Kirjan julkistamistilaisuus

Kun tässä ei oo koronan takia tapahtunu paljon mitään, niin mä olen siivoskellu tuota kirjatekelettä, vaikka kaikkiin kohtiin ei vielä ollu ihan tarpeeks materiaalia. Jotkut luvut on aika lyhkäsiä ja jostain välistä tuntuu puuttuvan jotain, mutta on se jo ainakin edustuskelponen.

Lopulliseks mä en sitä uskalla arvata, niin että olkoon sitten välitallenne toisella nimellä, että pysyy siistinä. Luonnostelmaa alkaa kummiskin taas kertyä kun siihen alkaa taas paneutua kunnolla, elikkäs luettavuus huononee, vaikka sisältö kehittyy.

Tossa on epub-tiedosto, missä kuvat näkyy kunnolla.

drive.google.com/file/d/1EYZLO21B-reV0PSMtyPUMzR-oCnjzS-_/view?usp=sharing


Jos Windowsia käyttää, niin noita näkyy taas vaihteeks pystyvän lukemaan Edgellä, mutta Adoben Digital Editionssissa on kirjasto ja kaikki eikä tää ominaisuus oo katoomassa ihan yllättäen jostain syystä.

www.adobe.com/fi/solutions/ebook/digital-editions/download.html

Ja tossa on pdf-tiedosto niille, jotka tarvii sellasen. Se on silleen LibreOfficella tehty, että kuvat pitäis oikeestaan ottaa pois ja tuoda asiakirjan uudestaan, mutta kait ton epubinkin voi muuttaa pdf:ks jollain toisella ohjelmalla.

drive.google.com/file/d/1amhohrSH_R4ysl-gdsI1k5_AwloEgNgt/view?usp=sharing

Hyvän kansikuvan salaisuus: Kattele vanhan puhelimen muistikortilla jos sieltä löytyis jostain ulkoilupaikalta otettu kuva. Hyvä on sellanen maisema, mitä suomalaiset kattelee kun ne polttaa nuotiota, koska siinä on niitten sielunmaisema. Joku Auringosta sokkona otettu kuva välttää ja paskanen linssi lisää taiteellista vaikutelmaa. Väreille, kontrastille ja valosuudelle ei tarvii tehä mitään, mutta suoristaminen on eduks.

Mä vaihdoin kannen riimut sellasiks, että kuka tahansa pystyy lukeen niitä. Jos jonkun silmää loukkaa, niin varmuuskopioissa on kunnon harakanvarpaita.

yadi.sk/i/MZqSXXcLA40hZw

yadi.sk/i/njdxw_93dciaaQ

Tollasta fonttia käytin:

www.fonts4free.net/futharken-font.html

Riimut sai lähteä.

Jos joku kaipaa muinaisia kirjotuksia ja sellasta, niin mä oon kasannu tonne sellasta, mitä on tarttunu nettiselaimen kirjanmerkkeihin. Osalla ei oo mitään tekoa koko opuksen kanssa, mutta ei se niitä yhtään huonommiks tee. Lista voi vielä kasvaa jos jaksaa alkaa käydä tosissaan läpi ladattuja pdf-tiedostoja, koska niitä on ihan jonkun verran.

pohjolangalapagos.wordpress.com/2020/05/09/muuta-luettavaa/

Nyt alkaa olla sisällissotakin kohillaan, koska mukana on tarpeeks foliota selittään noi arkistojen aarteet, joitten mukaan Saksa vakoili Saksan ja Venäjän välisiä rauhanneuvotteluja ja Saksassa oli jopa funtsittu punakapinan järkkäämistä Suomessa, ettei se liittyis Ruottiin. Ei kai siinä muuta isompaa vikaa enää ollukkaan.

archive.org/details/Germany-and-Revolution-in-Russia-1915-1918/mode/2up

Ilman foliota ei pärjää jos meinaa asua saksalaisien kanssa samalla planeetalla.

