Tänään tutustumme rikkaruohomyrkkyjen ihmeelliseen maailmaan. Tarkastelussa on RoundUp –niminen aine, jota mainostetaan näyttävästi kaikissa puutarhalehdissä ja sen kirkkaanvihreä logo on hyvin edustettuna alan kaupoissa. RoundUp onkin maailman käytetyin rikkaruohomyrkky, ja sillä lienee kyllästetty kertaalleen melkein koko planeettamme peltopinta-ala. Enemmän kuin todennäköistä että kodin pikku puutarhurit valitsevat tämän aineen suoraan hyllystä. Tässä kuitenkin pari juttua jotka on hyvä edeltä käsin tietää.
Näkyvälle RoundUpin mainoskampanjalle on syynsä. Ainettahan hehkutetaan näkyvästi isojen mainoskampanjoiden voimin. Sen sijaan mainostajat eivät ihan kaikkea kerro. Aine luultavasti vedetään myynnistä lähivuosina, kun viimein paljastui että EU-komissio oli peitellyt aineen terveyshaittoja jo ainakin vuodesta 2002 saakka. On luultavaa että kyseinen rikkaruohomyrkky katoaa markkinoilta viimeistään 2015, jahka EU-byrokratia on asian käsitellyt. Aineen vaikuttava osa glyfosaatti aiheutti tutkimuksissa koe-eläimille sikiövaurioita, keskenmenoja ja soluvaurioita. Myös ranskalaiset viljelijät ovat tehneet joukkokanteen sen jälkeen kun huomattiin että ne maatilat, joissa Round Upia on käytetty, eturauhassyöpämäärät ovat moninkertaistuneet, ja neurologisia sairauksia, kuten Parkinsonin- tai Alzheimerintautia esiintyy poikkeuksellisen paljon. Tätä kautta on helppo ymmärtää, että yhtiö itsekin tietää tämän aineen tarinan olevan pian lopussa, ja yrittää päästä isoista varastoistaan eroon. Parhaiten se onnistuu tietenkin kovalla markkinoinnilla, ja sen vuoksi tähän nimeen törmääkin ”luontoystävällisenä tuotteena” lähes kaikkialla, missä vain tämän alan mainoksia onkaan. Todellisuudessa kyseessä on vakavasti otettava terveysriski, ja jos jostain kumman mystisestä syystä tätä haluaa puutarhaansa ruiskutella, hengityssuoja ja suojakäsineet ovat ehdoton vaade. Missään nimessä ainetta ei parane hengittää edes pieniä määriä. Mökkiläiset eivät tätä aina ajattele, eivätkä kai aina maanviljelijätkään. Laiminlyönnit voivat kuitenkin tulla kalliiksi terveydelle, vaikka siitä annetaankin mielikuva että se olisi vaarallisuusluokaltaan pöytäsuolan veroista.
Kokonaan oma lukunsa olisivatkin poliittikkojen lobbaaminen, viranomaisten lahjominen tai ohittaminen, tutkimustulosten suoranainen väärentäminen ja mainosyhtiöiden palkkaaminen vastaväitteiden esittämiseen kun yhtiön tuotteen turvallisuutta kyseenalaistetaan. Oikeudenkäynneillä pelottelu, ja viljelijöiden sitoutuminen siihen, että yhtiö saa asentaa turvakamerat maanviljelijän maille ja tarkkailla tätä kellot ympäri, ettei tämä tee vain patenttirikkomusta, kun tämä viljelee yhtiön tuotteita. RoundUp on tuotteena tämän pitkän ja surullisen kehityskaaren yksi palanen. Kun yhtiön tausta on valmiiksi tätä luokkaa, on tervettä järkeä suhtautua sen tuotteisiin kriittisesti. Ei ole liioittelua sanoa, että ellei Monsantoa olisi, ei luomutuotteillekaan olisi välttämättä tarvetta tai ainakaan kysyntää. Jollakin ihmisten on kyettävä puolustamaan terveyttään.
