisen kulttuurin ylläpito ei ole mahdollista. Joko tämä sakki on painellut veneillä etelään tai taantunut keräilykulttuurin jäseniksi eli nk. nomadeiksi. Heistä ei ole silloin jäänyt enempiä jälkiä kuin metsäneläimistäkään.

HoloceneTemperatures
Laitan tähän kuvan joka on oleellinen seurattava. Siinä on tietenkin pieni klappi niihin vuosilukuihin joita esitän koska esitystavoissa merkitsee mitataanko asiat kalenterivuosin vai kalibrouitujen vuosien tasolla.


Siinä kulkee lämpötilaraja ja sinisellä on merkitty kylmät kaudet ja oranssilla säälliset olosuhteet. Näemme kuvan vasemmalla puolen ensimmäisen pienen lämpönyppylän. Se ajoittuu holoseenikauden starttivaiheeseen, noin vuoteen 9600 eaa. Tämä kausi on myös se allekirjoittaneen mainostama Yoldia-kulttuuri josta pian lisää. On toinenkin pikkunyppylä noin vuodelta 8600eaa jolloin ihmisen sanotaan tänne asettuneen ensimmäisen kerran. Eli tämä kuulu Askolan kulttuuri.

Atlanttinen lämpökausi pärähtää päälle ennen vuotta 7000 eaa. Ja tällöin tapahtuu kehittymistä. Mesoliittinen kivikausi vaihuu neoliittiseen eli opitaan muokkaamaan kiveä koriste-esineiksi. Sen vaiheen lopettaa äkillinen kylmeneminen vuoden 6200 eaa tietämillä ja kulttuuri kokee pahan taantuman.

Lämpiää taas ja uusi kulttuuri, kampakeraaminen ilmaantuu noin vuoden 5000 eaa tietämillä. Tällöin ilmaantuu myös kallioseinämiin maalauksia. Kuten kuvasta näkee, tämä vaihe romahti täydellisesti viilenemiseen.

Jälleen tuli uudet ihmiset. Eletään vuotta 3500 eaa ja rannikolle ilmaantuvat jätinkirkot. On esitetty vakavia arveluja että tässä kohtaa myös maanviljelys olisi saapunut ensimmäisen kerran maahamme. Se vaihe jäi lyhyeksi ilmaston jälleen kylmetessä ja olipa kulttuurinen kehitys mitä tahansa – se otti jälleen takapakkia.

Sitten kun taas lämpeni, ilmaantui vuodesta 2500 eaa nuorkeraaminen kulttuuri eli tämä indoeurooppalainen vasarakirveskulttuuri. Maanviljely mitä ilmeisemmin keksittiin toisen kerran ja ohran myötä keksittiin oleuenjuonti, joka onkin tälle kansalle ollut aina rakas harrastus. Härkiäkin nähtiin. Ja kuten arvata saattaa ja kuvasta näkyy, romahdus oli jälleen kerran vain muutaman sadan vuoden päässä.

Vuoden 2000 eaa jälkeen ilmaantui kenties loistokkain ja kunniakkain aikakautemme läntinen pronssikausi. Maanviljely palasi ja pianhan ne muhkeat kuninkaanhaudat koristivat rannikkoseutuja. Tuhat vuotta ylimyksiä, nimettömiksi jääneitä muinaiskuninkaita, tieverkostoa, merireittejä, rikkauksia ja pronssiesineitä ja sitten vaihteeksi ilmasto romautti sen kaiken yhdellä kertaa vuoden -500 kohdalla. Palattiin metsäläisiksi keräämään sieniä ja narraamaan ahvenia.

Kun taas lämpenee ajanlaskun taitteen tienoilla tulevat uudet ihmiset. Kalmistokulttuuri syntyy ja valtaa alaa. Maanviljelys keksitään ties kuinka monennen kerran ja syntyy rautakausi. Kuvasta ei enää näekään miten keskiajan lämpökausi synnyttää 1300-1500 luvuilla kivikirkot, sotia ei käydä nimeksikään ja kaikilla on vissiin mukavaa. Kunnes kohtaamme 1500-luvun viilenemisen. Uskonpuhdistus kaataa kirkon, sodat syttyvät, nuijamiehet heiluu nuijineen suojellakseen vähäisiä viljojaan. Pian jo poltetaan noitiakin, itäsuomi on täynnänsä verokapinoita kohta kaikki kansat on sodassa keskenään. Sellaista jälkeä tekee kun nälkä kurnii. Nykyisin ollaan onneksi matkalla ylöspäin kohti seuraavaa lämpötilamaksiimia joka tarkoittaa että muuten niin vittumainen ja köyhä maamme on vaurastumisen tiellä ja tyhmyyskin varmaan väistyy?

