Suuri plasmakeskustelu

No mun näkemykseni on näissä jutuissa yleensäkin aikas panteistinen. Jos Jumala napsauttaa sormiaan, sanoo Fiat Lux ja valo tuli, niin se mitä tapahtui sormen napsautuksen ja valontulon välillä, täytyy olla pakostakin konkreettinen tapahtuma. Olkoonkin että 99,99% maailmankaikkeuden mysteereistä on vielä pimennossa...
Tätä ei pidä kuitenkaan tulkita bulkki-skepojen asenteena ”lopulta tiede valtaa mystiikan viimeisetkin saarekkeet” vaan ihan päinvastoin – tiede todistaa useimmat mystiset teoriat tosiksi. Tai siis tiettyyn rajaan saakka tietty, on olemassa tasoja joista ei päästä eteenpäin edes teoriassa. Hyvänä esimerkkinä vissiin luonnonlakien takana kummitteleva kvanttifysiikka, jossa ilmiöitä ei voida tutkia koska tutkija vaikuttaa tahtomattaan kaikkien kokeiden lopputuloksiin. Eikä tätä voida kiertää mitenkään päin.

mutta tämä aihepiiri jossa me nyt liikumme, siihen piisaa ainakin omasta mielestäni sähkömagneettiset ilmiöt. Siis näihin juttuihin, jota tässä ketjussa on käsitelty, kun pysytellään konkreettisissa ilmiöissä, eikä eksytä hiukkasten maailmaan, jossa vaikuttaa ihan toiset jutut. Siis tämäkin vain teoriassa tietty, ei ole olemassa niin herkkiä mittauksia, että heilurin toimivuudesta voitaisiin sanoa mitään ehdottoman varmaa, paitsi tietenkin se sama, jolla ylläoleva satelliitti kykenee mittamaan maaperän mineraaleja.
Heilurin ongelma on siinä, että heiluri yksinään ei toimi, vaan tarvitaan ihminen. Heiluri on vain työkalu mutta ihminen mittaväline. Valitettavasti ihmisruumiin dynamomainen olemus on edelleen pääosin arvoitus, joten homma pysyykin mystikkojen monopolissa vielä jonkin aikaa. Onhan se sitten melkoinen pommi, kun asia todistetaan.
Ajatellaanpa tätä. Yhdistyneissä Arabikunnissa on kyetty tuottamaan sadetta generaattoreilla jotka tuottavat negatiivisia ioneja. Prosessi tunnetaan. Selittääkö tämä myös, miksi ukkospilvet menevät aina sieltä kun menevät, ja miksi toisissa paikoissa sataa kaatamalla ja toisissa harvemmin? Ennen kaikkea – kykeneekö ihmisruumis niinikään sähköisenä dynamona tuottamaan vastaavanlaisia ionikenttiä?
Kysyin viimeistä sen takia, että tiettävästi kukaan koskaan missään ei ole pohtinut sadetanssin toimivuutta ja hermeetikon palsta on historiansa ensimmäinen, jossa on osattu miettiä, josko sadetanssi sittenkin nojaa fysikaalisiin ilmiöihin? ja tähän loppuun sivukaneettina että teoriassa tietty….

Muistasin kyllä kuulleeni tästä valonnopeuden rikkoutumisesta jo muutama vuosi takaperin. Se pohjaa jollain lailla hiukkasten kvanttiominaisuuksiin. Ihan samalla tavalla kun hiukkaset kvanttitilassa kulkee aavistuksen tulevaisuudessa, mutta ne voidaan palauttaa nykyiseen ajankulkuun. ja onhan siinä järkeä suhteellisuusteoriankin kannalta, valonnopeus kun säätelee ajankin, ja jos joku kulkee ajassa tulevaisuuteen, sen täytyy myös astua valonnopeuden vakiosta ulos.
Eikä tämä ole pelkkää hiukkastutkimusta, sama on voitu mitata ihmisaivoista, Oli joku koe jossa aivoille annettiin ärsykkeitä hermoratoja pitkin, mutta sitten huomattiin että aivot reagoivat subjektiiviseen vasteeseen jo ennen ärsykkeen lähettämistäkään. Koe osoitti että ihmisaivot reagoivat tapahtumiin jotka tulevat tapahtumaan vasta sekunnin päästä. Varmaan hyvä kyky liikenteessä…?