Glyfosaatti kykenee mitätöimään kasvien mikroravinteiden, kuten mangaanin, kuparin, kaliumin, raudan,
kalsiumin ja sinkin ravitsemuksellisesti funktionaaliset vaikutukset. Vaan miten tämä liittyy mihinkään? Tietenkin siten että sama pätee kaikkiin kasveihin, siis myös hyötykasveihin, jotka kasvatetaan maaperässä joihin on glyfosaattia ruiskutettu. Kaikkien satokasvien ravitsemusarvo heikkenee, joka sittemmin heijastuu ihmisten ja eläinten terveyteen. Laiduntavalle karjalle tämä aiheuttaa suoraan hedelmättömyyttä. Sen sijaan me ihmiset huomaamme yllättäen, että omakin terveytemme alkaa reistata. Terveytemme kulmakivi on ravinto ja siitä saatavat hivenaineet. Itse asiassa me elämme alkuaineilla – hivenaineilla – joita saamme syötävän ruoan kautta, mutta mikäli ruoassa ei ole näitä ravintoarvoja, se vaikuttaa myös omaan immuunijärjestelmäämme. Syömme yllättäen kasveja jotka tiedämme rauta- sinkki- tai kuparipitoisiksi, mutta jos ne on kasvatettu maaperässä joka on kyllästetty glyfosaatilla, niissä ei ole välttämättä ole mitään näistä, ei yhtä murenaa. Joudumme syömään ravintoköyhää ravintoa, ja tarvitsemme vitamiinipillereitä siihen päälle kun emme saakaan sitä enää perinteisestä pinaatista. Valtaosa ravinnosta on kuitenkin kasvatettu tehoviljelyn periaatteella glyfosaatti-pohjaisessa maaperässä, joten ei ihme että luomua syövät näyttävätkin terveemmiltä. Viljelijät ovat kyllä itsekin huomanneet että myrkytetyssä maaperässä hyötykasvit jäävät matalammiksi ja kituliaammiksi, ja on onnenkauppaa pysyvätkö ne pystyssäkään sadonkorjuuseen asti.
Ranskalaisen Caenin yliopistossa molekyylibiologi Gilles-Eric Seralinin johtama ryhmä teki kuitenkin tutkimuksen, joka osoitti että Roundup sisälsi mm. POEAa (polyethoxylated tallowamine). Tutkijaryhmä mukaan POEA oli vielä vaarallisempi ihmisen alkiolle ja soluille kuin glyfosaatti. Monsanto kieltäytyy paljastamasta Roundupin ainesosia glyfosaattia lukuunottamatta.
Varmaa on vain, että sen molekyyliketju on niin pitkä, ettei toivoakaan että se hajoaisi luonnossa pitkään aikaan. Yhden tutkimuksen mukaan jäänteitä RoundUpista löytyi maaperästä vielä 22 vuoden päästä. Se mitä tämä sitten aiheuttaa luonnolle, sen biotoopille ei tohdi ajatellakaan. Minkälainen ekologinen katastrofi alkaakaan heinikossa hyönteisten ja muiden ötököiden maailmassa, on varmasti kysymys jota mökkiläinen ei tule ensimmäiseksi ajatelleeksi ruiskutellessaan. Vielä vähemmän sen vaikutuksia, kun aine liukenee hitaasti mutta varmasti järveen. Mökkiläinen saattaa muutaman vuoden päästä kummastella kun kalat tuntuvat järvestä vähentyneen, tai rapurutto on vienyt ravut, mutta hän tuskin keksii yhteyttä aiemman myrkytyksensä ja ekologisen kadon välille. Jos hänelle asiasta huomauttaisi, hän varmaan närkästyneenä puolustautuisi että hän myrkytti puutarhassaan alle puoli litraa, ja se määrä ei kyllä järveä tuhoa. Se on totta. Vitsi on vaan siinä, että järven ympärillä lähes kaikilla mökkiläisillä on viidenlitran kanisteri RoundUpia ja he kaikki ajattelevat että suihkutetaan nyt tuosta nuo nokkosetkin yksin tein. Kokonaismäärä saattaa kasvaa muutamassa vuodessa satoihin – jopa tuhansiin – litroihin. Pahinta että tämä on vielä pientä sen rinnalla mitä maatalous käyttää, ja pientä se on Suomen maatalous muun maailman tehoviljelyn edessä. Koko planeettaamme kyllästetään häviämättömällä myrkyllä, ja historia toistaa tässä kohtaa itseään kuten se teki DDT:nkin kohdalla.