Minä olen ihmetellyt tuota ensimmäistä nyppylää eli tätä Yoldia-kulttuuria. Nämä kivipatsaat vain katoavat äkillisesti ancylusjärven aikana enkä ole oikein aiemmin hoksannut että ilmaston sahaaminen negatiiviseen suuntaan voikin olla merkittävämpi tekijä kuin maankohoaminen. Mutta vielä merkillisempää on, että tämä kulttuuri kivipatsaineen putkahtaa taas esiiin Litorinameren ylimmällä rantaviivalla ja ajallista väliä on tuhansia vuosia. Muuta selitystä en keksi kuin että kulttuuri on säilynyt tuhansia vuosia mutta on välissä kokenut puutoteemi -kautensa. Kuka hullu sitä hakkaakaan graniittia taltalla kun kerran mäntyä ja koivua kasvaa koko ancylusjärven mitalta? Järkevä kai tekee puupatsaita. Ja niitä on turha nykypäivänä toivoa löytävänsä ellei sitten sattumalta jonkun suonpohjalta sellainen putkahda.

mega2


Maankohoamisen perusteella on selvää että tämä kivipatsas-kulttuurin kulta-aika oli heti alussa. Vuosien 9500-9300 eaa välisenä aikana. Silloin kun tämä porukka saapui silloisen itämeren edeltäjän Yoldiameren rantamille ja näkivät sen täynnä valaita, mursuja, hylkeitä ja mitä ikinä siellä polskikaan. Ja joka saaressa kirkui tuhansittain lintuja munimassa joten ei se ainakaan ollut ruoasta kiinni.

Pitäisi kai heittää tähän joku yhteenvetokin ja kyllä se on se, että kun tätä muinaishistoriaa ulottaa ilmastohistoriaan ei meillä taida välttämättä olla yhtä kronologista muinaishistoriaa joka on edennyt vaiheestaan toiseen, vaan on ollut lukuisia muinaishistorioita jotka kaikki ovat kestäneet oman aikansa, ja joku toinen porukka on sitten jatkanut kertomusta jahka on uudestaan lämmennyt.

Jukkis








Gravatar
napakuoriainen
varmaan tyhmä kysymys,mutta kuinkas toi magneettikenttä vaikuttaa ilmastoon?no,ainakin marsissa sen puute väitetysti on vieny ilmaston...
aattelin vaan,kun se on vaelluksesa ollu jostain -90luvulta ja jostain sieltä kaiketi tää ilmastonmuutoskin,ainakin isommin näkyny.että jos joku viisaampi...tai oppineempi vois kertoo,onko vaikutusta
tietty on sitten se energian häviättömyyslakikin,ja aikas usein se muuntuu lämmöksi se "hukka" energia,ja kun ihmisiä on enemmän ja kaikkee laitetta ja konetta yms ,niin kai niilläkin joku osa on,itte en ihan usko kuitenkaan,että just hiilidioksidi olis suurin syyllinen,sitä kun on niin vähän ilmakehässä ainakin prosentuaalisesti,vai pitäiskö melkein puhua promilleista

Gravatar
KimmoK
"itte en ihan usko kuitenkaan,että just hiilidioksidi olis suurin syyllinen,sitä kun on niin vähän ilmakehässä ainakin prosentuaalisesti,vai pitäiskö melkein puhua promilleista"

Hiilidioksidin vaikutus on suuri, mutta ei suurin. Hiilidioksidi on vain yksi kasvihuonekaasuista jolla on kaikkein suurin vaikutus ilmastoon (poislukien meteoriitin iskemät, mannerten laajuiset maastopalot, ydinsota yms.).

Ihmisen osuudesta kokonaisuuteen ei ole varmuutta. Ihmisen vaikutus hiilidioksidin määrään on merkittävä, mutta kokonaisuuuteen ehkä prosentin tjsp.

Ei kuitenkaan ole mitään syytä olla siirtymättä fossiilivapaisiin energianlähteisiin ja varmistaa ettei turhaan lisätä muutosta entisestään. Fossiiliset polttoaineet loppuvat joka tapauksessa ja ne kestävät pidempään kun säästämme niitä.

Gravatar
KimmoK
"varmaan tyhmä kysymys,mutta kuinkas toi magneettikenttä vaikuttaa ilmastoon?"

Hyvin pieni, sanoisin. Fotonit ymmärtääkseni juurikaan ohjaudu magneettikentän mukaan ja ne tuovat auringon energiasta suurimman osan maapallolle.

"aattelin vaan,kun se on vaelluksesa ollu jostain -90luvulta ja jostain sieltä kaiketi tää ilmastonmuutoskin,ainakin isommin näkyny.että jos joku viisaampi...tai oppineempi vois kertoo,onko vaikutusta"

Ei mitään vaikutusta kokonaisuuteen pienellä liikkeellä. Pyörimisakselin huojumisella enemmän merkitystä, mutta vain paikallisesti sekin.

"tietty on sitten se energian häviättömyyslakikin,ja aikas usein se muuntuu lämmöksi se "hukka" energia,ja kun ihmisiä on enemmän ja kaikkee laitetta ja konetta yms ,niin kai niilläkin joku osa on"

Ei vaikuta juurikaan mitään aurinkoon verrattuna.

