Paljon olen kuluttanut energiaa myyttisen muinais-kainuun tutkmiseen. Sittemminhän sen satakuntalaiet tuhosivat ja hissuksiin on kiinnostus levinnyt myös itse satakunnan puolelle, pohtiessa onko olemassa jotakin, josta voidaan tutkia myös sen kuningaslinjoja. Saako niitä nimiä mitenkään selville?
Siinä missä kainuu jäi vuosien 350-650 jaa. tietämille, on Satakunnan historia sitten huomattavasti pidempi. Sekin alkaa jo 300-luvulta mutta päättyy vasta tuhat vuotta myöhemmin eli 1300-luvulle, jolloin se mitä ilmeisemmin liittyi osaksi Ruotsin valtakuntaa. Sen vaatimaton ja kaukainen alku on ollut kokemäen suistossa mutta myös Eurajoen/Irjanteen alueella, jossa on vastaava germaaninen paikannimistö, millainen löytyy pohjanmaaltakin. Olen niitä verrannut ja huomannut niissä tietynlaisen vivahde-eron. Satakuntalainen germaaninen nimistö on paljon latinalaisempaa, ja tulkittavissa enemmän latinan kuin germaanisen kielen avulla. Tosin germanian ja latinan välinen ero on useinkin veteen piirretty viiva, koska Germania oli osa Roomaa ja sanoja tarttui koko ajan. Riippuen germaaniheimosta, on kielen painotus joko kohti latinaa, kelttikieltä tai itämerensuomea. Näin esimerkiksi kantagermaanin rekonstruoitu lause "Harjawaldaz kuningaz rīkaz, wīsaz jah hurskaz" ei ole vaikea tulkita nykysuomalaisenkaan, koska se on lähinnä itämerensuomea kuin muinaissaksaa.
Mistä me pääsemmekin Harjavaltaan, joka löytyy yllättävästi jo roomalaisen Tacituksen teksteistä muodossa Chariovalda ja sittemmin germaanimuodossa Harjawaldaz, sotajoukon johtaja. Nimen esiintyminen näinkin selkeästi on jopa virallisesti näin hyväksytty. Samaa nimistöä esiintyy muuten Kiikkaan saakka pitkin kokemäenvartta ja se ilmeisesti päättyy Nokialle. Suurinpiirtein siihen kohtaan jossa tiedetään 400-luvulla sijainneen sen ajan alkeellinen rautakaivos. Mikä jättää jälkeensä kysymyksen, olivatko nämä satakunnan varhaiset perustajat enemmänkin roomalaisia kuin germaaneja - Roomahan porskutti kauas 400-500 -luvuille asti. Ajatus on kaikkea muuta kuin mahdoton. Tällöin Harjavalta edustaisi varhaista nimeä, tai siis kunnianimeä, ja olisi tulkittavissa ihmisen nimeksi. Varhaiseksi kokemäenjoen kuninkaaksi ja perustajaksi.
Satakunnan rantaviiva vuodesta 100 vuoteen 400. Noin ja arviolta. Näihin rantakyliin tulivat roomalaiset - eivät germaanit - ja alkoivat luoda oman aikansa pienoisroomaa. Olennainen asia on ymmärtää että perinteiset pyhiinvaellustiet satakunnan halki oli osa Rooman tiestöä Viaa.
Eihän Satakunta ollut tyhjä kun nämä roomalaiset kauppiaat tulivat. Tuhat vuotta aiemmin satakunnassa oli romahtanut pronssikautinen kulttuuri ja siirtyminen ylemmästä alempaan oli jättänyt jälkeensä vain raunioita, joskin muhkeita kivikasoja ja jopa Sammalahdenmäen jossa on nähtävissä kaupunkimaisia piirteitä. Ilmastohan sen teki. Kun se kylmeni, väki lähti pois kohti etelää ja jäljellejääneet vajosivat keräilytalouden nomadeiksi kunnes ilmasto lämpeni uudelleen alkaen 200-luvulta, ja etelästä käsin perustettiin taas siirtokuntia pitkin rannikkoamme. Mukanaan tavaroita joita vaihdettiin turkiksiin.
Josta me pääsemmekin sitten ensimmäiseen "muinaiskaupunkiimme". Panin sanan lainausmerkkeihin koska sillä ymmärretään hivenen eri asiaa mitä nykyisin. Puhutaan sitten Teljän tai Vanain muinaiskaupungeista, sillä ymmärretään oikeasti toria, kauppapaikkaa joka tiettyinä päivinä vuodenkierrossa veti ympärilleen melkoisen väkimassan jossa tavara liikkui. Ei siis kaupunkia ruutukaavakortteleineen. Alkuperäisin ja vanhin kauppa-aukea löytyy Eurajoelta joka hämmästyttävästi on edelleen olemassa. Niittynä johon on tullut lasten leikkipaikka mutta olemassa edelleen. Eurajoen vanhin nimi on mitä ilmeisemmin ollut Lavila joka nimi kummittelee keskustan nimessä edelleen. Vaikka mielellään sen vetäisi laveaksi, aavaksi, on sana germaniaa/latinaa.