Filosofisesti ajatellen, ehkä tässä ihmisen taistossa luonnonvoimia vastaan pitäisikin ottaa lusikka kauniiseen kouraan. Ehkä meidän pitäisi vain suosiolla hyväksyä että luonto kantaa aina veronsa tavalla tai toisella.
Lähteet:
maaperäbiologit varoittavat glyfosaatin haitoista: http://www.bioturva.org/glyfosaatti.htm
RoundUp-rikkaruohomyrkyn glyfosaatti & sen vaietut epäkohdat:
http://sani-valoakohti.blogspot.com/2011/01/roundup-rikkaruohomyrkyn-glyfosaatti.html
http://www.uusisuomi.fi/ eun salattu myrkkytieto julki - pimittäjä tunnusti
http://www.uusisuomi.fi/ eu salailee jarjestelmallisesti tietoa myrkysta tiedossa jo 1980
http://www.hs.fi: Suomessa käytetyn kasvimyrkyn vaarallisuutta salattu
http://www.hs.fi : Kiistelty kasvimyrkky käytössä kymmenissä tuotteissa
Kuka hyötyy gm-viljelystä? USAssa kehittynyt hirviökasveja, joita ei voi tappaa:
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41275-kuka-hyotyy-gm-viljelysta-usassa-kehittynyt-hirviokasveja-joita-ei-voi-tappaa
Suosion salaisuus
Näkyvälle RoundUpin mainoskampanjalle on syynsä. Ainettahan hehkutetaan näkyvästi isojen mainoskampanjoiden voimin. Sen sijaan mainostajat eivät ihan kaikkea kerro. Aine luultavasti vedetään myynnistä lähivuosina, kun viimein paljastui että EU-komissio oli peitellyt aineen terveyshaittoja jo ainakin vuodesta 2002 saakka. On luultavaa että kyseinen rikkaruohomyrkky katoaa markkinoilta viimeistään 2015, jahka EU-byrokratia on asian käsitellyt. Aineen vaikuttava osa glyfosaatti aiheutti tutkimuksissa koe-eläimille sikiövaurioita, keskenmenoja ja soluvaurioita. Myös ranskalaiset viljelijät ovat tehneet joukkokanteen sen jälkeen kun huomattiin että ne maatilat, joissa Round Upia on käytetty, eturauhassyöpämäärät ovat moninkertaistuneet, ja neurologisia sairauksia, kuten Parkinsonin- tai Alzheimerintautia esiintyy poikkeuksellisen paljon. Tätä kautta on helppo ymmärtää, että yhtiö itsekin tietää tämän aineen tarinan olevan pian lopussa, ja yrittää päästä isoista varastoistaan eroon. Parhaiten se onnistuu tietenkin kovalla markkinoinnilla, ja sen vuoksi tähän nimeen törmääkin ”luontoystävällisenä tuotteena” lähes kaikkialla, missä vain tämän alan mainoksia onkaan. Todellisuudessa kyseessä on vakavasti otettava terveysriski, ja jos jostain kumman mystisestä syystä tätä haluaa puutarhaansa ruiskutella, hengityssuoja ja suojakäsineet ovat ehdoton vaade. Missään nimessä ainetta ei parane hengittää edes pieniä määriä. Mökkiläiset eivät tätä aina ajattele, eivätkä kai aina maanviljelijätkään. Laiminlyönnit voivat kuitenkin tulla kalliiksi terveydelle, vaikka siitä annetaankin mielikuva että se olisi vaarallisuusluokaltaan pöytäsuolan veroista. Taustaa