Tuosta ufo-puolesta tuli mieleen että jätin tulevaan plasmakirjaan pienen täkyn, eräänlaisen ajatusleikin. Kirjahan nojaa plasmapurkaukseen mutta tietenkin pitää selittää sekin, mikä sen aiheutti. Kaivoin koipussista vanhan kunnon Nemesis-teorian, eli punaista UV-valoa säteilevän ruskean kääpiön, joka tulee aurinkokuntaan mellastamaan 26 miljoonan vuoden välein – viimeksi siis 12 000 vuotta sitten.
Noh, ikivanhat perimätiedot sanoo että ihmiskunta olisi kotoisin Pledjadien tähtikuviosta. Ufo-teoreetikot tulkitsee tämän niin, että kiiltäväpukuiset on tulleet sieltä jalostamaan ihmisrotua, tai jopa panemaan sen kokonaan alullekin. Ihan ajatusleikkinä vedin sen pidemmälle. Tosin ihan kuriositeettina. Eikä tämä alunperin minun ajatukseni edes ole.
Koko maapallo – siis koko planeettamme – on kotoisin Pledjadien suunnasta, ja tullut tänne Nemesiksen kainalossa kunnes tämä keltainen aurinko sieppasi meidät omakseen. Toisin sanoen, maapallo olisi saapunut aurinkokuntaan vasta 12 000 vuotta sitten. Tämä ainakin selittäisi, miksi aiempia siviilisaatioita ei ole.

Joo, minä olen ottanut vapauden lähteä Kristian Birkelandin ideasta, että avaruus ei suinkaan olisi tyhjiö sillä tavalla kuin me tyhjiön ymmärrämme. Itse asiassa se olisi täynnä plasmavirtauksia, joka johtuu tuossa tyhjiössä vaeltavista elektroneista ja ioneista. Itse asiassa tunnetaan 150 valovuotta pitkä "sähköinen käärme" joka vain roikkuu avaruudessa, mutta se ei tietenkään ole havaittavissa kuin herkillä mittalaitteilla.

Tunnustan että tämä mun kirjani – joka siis ilmestyy käteen ylihuomenna – nojaa plasmapurkauksen ideaan maapallon magneettiselle navalle. Itse asiassa me tiedämme varmuudella että jokin kuumentaa nytkin Saturnuksen kuun Endecaluksen etelänapaa voimakkaasti, ja monet muutkin kuut – Jupiteria myöten – säteilevät enemmän lämpöä kuin auringolta saavat. Jopa Uranus, jonka napa on ollut auringonvalolta piilossa viimeiset neljäkymmentä vuotta, on tällä hetkellä planeetan lämpimin paikka. Syy on hyvin yksinkertainen, ne kaikki imevät plasmaa jostakin. Tavalla tai toisella Saturnuksesta lähtee sähköinen napanuora sen kuihin. Virtauksen voimakkuus on niin luja, että lopputuloksena syntyy lämpöä. Ilmeisesti myös Uranukseen johtaa jokin sähköinen napanuora jostakin.

Jos virtauksen tiheyttä nostettaisiin, eli ampeerien määrä per neliö vain kasvaisi, muuttuisi silmälle näkymätön ”pimeä virtaus” näkyväksi valokaareksi. Sähköpylvääksi. Jos sellainen sattuisi maapallolle – kuten ounastelen käyneen – syttyisi ihmissilmän eteen myyttinen axis mundi – maailmanpuu. Jos virtaa pantaisiin vieläkin enemmän, alkaisi syntyä jättimäiset mittasuhteet saava napatornado joka alkaisi imeä merivettä sisäänsä. Sitten kun plasmaa tulee lisää ja lisää, tapahtuisi viimein kosminen purkaus – lähes raamatullinen inferno – jonka loppuessa tornadokin päästäisi vetensä alas kohtalokkain seurauksin. Mistä tämä virtaus sitten tuli? Kunhan pääsen kertomaan, pelkään että se samalla syö vähän kirjan uskottavuuttakin.