The Movement in Finland

Within this general movement, important activities could be
undertaken in Finland. The Finnish parties are in an awkward
position, for there are considerable Russian military forces in the
country. On the other hand, the Finns do not simply want to be
annexed by Sweden. But the Swedes do not want to annex Finland :
they simply want to turn it into a buffer state, i.e. an independent
state. The Swedish party is a small minority in Finland. Therefore
attempts must be made, above all, to achieve an agreement between
the Swedish government and the more powerful Finnish parties,
amongst which the Social Democratic party is the most important.
This could probably be achieved by the Swedes' guaranteeing the
Finns the widest possible measure of autonomy and leaving it to them
to decide to which group of states they wish to attach themselves.
Once such an agreement is reached, preparations for a general
rising in Finland can be made quietly and systematically. The
Finnish Social Democrats have excellent organizations, similar to
those of the German Social Democrats, at their disposal. The
obstinate defence of its rights against Tsarist despotism has trained
the whole Finnish people in discretion and silent co-operation, in
which the difference of language also helps a great deal. All the
preparations are to be made secretly until some considerable wave
of strikes breaks out in Russia. This would be the moment for a general
rising in Finland. Because of Finland's large area, the Tsarist
government would be faced with the choice of breaking down the
military forces at their disposal into small, independent units which
could attack the various storm centres, or concentrating their forces
on the most important administrative and strategic points, thus
abandoning the country to the rebels. The former were the tactics
used by the Tsarists to defeat the revolutionary movement of 1905.
Numerous expeditionary forces were formed, both large and small,
and their commanders were given complete military and civil
powers. The plan was worked out in Petrograd by a special com-
mission, on which sat members both of the General Staff and of the
highest administrative bodies. The revolutionaries' executive was
well informed about the work of this commission, but was not able
to frustrate its plan. Nevertheless, it took the Tsarist government the
whole strength of its army and a period of two years to quash the
rising. If the Tsarist government were now to adopt the same course
in Finland, the Swedish army would have to intervene to protect
Finnish independence, for, while this course is probably the best way
to quash a rising, it makes the army absolutely defenceless against
the intervention of hostile forces. The Tsarist government will there-
fore probably decide for the second course and withdraw the army
to the administrative centres, i.e. to the coast and the railway just
behind. They may even destroy the railway links with Sweden. In
practice, the Russians will then only dominate the coast of the Gulf
of Bothnia. Masters of their own house, the rebels will then form a
National Guard, as in 1904 and 1905, take defensive measures, and
make other provisions to permit the Swedish troops entry, which may
have been complicated by the destruction of the railways. Naturally,
a great deal depends on the development of events in Petrograd.

The Finns could be of great service, even before the general rising.
They could provide information about the numbers, the disposition
and the movements of Russian troops in Finland, and about the
movements of the Russian navy. They could set up a signal service
for directing the activities of aircraft. (The Finnish custom of paint-
ing country houses, and especially their roofs, red would be useful
in this. An unpainted section on a red roof would act as a land-mark.)
They could also set up wireless telegraphy stations and make pro-
visions for blowing up bridges and buildings. Above all, they could
permit the Russian revolutionaries to communicate with Petrograd.
Since the country is very large, is immediately adjacent to the
Petrograd region, and has regular, hourly traffic to Petrograd, they
could set up an information and transport service, in spite of the
military occupation. Stores of arms could be built up, and arms, ex-
plosives, &c, smuggled across to Petrograd.

Sopimukset on kanssa ihan jänniä. Valkosien saksalaisien kanssa tekemiä kyykistelypapereita on jonkun verta pidettykin esillä, mutta punikit otti vielä huonomman paprun bolsevikeilta maaliskuun eka päivä. Sotilaallista apua ei ollu luvassa vaan venäläisiä joukkoja piti auttaa lähteen pois Suomesta ja lisäks Suomen itäraja siirty aika paljon länteen, elikkäs oikeestaan ne sitoutu sillon tekeen Suomesta Saksan siirtomaan, mutta rivijunteille ei taidettu kertoo asiasta ollenkaan kun ne ei tajunnu lopettaa.

ia600906.us.archive.org/21/items/textsoffinlandpe00unitrich/textsoffinlandpe00unitrich.pdf

Tavallaan mä kyllä ymmärrän näitä, koska suomalaiset ei oo vieläkään onnistunu puhuun sisällissodastaan totta, vaikka siitä on jo yli sata vuotta. Parempi vaan hoitaa hommat niitten selän takana kun antaa niitten osallistua päätöksentekoon.

Mä oon nyt kyllä vähän pettyny kun Jukkis ei oo tarttunu aiheeseen, vaikka vihdoinkin olis sellanen sotajuttu, mikä takuulla herättäis huomiota etusivulla. Jopa toi punikkien tekemä sopimus on kova juttu, koska wirallisen totuuden mukaan ne jäi ilman venäläisien apua Brest-Litovskin sopimuksen takia ja se tehtiin vasta pari päivää myöhemmin.