RoundUp –rikkaruohomyrkkyä valmistaa yhtiö nimeltään Monsanto. Jokainen ympäristöasioihin edes aavistuksen perehtynyt ihminen tuntee tuon nimen, sillä yhtiötä pidetään eräänä rikollisimmista yhtiöistä jonka aiheuttamat sosiaaliset ja ekologiset vauriot ovat ennenkuulumattomia. Yhtiön vastuuttomuus tuotteidensa aiheuttamista haitoista ovatkin jo klassisen maineessa. Yhtiö aloitti näkyvän uransa jo 50-luvulla DDT:llä jota silloin naivisti suihkuteltiin jopa koululapsien päälle, mutta jonka pelottavat vaikutukset tulivat vasta myöhemmin ilmi. Käytännössä se oli luonnossa hajoamaton hyönteismyrkky, jonka jäämiä löydettiin aina etelänavan pingviinejä myöten, ja joka mm. oli vastuussa maakotkien katoamisesta Suomessa 70-luvulla. Seuraavaksi yhtiö sai kyseenalaista mainetta vesakkomyrkyllään jonka nimi oli Agent Orange. Sitä käytettiin surutta Vietnamin sodassa, ja edelleen Vietnamissa syntyy epämuodostuneita lapsia maaperässä olevan AgentOrangen vuoksi. Lasipurkkeihin säilötyistä epämuodostuneista sikiöistä onkin muodostunut Vietnamissa todellinen kauhugalleria, mutta samalla tavalla saivat epämuodostuneita lapsia ne amerikkalaissotilaat, jotka olivat aineen kanssa tekemisissä. Sotaveteraanien joukkokannetta yhtiö viivytteli eri oikeusasteissa vuosikymmeniä. 1970-luvulla olikin sitten seuraava hittituote lanseerattuna eli PCB, jota monenlaisen korruption avulla kaupattiin niin ikään ympäristöystävällisenä ja turvallisena tuotteena, mutta joka tätä nykyä tunnetaan pahimmista syöpää aiheuttavista aineista, jonka vaikutukset ovat lähes samat kuin dioksiinilla. Yhtiö ilmaantui esiin 90-luvulla kun se kehitti tämän nk. hormonimaidon, jota juotettiin kuluttajille vuosien ajan kunnes selvisi, että se nostaa naisten rintasyöpäriskiä peräti seitsenkertaiseksi. Yhtiö oli tiennyt sen kaiken aikaa.Lisää taustaa
Monsanto hyppäsi 2000-luvulla suoraan geeniteknologian pariin. Asiantuntijat varoittivat että täysin uuden tieteenalan vapauttaminen laboratoriosta kuluttajien pöytään, on täydellisen vastuutonta. Turhaan eivät pahanilmanlinnut kailottaneet, sillä gmo-ruoka on osoittanut vaarallisuutensa näiden vuosikymmenten aikana, ja gmo-tuotteiden myötä ruokaperäiset sairaudet ovat seitsenkertaistuneet. EU-alueella se on kaukoviisasti täysin kielletty ihmisravinnoksi, johon yhtiö vastasi alkamalla saastuttaa gmo-jäämillä koko elintarvikejakelun verkostoa, jotta vastarinta olisi turhaa. Myös suomalaisissa pitopöydissä syödään tietämättä toisinaan gmo-ruokaa, sillä tulli ei suinkaan ehdi napata kaikkia lähetyksiä rysän päältä kiinni. Laajenettuna yhtiön idea oli saada tuhottua maapallolta kaikki luonnonmukaiset siemenet, ja korvata kaikki omilla patentoiduilla gmo-siemenillään. Näin Monsanto pääsisi omistamaan Maapallon ruokavarannot ja kontrolloimaan sitä. Tämä oli sen kokoluokan hanke, jota monet alkoivat vastustamaan valtiollisella tasolla, sillä se uhkasi jo itsenäisten valtioiden suvereenia asemaa. Gmo-viljely on suunniteltu muutenkin suurimittaiselle viljelylle, ja sen tiellä ovat pienviljelijät. Käytännössä yhtiön politiikka on