Mulle oli sillä lailla tärkeetä ottaa mukaan myös kosmologinen aspekti. Jo senkin takia että suomessa on valtavasti tähtitieteen harrastajia, ja kuuluu vissiin yleissivistykseen tietää jotain niistä jutuista. Toisaalta en sitten tiedä olenko ainoa joka alkaa kyllästyä kosmologian tuttuihin juttuihin; mustiin aukkoihin, maailmankaikkeuden bigbangiin, madonreikiin ym siihen kamaan, joka meille tuttua on. Halusin tuoda jotain uutta ajatuspähkinää mukaan, hyvä vai huono idea mutta uskon siltikin olevan hyvä.

Jatketaanpa tätä plasmakeskustelua siitä mitä jo alussa pohdittiinkin, eli kaikkea maapallon pyörimisliikkeeseen ja gravitaatioon liittyvää. Näissähän voi tehdä monenlaista teorianmuodostusta monenlaisista alkuasetelmista, ja ajattelun suhteen vaan taivas on kattona.
Yksi mielenkiintoinen teoria liittyy dinosaurusten valtakauteen ja siihen sisältyy plasmavirtaus erittäin keskeisesti. Menee pahasti ubervaikean fysiikan puolelle selittää koko homma juurta jaksain (olemme jutuissa jonka käsitteissä ei ole edes suomenkielisiä vastineita puhekielessä), mutta tarpeeksi kovassa virtauksessa tapahtuu sama kuin vuorovesivoimissa, eli Maapallo muuttuisi lähes pitkulaiseksi. Allaolevassa kuvassa on asia esitetty havainnollisesti.

Tuon muotoisessa maapallossa olisi väistämätöntä että mantereet ovat kiinni toisissaan (Panagea), ja pyörimisnopeus olisi kenties sama, mutta vuorokauden pituus jopa vain 1.41h. Keskipakoisvoimasta johtuen painovoima päiväntasaajalla olisi silloin suhteellisen heikko, joka mahdollistaisi vaikka millaiset jättihirmut tänne tallustamaan – nykyisessä painovoimakentässä Sauropodi ei pääsisi edes pystyyn.
Ehkä tämä sama sitten nähtiin toisen gigantismin valtakaudella pleistoseenin aikana. Kotoisasti jääkauden, jolloin eläimistö heikon painovoiman takia kasvoi huikeisiin mittoihin. Jos juttu on näin, ei Atlantin valtameri varmaankaan kovinkaan kummoinen ollut, ja baalbeckin 120-tonniset kivimonumentit eivät silloisen painovoiman keskellä, olisi kummoistakaan siirreltävää. Pyramidit väkäis lähes paljain käsin parin raavaan äijän kanssa.

vaan sitten kun virtauksen z-pinch lakkaisi vaikuttamasta, tapahtuisi tietenkin se, että maapallo lysähtäisi hetkessä pallon muotoon, vuorokauden pituus pitenisi ja painovoima muuttuisi raskaammaksi. Koska koko pinta pullistuis, mantereet tietty ajautuisi toisistaan kauemmiksi. Loppujen lopuksi tämä juttu on teoriana harvinaisen kaunis…

Joo, minä en ehkä ole kokoaan kasvattavan maapallo –teorian suurimpia faneja. Pidän silti mukavana että tuolla suuressa maailmassa viisaat pohtii asioita kaikilta mahdollisilta kanteilta, ja uskon että noin heterogeeninen tiedemaailma taatusti saa uusia juttuja aikaan (vrt. suomen yksi totuus kerrallaan –tiede). Ongelmahan tuossa teoriassa on edelleen että mistä massa tulee, kosmiset molekyylisateet kun ei riitä. mutta kun ongelmaan hakee vastausta, se saattaa poikia sivutuotteenaan jonkun suuren oivalluksen. Näinhän tämä electric universekin on syntynyt.

