Tänään tutustumme keskivertosuomalaisen kykyyn selviytyä keskellä pandemiaa. On kyse survivalistin ihmetaidoista joista saa mielenkiintoisen kuvan, kun asiaan perehtyy ulkopuolisen silmin. Kysymys on asetettu: miten selvitä kotonaan karanteenissa kaksi viikkoa täydessä eristyksessä. Ainoana seuralaisena ilkeänluokan influenssa. Tutustutaan.


On tietenkin kai ilmiselvää että elintarpeiden haaliminen, siinä on kiistatta järkeä noin niinkuin perusidealtaan. Erityisesti vanhemman väen luulisi ottavan etäisyyttä toisiin ja pysyttelevän kotonaan salkkareiden seurassa. Tähän asti kaikki oikein mutta sitten ilmenee että käyttäytymistä ohjaa jokin muukin kuin silkka rationalismi.

Sanotaan että pitäisi välttää isoja väkijoukkoja joten hamstraushuumassa oleva kansalainen suuntaa tottakai isoon automarkettiin joka pursuaa samalla tavalla ajattelevaa kansakuntaa. Marketissa kävi ja käy kenties sellainen 1000-2000 ihmistä per tunti, että vain ylikuormatut ostoskärryt kolisevat toisiinsa. Jos tätäkin ajattelee ihan järjellä, niin survivalistin luulisi suosivan pieniä kulmakauppoja, elintarvikekioskeja tai huoltisten nurkkahyllyjä, joissa ei populaa ole ruuhkaksi asti. Ja näin myös pöpöjen saanti pienenee. Mutta kuten paniikeissa asti, tunne ohjaa.

Näemmä selvä selviytymisravinto on jostain syystä makaroni ja tonnikala. Kaappiin näkkileipää ja vessaan vessapaperia. Varsinkin viimeksimainittua ei voi selittää millään järjellisellä motiivilla. Se on jokin joukkohysterian luoma menekkituote, jota hamstrataan hamstraamien ilosta kaikissa maissa. Tämä vinkiksi kotimaisille sellukeisareille.

Makaronin ja tonnikalan me tunnemme. Se on se menekkiruoka kun muutetaan nuorina kotoa pois joko johonkin opiskelijasoluun tai poikamiesboxiin. Rahat on tiukalla ja ostetaan halvinta. Oikeaoppisen respetin mukaan makaroni kuuluu keittää perjantaina, lisätä tonnikala ja pyre -purkki ja syödä se kylmänä suoraan kattilasta sunnuntaina, kun palataan viikonlopun vietosta lievässä krapulassa ja fritsu kaulalla. Opiskelijakämpän jääkaapista ei muuta löydy kuin margariinipaketti ja kaapista puoliksi syöty näkkileipäpaketti. Haarukka on pihistetty pizzeriasta, vesituoppi pubista ja vessapaperin arvo on mittaamaton, varsinkin jos sitä näpistää ravintolan vessoista.

Ravintoarvonsa puolesta makaroni ja tonnikala on nollaluokkaa. Jos sillä tosiaan joutuu elämään saa lähinnä anemian ja alentuneen immuniteetin. Tässä ei selvästikään ole kyse mikä on tilanteessa parhaaksi vaan alitajuisesta regressoinnista. Palataan henkisesti siihen vaiheeseen jolloin oli edellisen kerran kriisi päällä eli köyhiin nuoruusvuosiin, jolloin makaronipussi oli pääravinto ja vessapaperi aina lopussa. Regressointi kielii ostokäyttäytymisestä. Tunteet ohjaa. Luulenpa että monella keikkuu nämä makaronipussit vielä pitkään kaapeissaan.

2D274905363086 140313 walking dead store
Todellinen survivalisti kiertäisi makaroonin ja tonnikalan kaukaa...

Kummallista sekin että vain vaalea makaroni käy kaupaksi mutta tumma ei, vaikka on yleisesti tiedettyä että tummassa on huomattavasti enemmän kuituja ja näin ollen sillä on jotakin ravintotieteellistäkin arvoa.