raunioittanut monen maan maanviljelykulttuurin, ja omalla tavallaan Meksikon huumekartellien jäsenet ovat entisiä viljelijöitä jotka ovat menettäneet kaiken gmo-maissin tieltä. Sama pätee Argentiinan maatalouden romahtamiseen, intialaisten viljelijöiden itsemurhiin jne ja kaikkien näiden ilmiöiden takana on yksi sana – Monsanto. Suomalaisten silmät avautuivat vasta Yle:n esittämän dokumentin myötä ”Monsanto – outoa agrobisnestä” joka esitteli yhtiön jolle laajat ympäristötuhot, virkamiesten lahjonta ja saatuttavat tehtaat tuntuivat olevan arkipäivää.Kokonaan oma lukunsa olisivatkin poliittikkojen lobbaaminen, viranomaisten lahjominen tai ohittaminen, tutkimustulosten suoranainen väärentäminen ja mainosyhtiöiden palkkaaminen vastaväitteiden esittämiseen kun yhtiön tuotteen turvallisuutta kyseenalaistetaan. Oikeudenkäynneillä pelottelu, ja viljelijöiden sitoutuminen siihen, että yhtiö saa asentaa turvakamerat maanviljelijän maille ja tarkkailla tätä kellot ympäri, ettei tämä tee vain patenttirikkomusta, kun tämä viljelee yhtiön tuotteita. RoundUp on tuotteena tämän pitkän ja surullisen kehityskaaren yksi palanen. Kun yhtiön tausta on valmiiksi tätä luokkaa, on tervettä järkeä suhtautua sen tuotteisiin kriittisesti. Ei ole liioittelua sanoa, että ellei Monsantoa olisi, ei luomutuotteillekaan olisi välttämättä tarvetta tai ainakaan kysyntää. Jollakin ihmisten on kyettävä puolustamaan terveyttään.
Glyfosaatti
Ei parane kuitenkaan olla epäoikeudenmukainen. Rikkaruohomyrkyille on aina oma kysyntänsä, sillä kukapa tahtoisi peltonsa jäävän kokonaan rikkaruohojen alle? Nyrkkisääntönä kuitenkin on, että viljelijät ovat kautta historiansa menettäneet `äitiluonnon veroille´ n. 8-20% sadostaan. Tämä tuntuu olevan ikuisasia. Tehoviljely ei kuitenkaan aio antaa prosenttiakaan, sillä liiketaloudellisesti se on yhtä kuin liikeatappiota. Monessakin mielessä nykyinen ahne ajattelu on johtanut ympäristön vakavaan kemikalisoitumiseen, jonka näkyvin vaikutus on meneillään olevassa mehiläiskadossa. Kuitenkin voimme ymmärtää että tietynlainen tarve myrkyille on aina, vaikka nykyistä myrkytysbuumia ei voikaan missään muotoa terveenä ilmiönä pitää. RoundUpin vaikuttava aines on glyfosaatti. Varsinaisesti se ei tapa rikkaruohoa vaan tuhoaa sen immuniteetin sillä glyfosaatti tappaa rikkaruohot sitomalla välttämättömiä ravinteita, joita kasvit tarvitsevat pitääkseen puolustuksensa kunnossa. Glyfosaatti ei tapa rikkaruohoja välittömästi, vaan vaimentaa niiden puolustusmekanismit, ja on sitten sattumansatoa mikä kasvitauti siihen ensimmäisenä näppinsä iskee. On raportoitu ainakin 40 kasvitaudista jotka iskevät glyfosaatin vanavedessä. Näin rikkaruohomyrkky tasoittaa tietä maassa oleville taudinaiheuttajille, jotka pääsevät tekemään tappavan työnsä. Ongelmana vaan on, että tämä ei pysähdy rikkaruohojen tuhoon, vaan avaa ovet kasvitaudeille myös niissä