Kaikki tietää Kyrön mutta harva mitä se tarkoittaa? Otinpa oikein asiasta selvää sen mitä etymologiantaitoni sallii, ja selitys on yhtä radikaali kuin usein kohdallani. Sekin yksi viite että Kyrönlaaksossa on ammoin ollut hyvinkin järjestäytynyt "kuningaskunta" - kuten ne saagatkin tietää.
Ensimmäisen kerran pohjanmaa löytyy Paulus Orosiuksen kartasta (400-luku) mainintana Terra foeminarium amazonumque ja päätyi sitä kautta Alfred Suuren karttaan 800-luvulla. Tämä "naisten ja amatsonien maa" - joka on Adam Bremeniläisen käyttämä termi luo tietenkin mielikuvan naisista koostuvasta soturijoukosta.
Täytyy ymmärtää kartografian historiaa sen verran, että amatsonit liitettiin yleensä myyttinä tunnetun kartoitetun alueen reunamille. Kun sekin alue sitten kartoitettiin ja tehtiin tiettäväksi, siirrettiin amatsonit uudelleen tunnetun maailman reunamalle. Näin ovat kartoituksen historiassa liikkuneet niin amatsonit kuin myyttiset Riphes-vuoret tai Atlantin ns. aavesaaret. Siitä voi arvata että silloinen pohjanmaa oli tunnetun maailman raja. Sittemmin amazonit muuttivat pysyvästi Brasiliaan kun uusi maailma löydettiin. Käytännössä amazonit ovat vain kartografian sisäiseen historiaan liitttyvä asia.
Kyrön aluetta voi tarkastella maantieteellisesti ja päätellä siitä koska termi on otettu käyttöön. Siitähän puuttuu Vaasan ja rannikon tienoo joka ilmentää että ne eivät silloin vielä olleet nousseet merestä kun Kyrön suurpitäjä syntyi.
Alfred Suuren kartassa (800-luku) esiintyy ensimmäisen kerran Qvenland. Sana kääntyy aika yksinkertaisesti, jopa eri muodoissaan, kuningattaren maaksi. Muistetaan että silloin kirjaimet V ja U olivat sama asia; Quenland. Sanan alkuperän täytyy olla vanhoissa saagoissa joka kertovat kosioretkistä suomalaiskuningas Snaer Vanhan luo jolla oli kolme pohjolan tytärtä. Sittemmin tyttäret naitettiin eri hoveihin pitkin skandinaviaa; tanskaan, Sveaan ja Gotlantiin. Tarinassa ilmeisesti on historiallinen peränsä koska myös kotimainen muinaisrunoutemme tuntee siitä version ja se onkin tarinana keskeinen esim Kalevalassa. Oikeastaan muuta teoriaa ei ole miten pohjanmaa voi olla kuningattaren maa kuin em kosiotarina. Tosin sitä on pyritty tulkitsemaan eri suuntaan; sitkeästi on pysytty Qvenland - Kvenland - Kvinland, koska se johdattaa takaisin naistenmaahan. Ruotsiksi nainen on kvinna. Heikkous on toki siinä että kvinna on nykyruotsia.
Seuraava tutumpi nimi pohjanmaalle on tämä muinais-Kainuu. Kainuu on melko varmasti latinalaista alkuperää ja juontaa muodosta Cainu. Merkitys on adjekiivi jollekin ja termiltään niin laaja, että yksioikoista tulkintaa ei ole. Joko alavaa maata, mikä kyllä sopisi pohjanmaan habitukseen tai vaihtoehtoisesti kaunista tarkoittava. Suomen sana kaunis on nimenomaisesti juontanut Cainu = kaunis. Maantieteellisesti "mereen päin oleva osa maata" (1745) ja aiemmin ruotsin kuninkaan Kaarlen suusta (1610) "Me Carlei se yhdexäs Somalaisten, Karialaisten, Lappalaisten, Kainulaisten, ia Wirolaisten Kuningas. Nimi alkaa siis putkahdella vasta keskiajan jälkeen vaikka varmuudella vanhempi.
Kaikki nämä nimikkeet ovat muiden antamia ja asukit itse ovat nimittäneet aluettaan kyröksi. Kyrö lienee se nimistöstä vanhin. Ensin on mietittävä mitä kieltä se voisi olla? Ottaen huomioon miten kyröjoenlaakso on koristeltu germaaniperäisin sanoin, on luontevaa katsoa siitä suunnasta. Löytyy lähes välittömästi Herraa tarkoittava sanajuuri Kyr (engl. Sir) joka tarkoittaa ylimystä. Sana on tullut germaniankieleen kreikasta ja sen alkumuodosta Kurious. Sittemmin kristityt ovat sen liittäneet Jeesukseen Herra Jeesus; Kurious Iesous, jolla on tarkoitettu maailman herraa. Paras vihje miten Herra voi olla nimenä kokonaiselle jokilaaksolle tulee etelä-Saksasta jossa Kyros tarkoittaa vaalialuetta. Historiasta kun tiedämme että aina ei ole kuninkaita ja ruhtinaita valittu pelkän syntyperän perusteella vaan myös vaaleilla. Silloin merkitys olisi se alue joka kuuluu tämän herran hallinta-alueeseen, eli missä alamaiset asuvat. Ajatuksellisesti "Herran/ruhtinaan hallinta-alue".
Germaniaa puhuttiin pohjanmaalla n. 300 -luvulta aina jonnekin 700-luvulle kunnes asteittain - ja satakuntalaisen muuttoliikkeen seurauksena - pääkieli muuntui ns. riimuruotsiksi. Samoihin aikoihin pohjanmaalla vaikutti tämä myyttinen kainuun kuningaskunta, jonka kotikieli ilmeisemmin oli suomea ja kauppakielenä germania. Se miten paljon Kyrö eli ruhtinasalue rimmaa tämän muinaisen kuningaskunnan kanssa, sen tarkemman pohtimisen jätän lukijalle. Vaikeahan näitä on olla yhdistämättäkään.
Jukkis