Loogisesti luulisi että se mitä lastaa ostoskärryynsä olisi ravinnollisesti parasta? Jos tämä todellakin ohjaisi ihmisen käyttäytymistä, hänen kuvittelisi jättävän makaroonin suosiolla pois ja keskittyvän ihan toisiin ruokalajeihin.

Se mitä tietenkin kannattaisi hamstrata on kananmuna. Se on ainoa tuote maailmassa jossa on ns. kaikki. Jos pitäisi mennä vuodeksi autiolle saarelle ja saisi ottaa mukaansa vain yhden ruoan, se kannattaisi olla kananmunaa jos aikoo poistua yhtä priimassa kunnossa kuin menikin. Kananmuna säilyy pitkään, sillä on monenkirjavia valmistusmuotoja ja se menee alas flunssaisenakin, kun ruoka ei maistu. Tällä tuotteella on nimenomaan se poweri joka antaa keholle sitä voimaa, mitä tarvitaan kun elimistö tappelee virusvoimia vastaan.

Toinen mitä suosisin on tietenkin meijerivoi. Rasva on tiukkaa polttoainetta keholle ja voin salaisuus on sekin, että ihmisen kieli maistaa sen vaikka muuten niistelisi ja keuhkoputki rohisisi. Kyse kun ei ole aina siitä, mikä on ravinnollisesti hyvää vaan siitäkin mitä saa alas silloin kun ruokahalua ei ole nimeksikään. Nämä tuotteet voi yhdistää vaikkapa lätyiksi jotka voi panna kelmun alle jääkaappiin jossa ne säilyvät päiväkausia. Ne kannattaa paistaa silloin kun influenssan ensi-oireet on ilmassa, sillä päivän parin päästä ei ruokaa jaksa valmistaa. Silloin jäävät ne tungoksessa haalitut makaroonitkin keittämättä.

Jos huomaisin itsessäni että nyt se influenssa tulee, suuntaisin myös ravintoon jota moni ei tule ajatelleeksi eli pizzaan. Sehän on hyvinkin monipuolinen ja paljon energiaa antava ruoka, varsinkin jos sen tekee itse uuninpellillä ja päälle saa panna mitä haluaa. Koska on odotettavissa että parin päivän päästä ei tee muuta kuin niiskuttaa ja mikään ei maistu, tulinen maustaminen takaa että sitä pystyy myös syömään. Mausteilla se ihmiskunta on ennenkin pöpöjä nujertanut ja niitä on haettu pitkin 1600-lukua maustesaarilta asti.

Varsinaiseen influenssanhoitoon on sitten vitamiinit. Suomessa on tiedetty ainakin 50-luvulta asti, että varsinkin C-vitamiini on tehokas flunssassa. Sitten teollistuneen ravinnon aikakaudella, jolloin vitamiineja lisättiin ruokaan ja mehuihin, tämä kansanlääkinnällinen viisaus on päässyt monelta unohtumaan. Sivumennen sanoen Kiinassa hoidetaan koronatapauksia sairaaloissa suonensisäisellä C-vitamiinilla niin hengityskoneet voidaan unohtaa.

Yhteenvetona siis jauhelihapizzan tykötarpeet, hallista muikkuja D-vitamiinin saamiseksi, meijerivoipaketti, 3 rasiaa kananmunia, pakastevihanneksia ja kuumeen laskemiseksi pakastimeen jäätelöä ja pakastemarjoja. Siinä on ostoskori johon kannattaisi panostaa kuin pyre -purkkeihin. Lisäksi ne tulee oikeasti syötyä, eikä jää kaapinperukoille pölyä keräämään kun tonnikalapurkit.

Jukkis
Gravatar
juppe
Katastrofihan tässä on se, että kaikki urheilukisat perutaan. Pitäis pärjätä vaan elokuvilla ja tv-sarjoilla eikä kaikki pysty.

Vitun väliä jos mummo kuolee, mutta lätkän MM-kisat pitää nähä.

Gravatar
Hart
Valtiolla on aina ruokaa sen verran saastossa etta se pitaa kansalaisista huolen vaikka tuotanto ketjut hetkeksi katkeaisivat. Respiraattorit, normi laakkeet, elainten ruuat ja desinfiointi tarvikkeet saattavat tulla stressin alle.
Piilota kommentointilomake