hyötykasveissa, joita oli tarkoitus suojella. Kasvitautien määrä onkin lisääntynyt yleisesti viimeisten 15–18 vuoden aikana glyfosaatin myötä. Neljä pääasiallista maaperän kasvintuhoojasientä ovat Fusarium, Phytium, Rhizoctonia ja Phytophthora, jotka aktivoituvat entisestään glyfosaatin käytön yhteydessä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että missä vain RoundUpia on ruiskutettu, pian alkavat muutkin kasvit peittyä valkoiseen homeeseen. Homesienet, kuten Fusarium, tuottavat tietyissä olosuhteissa mykotoksiineja, jotka ruokaketjuun levitessään aiheuttavat sairauksia eläimille ja ihmisille. Se on myös syöpää aiheuttava. Glyfosaatin ja Fusariumin syy-yhteyksistä on paljon näyttöä. Mainittakoon lisäyksenä että Monsantolla on jättidiili ns. huumeiden vastaisessa sodassa Kolumbiassa, ja ainetta ruiskutellaan niin surutta viidakkoon, että käytännössä sitä ei enää ole. Kaikkein ironisinta että kokapensas itse kestää glyfosaatin, kunhan siitä vain irrottaa vihreät lehdet ajoissa.Ravintoköyhä ruoka
Rikkaruohojen immuniteetin heikennys perustuu siihen, että kasvilta salvataan ne olennaiset hivenaineet joita tämä saa maaperästä. Glyfosaatin on todettu vähentävän mangaania kasveissa, joka on olennainen osa monien kasvien puolustusjärjestelmää joka suojaa kasveja taudeilta ja ympäristön stresseiltä.Glyfosaatti kykenee mitätöimään kasvien mikroravinteiden, kuten mangaanin, kuparin, kaliumin, raudan,
kalsiumin ja sinkin ravitsemuksellisesti funktionaaliset vaikutukset. Vaan miten tämä liittyy mihinkään? Tietenkin siten että sama pätee kaikkiin kasveihin, siis myös hyötykasveihin, jotka kasvatetaan maaperässä joihin on glyfosaattia ruiskutettu. Kaikkien satokasvien ravitsemusarvo heikkenee, joka sittemmin heijastuu ihmisten ja eläinten terveyteen. Laiduntavalle karjalle tämä aiheuttaa suoraan hedelmättömyyttä. Sen sijaan me ihmiset huomaamme yllättäen, että omakin terveytemme alkaa reistata. Terveytemme kulmakivi on ravinto ja siitä saatavat hivenaineet. Itse asiassa me elämme alkuaineilla – hivenaineilla – joita saamme syötävän ruoan kautta, mutta mikäli ruoassa ei ole näitä ravintoarvoja, se vaikuttaa myös omaan immuunijärjestelmäämme. Syömme yllättäen kasveja jotka tiedämme rauta- sinkki- tai kuparipitoisiksi, mutta jos ne on kasvatettu maaperässä joka on kyllästetty glyfosaatilla, niissä ei ole välttämättä ole mitään näistä, ei yhtä murenaa. Joudumme syömään ravintoköyhää ravintoa, ja tarvitsemme vitamiinipillereitä siihen päälle kun emme saakaan sitä enää perinteisestä pinaatista. Valtaosa ravinnosta on kuitenkin kasvatettu tehoviljelyn periaatteella glyfosaatti-pohjaisessa maaperässä, joten ei ihme että luomua syövät näyttävätkin terveemmiltä. Viljelijät ovat kyllä itsekin huomanneet että myrkytetyssä maaperässä hyötykasvit jäävät matalammiksi ja kituliaammiksi, ja on onnenkauppaa pysyvätkö ne pystyssäkään sadonkorjuuseen asti.