Jotkut arvelevat siitä pudonneen O-kirjaimen pois jolloin se alkujaan olisi ollut Olavila, nimi joka viittaa päivänselvästi pyhään Olaviin ja olisi näin ollen jostain 1000-luvulta, ehkä aiemmin tai myöhemmin. Keskiaikainen kumminkin. Sitä vastaan sotii ympärillä oleva germaaninen nimistö joka on vanhempaa ja jäljitettävissä sen ajan rantaviivaan 300-500 -luvuilla. Toinen tulkinta, joka lienee oikeampi, on sitten nimen latinalainen muoto; Clavia tai Klavia, kenties eri vokaaliuodoissa Cleve jne. Vaikka näitä mielellään tulkitaan maastonmuodoiksi; avara, lahti, perukka jne on taustalla ilmeisemmin nimi. Vaan kuka tämä Clavius on sitten ollut ja mistä tullut, mutta nimennyt paikan itsensä mukaan. Sama logiikka pätee Irjanteeseen, joka aikanaan on ollut latinalainen/germaaninen miehennimi. Mistä hahmotammekin jo teorian että kylän nimet ovat nimetty perustajapäällikkönsä mukaan mutta ympäristö ei. Vaikka Eurajoella vilisee näitä Pinkjärviä, Maade, Lauhtu ja jopa Kainu (tarkoittaen samaa kuin pohjanmaan Kainuu eli latinalaisittain Cainu) ne pitää tulkita eri kontekstissa tai ainakin olla niiden kohdalla tulkinnoissa varovaisempi
Laitetaan nyt pohjanmaankin, silloisen Pohjolan rantaviiva johon olen merkinnyt olennaisia juttuja.
Me tiedämme että loppu oli historiaa. Jos euralaisilta kysyy, heidän maillaan on käyty mittava taistelu 500-luvulla. Jossakin siinä pellolla käräjäympyröiden edessä pelloilla josta on löytynyt näitä nuolenkärkiä sun muuta kirveenterää kuin siinä olisi rannikon roomalaiset matsanneet tosissaan sisämaan metsäläisten kanssa pyrkien valtaamaan koko Eurajoen pituudeltaan. Tiedämme että saatuaan satakunnan hallintaansa, tuhosivat kilpailijansa pohjanmaalla joskus 600-luvulla eli tämän muinaiskainuun tai kalevalaisittain pohjolan. Valtaosa kalevalan runoista on koottu nimenomaan satakunnasta, ja se puhuu pohjolan tuhosta hyvinkin laveasti. Joskin runoja pitää osata tulkita hyvinkin eksegeettisesti lause kerrallaan sillä sisältö on korruptoitunut jo ennen kuin ne tulivat ulos runonlaulajien suista. Tarinat ovat yhtyneet toisiinsa. Vasta sitten alkoivat kehittämään talvitieverkostoaan eli näitä myyttisiä 33-mittoja. 1000-luvulla olivat jo luoneet kokonaisen maakunnan selkeine rajoineen (ley-linjoineen) levittäytyen lopulta päijänteelle saakka. Omasivat siirtokunnankin lyödyn kainuun mailla, levittäytyen siikajoen latvuksille, torniojokilaaksoon aina Norjan rajoille - joka silloin kulki nykyisen Aavasaksan kohdalla. Se oli iso valtakunta ja aikansa parempaa keskitasoa jos vertaa sen aikaisia kuningaskuntia ruotsissa, britanniassa ja saksassa. Jopa Norjan valtakunta alkoi hajota fylken kokoisiin pienoisvaltakuntiin, mikä aikalaishenkeä oli.
Jukkis-teoria lähtee siis siitä että ensimmäiset kyläkunnat tulevine joki- ja tieverkkoineen perustivat salaperäiset Clavia, Irja ja Harjawalta. Sen aikaisia roomalaisia soturikauppaita jotka pyrkivät luomaan uuden kauppareitin hunnien tuhoaman Saksan sijasta. Onpahan tämä nyt alku näille kuningasnimille. Loogista on kai olettaa että seuraavat sukupolvet ovat sitten mahtisukujen nimiä ja kuninkaiden nimet piiloutuvat niiden sisuksiin. Kenties vielä löydettävissä tai sitten ei.
Jukkis