Dr. Helphand oli saksalainen sosiaalidemokraatti kuka se nyt olikaan, niin että mä kaivelin jopa vähän niitten osallistumista sotaan, vaikka mä en oikeestaan ees tarvinnu sitä mihinkään. Tuolta kummiskin löytyy jos joku tarvii ja linkit on sen pitkän postauksen häntäpäässä.

wordpress.com/home/pohjolangalapagos.wordpress.com

Noi tarinat on jotain 10% totta ja loput hevonpaskaa eikä mistään tiä, että mikä on kumpaa. Sen takia pitää tutkia ulkomaisia asiakirjoja, koska Suomi on kanssa yks niistä harvoista maista, missä niitä voidaan hävittää tarpeen tullen ja sisällissodan aikaanhan niitä katoskin niin paljon, että sen tutkiminen on kun yrittäis ottaa selkoa viikinkiajoista. Kaikennäköstä saagaa kyllä löytyy ihan vitusti, mutta totuus on jossain kiven alla ja arkeoloogin pitäis osata käydä löytämässä se.

Tossa on toista sataa sivua totuutta, koska mä erottelin sen itte jenkkien julkasemista asiakirjoista.

drive.google.com/open?id=1BnbhjtqjNVFHoLlNlkTcsqIyg0wQ2u92

Negotiations with the Finnish government in Berlin have temporarily stopped. Finnish representatives demanded the entire coast from the Norwegian frontier, including Kola and Solovka to Alexandrovsk, then along the railroad to Lake Onega, along the lake to Lake Ladoga and further to the present frontier. Against evident facts the Finnish representatives insist that a state of war exists between Russia and Finland, drawing corresponding conclusions for retaining military booty. As result they demanded that all Russian military ships captured by Finland should be given to her gratis as well as all Russian military property. Finland likewise demanded that all the government property of Russia should be given to Finland gratis, excluding telegraph and telephone wires and land bought for money. The representatives also demanded that all obligations of Finland to Russia should be annulled, not only government debts, to which point we agreed, but that we should pay part of their military expenses, indemnification of losses caused by Russian troops after Finland’s independence was recognized. At the same time they refuse to pay losses of the Russian Government. As the Finns consider that there has been a state of war with Russia we attempted to agree on several points temporarily: establishment of a demarcation line, protection of private and property rights of citizens, to recognize in principle the rights of private persons to receive
[Page 585]
recompense for their losses. We proposed that these matters should be discussed by a commission formed of Russian and Finnish representatives, as well as the establishment of consulates, renewal of direct telegraph, postal, railroad and water communication and protection of trade. No answer was received for several days to our proposal and it was decided to postpone the work of the conference.

history.state.gov/historicaldocuments/frus1918Russiav01/d578

Niin kun mä muualla mainitsinkin, niin mulla ei oo mitään motivaatiota alkaa hihkua riemusta sen takia, että jossain kirjassa annetaan valmiina sellanen yhdentekevä tieto, että Columbuksen löytöretki olis alkujaan tanskalaisien idea, mutta mustan surman eteen piti ettiä ja yhdistellä sen verran tietoa, että ainaskin tuntuu kun olis tehnyt jotain. Siellä se on nyt Pimeyden sydämen lopussa.

Geenitutkimukset sanoo, että mustasta surmasta oli ainakin kolme erilaista kantaa, ja yks niistä näköjään lähti liikkeelle Norjasta. Muut ei oo niin monen mutaation päässä, etteikö ne vois olla kehittyny siitä norjalaisesta kannasta.

Taas synty jotain niin hienoa, että sen voi panna jakoon linkkien kanssa. Eihän niitä kukaan tietty lue, mutta se on niinku virallisempaa. Ihan kun ne akateemisien paskanpotkijoitten sekavat tarinat, mitkä vaikeutti tiedon ettimistä ihan vitusti. Ainakin 90% oli pelkkää disinformaatiota.

Ei toikaan tietty ihan täydellinen oo, mutta aina se pelkän mutupaskan voittaa.

Musta surma.pdf

Toi kirja tanskalaisien ristiretkistä onkin alkujaan väitöskirja, niin että sen saa yliopiston nettisivuilta.

www.sdu.dk/~/media/027AAE9BF1F24EC89501666C01F73FE4.ashx

Mä en oo katellu pdf-tiedostoa kunnolla kun vasta nyt ja siitä näky puuttuvan sivupalkin kirjanmerkit. Vientiasetuksissa oli ruksi väärässä ruudussa, mutta nyt sitä on helpompi lukea. Tietty jos haluaa mieluummin arkistointikelposen, niin sittenhän siinä ei ollukkaan mitään vikaa.

Tšuhna.pdf

Tossa on vielä ylimääränen liite siltä varalta, että Internet Archiven harrastama riidan haastaminen tuottaa tulosta ja se pannaan kiinni. Ei siinä oo kun se vähä, mitä alkusanojen linkeistä löytyy, mutta on siinäkin jo 5222 sivua elikkä ihan liikaa useimmille.

Liite III.pdf