Takaisin RoundUpiin
Vaan vastaväite kuuluu, että glyfosaatti on kuitenkin luonnossa hajoava tuote. Kun vain annetaan aikaa, se kyllä katoaa itsekseen ja liukenee aikaa myöten sateiden myötä lähimpään järveen. Vaan RoundUp, niin paljon kuin sitä mainostetaankin glyfosaattipohjaisena rikkaruohomyrkkynä, niitähän on muitakin vastaavia rikkaruohomyrkkyjä, kadottaa tuossa lauseessa jotakin. RoundUp on paljon enemmän. Glyfosaatti on vain yksi ainesosa, sillä todellisuudessa on todellinen myrkkyjen cocktail, eli yhdistelmämyrkky. Onko usean rikkaruohomyrkyn yhdistelmävaikutus sitten jotenkin erilainen kuin pelkän glyfosaatin, sitähän ei yhtiö kerro vaikka tietäisikin.Ranskalaisen Caenin yliopistossa molekyylibiologi Gilles-Eric Seralinin johtama ryhmä teki kuitenkin tutkimuksen, joka osoitti että Roundup sisälsi mm. POEAa (polyethoxylated tallowamine). Tutkijaryhmä mukaan POEA oli vielä vaarallisempi ihmisen alkiolle ja soluille kuin glyfosaatti. Monsanto kieltäytyy paljastamasta Roundupin ainesosia glyfosaattia lukuunottamatta.
Varmaa on vain, että sen molekyyliketju on niin pitkä, ettei toivoakaan että se hajoaisi luonnossa pitkään aikaan. Yhden tutkimuksen mukaan jäänteitä RoundUpista löytyi maaperästä vielä 22 vuoden päästä. Se mitä tämä sitten aiheuttaa luonnolle, sen biotoopille ei tohdi ajatellakaan. Minkälainen ekologinen katastrofi alkaakaan heinikossa hyönteisten ja muiden ötököiden maailmassa, on varmasti kysymys jota mökkiläinen ei tule ensimmäiseksi ajatelleeksi ruiskutellessaan. Vielä vähemmän sen vaikutuksia, kun aine liukenee hitaasti mutta varmasti järveen. Mökkiläinen saattaa muutaman vuoden päästä kummastella kun kalat tuntuvat järvestä vähentyneen, tai rapurutto on vienyt ravut, mutta hän tuskin keksii yhteyttä aiemman myrkytyksensä ja ekologisen kadon välille. Jos hänelle asiasta huomauttaisi, hän varmaan närkästyneenä puolustautuisi että hän myrkytti puutarhassaan alle puoli litraa, ja se määrä ei kyllä järveä tuhoa. Se on totta. Vitsi on vaan siinä, että järven ympärillä lähes kaikilla mökkiläisillä on viidenlitran kanisteri RoundUpia ja he kaikki ajattelevat että suihkutetaan nyt tuosta nuo nokkosetkin yksin tein. Kokonaismäärä saattaa kasvaa muutamassa vuodessa satoihin – jopa tuhansiin – litroihin. Pahinta että tämä on vielä pientä sen rinnalla mitä maatalous käyttää, ja pientä se on Suomen maatalous muun maailman tehoviljelyn edessä. Koko planeettaamme kyllästetään häviämättömällä myrkyllä, ja historia toistaa tässä kohtaa itseään kuten se teki DDT:nkin kohdalla.