Fyysikko Wallace Thornhill ainakin sanoo kehittäneensä plasma-teoriaa ihan sen Velikovskyn näkemyksen pohjalta, että Maapallo on saattanut alkujaan olla proto-Saturnuksen kuu. Thornhill koetti todistaa tai kaataa ajatuksen sen pohjalta, miten Aurinko olisi maapallon kyennyt sieppaamaan. Silloin nousivat eteen nämä plasmakentät joiden törmäyskurssit saattavat johtaa massiiviseen sähköräjähdykseen. Nykyinen Dwardu Cardonan malli edellyttää että maapallon pohjoisnapa ja Saturnuksen etelänapa ovat olleet vastakkain ja kun plasmapurkaus tapahtui, Saturnuksen etelänapa purskautti paineella maapallon tiehensä. Pieraisi tiehensä kuten rumasti sanotaan, ja nyt onkin kyse enää ratojen epileptikasta, eli voisiko maapallo – joka silloin oli Saturnuksen kuu – pystyä pyörimään Saturnuksen etelänavan ympärillä.

Tämän taakse kätkeytyy vieläkin hurjempia juttuja. Proto-Saturnus oli ruskea kääpiö, joka säteili UV-valoa, ja kiistaton tosiasia on, että Maapallon evoluutio on sopeutunut punaiseen UV-valoon eikä keltaisen auringon loisteeseen. Dwardu Cardona tuo loistavasti esiin, että punaisen valon aikakautta on kestänyt miljoonia ja taas miljoonia vuosia, jota mikään ilmastomalli ei voi selittää. Myönnän että kiehtoo tavattomasti ajatus, että proto-Saturnus on aurinkokunnan tulokas, joten myös sen kiertolainen – piskuinen Maapallo – on saapunut aurinkokuntaan vasta 12 000 vuotta sitten. Tapahtuneen plasmakenttien purkauksessa keltainen aurinko sieppasi meidät. Ajatus on niin hurja, etten uskaltanut tätä kirjaanikaan laittaa kovin vakavalla naaamalla, tiedän millaisen järkyttyneen vastaanoton koko ajatus saa. Vaan missä sitten on ollut Maapallon alkuperäinen aurinkokunta? Perimätietojen mukaan ihmiskunta on kotoisin Seulasten tähtikuviosta johon on mahdoton ottaa kantaa. mutta tässä onkin kyse siitä, miten pitkälle tätä uskaltaa ajatella ennen kuin alkaa tosissaan huimaamaan...

Kosmologiasta päästään vieläkin syvemmälle itse evoluutioon. On kiistatonta että maapallolla tapahtuu suuria sukupuuttoaaltoja aina 26 – 33 miljoonan vuoden välein. Ei juurikaan muuten. Sen vanavedessä evoluutio tekee pikahyppäyksen jossa lajit muuttuvat äkillisesti. Evoluutio käynnistyy niinikään 26 – 33 miljoonan vuoden välein, mutta ei juurikaan muuten. Muutoksen mahdollistaa erilainen sähköjännite joka muuttaa soluja, mutta sen motiivi on muuttunut painovoima.
Juuri tämä painovoiman muutos onkin se suuri ongelma joka siellä kaikkialla luuraa. Kaikki nämä kokoaan kasvattavat maapallot ym koettaa kukin tahoillaan hakea selitystä gravitaation ongelmalle.

Loppuun vielä kaunis kuva siitä hetkestä kun Maapallon magneettiselle pohjoisnavalle osui massiivinen sähköpurkaus toisesta taivaankappaleesta. Näin syntyi suomemmekin erikoinen geologinen kokonaisuus.

Olen kyllä avoin tuolla kupla-teoriallekin (me olemme vissiin pohtineet sitä tällä palstalla ennenkin?), mutta jotain tarkennuksia se vaatii.
Vaihtoehdossa A kuumuus tulee kallioperästä mutta kirnun pohjassa ei ole mitään tähän viittaavaa.
Toinen vaihtoehto B edellyttää että koko peruskallio on ollut sulassa tilassa. Sen olisi ainakin nuorempien kirnujen kohdalla pitänyt tapahtua pleistoseenikauden loppupuolella? Tästä ei ole tiettävästi mitään geologisia todisteita.
mutta jos ja kun näin olisi, niin eikö silloin tulivuorista valuvassa magmassa pitäisi olla kanssa hiidenkirnumaisia koloja.

En nyt tarkoittanut rytätä, ajatushan voi olla ihan oikea, mutta tiettyä kehittelyä se vaatii.