Gravatar
napakuoriainen
"Ei mitään vaikutusta kokonaisuuteen pienellä liikkeellä"
liikkeellä ei varmaan ole vaikutusta,mutta koska magneettikenttä myös heikentynyt vaelluksessaan,niin sillä kai jotain merkitystä
"Hyvin pieni, sanoisin. Fotonit ymmärtääkseni juurikaan ohjaudu magneettikentän mukaan ja ne tuovat auringon energiasta suurimman osan maapallolle"
eikö fotonitkin ole sähkömagneettistasäteilyä,ja kai sitä muukin säteily(ja moni muukin asia synnyttää lämpöä) aiheuttaa lämpiämistä osuessaan johonkin,mikroaaltouunikin synnyttää muistaakseni sähkömagneettistasäteilyä,joka osuessaan lämmitettävään sitten lämmön saa aikaan.ja ymmärtääkseni magneettikenttä suojaa maapalloa säteilyltä,gammasäteilyltä ei kai sekään suojaa.no,en väitä,että "syyllinen" ilmastonmuutokseen magneettikentän muutokset,mutta kun sen vaellus ja ilmastonmuutos ajallisesti nyt sopis yhteen,niin tälläisena oppimattomana taviksena voisin kuvitella olevan jotain tekemistä asioilla

Gravatar
KimmoK
Oman käsitykseni mukaan magneettikenttä vaikuttaa vain sähköisen varauksen omaaviin hiukkasiin.
Suurin osa auringon maata kohti lähettämästä energiasta on sähkövarauksettomassa muodossa, esim fotoneina.
Tällainen säteily tulee suoraan ilmakehään magneettikentästä välittämättä.

Esim marsissa on ennen virrannut vettä koska siellä on ollut "kasvihuoneilmiö" ja magneettikenttä. magneettikenttä on hiipunut pois ja aurinkotuuli on sitten puhaltanut kaasukehän niin heikoksi että kasvihuoneilmiö on loppunut. Valopäät haaveilevat tekevänsä kasvihuoneilmiön avulla Marsista asuinkelpoisen. 8-D

Gravatar
Antero
Muistaakseni magneettinen pohjoisnapa siirtyy 60 km vuodessa. Sikäli sen huomaa dronen lennätyksessä kun sen kompassi täytyy kaliproida joka kerta päivittäin. Siirtymä on siinä 250 metrin luokkaa päivässä ja se vaikuttaa kaliproimatta siten, että kone saa iilin syöksähdellä minne sattuu.
Gravatar
Jukkis
Lähtökohta kai magneettikentässä on että mitä vahvempi se on, sen huonommin auringon lämpöä pääsee läpi. Mitä ohuempi, tulee läpi jo näitä UV-säteilyitäkin. Aika paljon maapallon ilmasto on riippuvainen ns. kosmisista syistä. Näin meidän kesken en usko ihmisen roolia alkuunkaan, ei tällä lajilla ole valmiutta säädellä mitään planetaarisessa mitassa.
Gravatar
KimmoK
"Lähtökohta kai magneettikentässä on että mitä vahvempi se on, sen huonommin auringon lämpöä pääsee läpi"

Minun tietääkseni lämpösäteilyyn magneettikenttä ei vaikuta lainkaan.

Gravatar
napakuoriainen
niin,vähän tota tarkoitinkin,kun eikös se tossa liikkeelläolonsa aikana ole myös heikentynyt,ainakin välillä,ja tietty suurin lämmittäjä telluksella on arska aurinkoinen.ja kun ne nyt jotenkin vois yhdistää ajallisesti(siis ilmastonmuutoksen,ja magneettikentän),että voisko olla osansa...useinhan se mistä ei puhuta on se totuus,ja muualle käännellään huomioita,siis noin yleensä maailman tapahtumissa,mutta voihan se tossa ilmasto asiassakin niin toimia,meitä harhaanjohtava taho
Gravatar
hart
matkalla kohti seuraavaa lampotila maksimia on ilmeisesti vitsi.
mites kun olen jotain noita karttoja katsellut ja miettinyt etta missakohan se tulee olemaan mukavat oltavat jos nama ennustukset toteutuu?
kuinkas itse naet taman ruokapuolen. mennaanko labra lihaan ja kasviksiin vai olisko viela esimerkiksi karjankasvatuksella paikkansa jos saat on mita sattuu ja viljat meinaa pelloilla kaatua. aikamoista haulikko meininkiahan tasta saattaa tulla ellei valtiot toimi ikavasti vapauksien kannalta.

tossa tuli mieleen toi rockefellereiden 100 most resilient cities, mita ei enaa paiviteta mutta on viela loydettavissa. siella ei muuten ollut suomea.

https://www.100resilientcities.org

Piilota kommentointilomake