Rikkaruohojen paluu – I´m back!
Ei kuitenkaan nyyhkitä luonnon puolesta. kasvimaailma on yllättävän terhakka sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen. Glyfosaatille resistenttejä kasveja ennustettiin syntyvän jo ennen kuin ne ilmaantuivatkaan. Sen mahdollistaa kaikissa kasveissa oleva genomi joka muokkaa geenejä vastaukseksi ympäristön muutoksiin ts. myrkytyksiin. Tämä mekanismi mahdollistaa kasvien muuttumisen vastustuskykyisiksi rikkaruohomyrkyille jopa ilman ristipölytyksen vaikutusta. Eikä sellaista kasvia tarvinnut pitkään odottaakaan. Yhdysvalloista kuului pian kummia. Rikkaruoho nimeltään Revonhäntä (Amaranthus palmeri; Palmer amaranthi; palmer pigweed) on kenties kaikkein pelätyin rikkaruoho. Se voi kasvaa jopa parimetriseksi, ja se kestää korventavaa kuumuutta ja pitkittynyttä kuivuutta, tekee tuhansia siemeniä ja sen juuristo imee maan tyhjäksi ravinteista. Revonhäntä valtaa pellon vuodessa, jos sitä ei kitketä. Tällainen jättikokoinen rikkaruoho kestää glyfosaattia enemmän kuin sen päälle jaksaa myrkkyä ruiskuttaa. Itse asiassa on syntynyt muitakin tämäntyyppisiä rikkakasveja, jotka kestävät kaikkia tunnettuja rikkaruohomyrkkyjä. Siinä pitkässä tehoviljelyn kamppailussa rikkakasvit pääsevät hitaasti mutta varmasti niskan päälle. Revonhäntä on siinä mielessä noussut tapetille, että suuren ja sitkeän kokonsa vuoksi, se hajottaa puimurit kun satoa yritetään kerätä. Tämä tekee koneellisen korjuun mahdottomaksi. Ollaankin palattu vanhaan eli puimurin edellä kulkee ihmisjoukko joka käsin kitkee nämä kasvit pois puimurin edestä. Ihminen on häviämässä myrkytyssodan. Se mitä nyt vielä saadaan ensi kesänä myytyä suomalaisille mökkeilijöille on tietenkin plussaa, mutta käytännössä RoundUpin aikakausi on päättymässä. Sen sijaan sen jättämiä ekologisia ja terveydellisiä haittavaikutuksia joudumme korjaamaan vielä pitkään – se on aivan vissi.Filosofisesti ajatellen, ehkä tässä ihmisen taistossa luonnonvoimia vastaan pitäisikin ottaa lusikka kauniiseen kouraan. Ehkä meidän pitäisi vain suosiolla hyväksyä että luonto kantaa aina veronsa tavalla tai toisella.
Lähteet:
maaperäbiologit varoittavat glyfosaatin haitoista: http://www.bioturva.org/glyfosaatti.htm
RoundUp-rikkaruohomyrkyn glyfosaatti & sen vaietut epäkohdat:
http://sani-valoakohti.blogspot.com/2011/01/roundup-rikkaruohomyrkyn-glyfosaatti.html
http://www.uusisuomi.fi/ eun salattu myrkkytieto julki - pimittäjä tunnusti
http://www.uusisuomi.fi/ eu salailee jarjestelmallisesti tietoa myrkysta tiedossa jo 1980
http://www.hs.fi: Suomessa käytetyn kasvimyrkyn vaarallisuutta salattu
http://www.hs.fi : Kiistelty kasvimyrkky käytössä kymmenissä tuotteissa
Kuka hyötyy gm-viljelystä? USAssa kehittynyt hirviökasveja, joita ei voi tappaa:
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41275-kuka-hyotyy-gm-viljelysta-usassa-kehittynyt-hirviokasveja-joita-ei-voi-tappaa