Aulis.J.Alanen: Suomen maakaupan historia

Lisää
31.03.2017 16:49 #36137 : Victoria
Löysin kirpputorilta hintaan 8e. Alku todella mielenkiintoista pohjustusta , olen lukenut vasta 10 sivua , mutta kylläpä taas on uusia ajatuksia herättänyt. Kysykää vaikka kirjastoista tai divareista.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
01.04.2017 11:37 - 01.04.2017 11:42 #36148 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Aulis.J.Alanen: Suomen maakaupan historia
Mummani isä Pakan Matti oli kärry- ja maakauppias ja joka oli hyvinkin yleinen ammatti ennen 1600 lukua pohjanmaalla ja senkin jälkeen. Aulis J. Alanen kiersi tälläkin kylällä tutkien kotiteollisuutena toiminutta hevosajokalujen valmistusta ja sen kaupankäyntiä. Tanskalaisen tutkijan (nimeä en nyt muista) maakauppa ja sen rajoittaminen olisi myös syynä nuijasodan alkamiseen. Etelä-Suomessa ruotsinvalta rajoitti kaupankäyntiä tapulikaupunkeihin kun pohjanmaan (muinaiskainuun) alueella se oli vapaata ja maakauppa laajalti yleistä. Termi "maakauppa" on hieman harhaanjohtava, sillä se ei rajoittunut pelkästään maan- ja metsien myyntiin vaan käsitti aina tervasta, karjasta ja siitä saatavien tuotteiden sekä käsitöiden ja kulkupelien kuten mm. laivojen myynnin. Tanskalaisen mukaan kauppaa käytiin laajalti muualle karjatalouden tuotteilla, koska viljan viljelylle maaperä ei ollut otollista ja sitä jouduttiin ostamaan ja vaihtamaan muualta.

Jos suinkin, laitatko pienen tiivistelmän Alasen kirjasta?


Viimeksi muokattu: 01.04.2017 11:42 Antero. Syy: kuva

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
01.04.2017 14:06 - 01.04.2017 14:44 #36151 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Aulis.J.Alanen: Suomen maakaupan historia
Löytyihän se tanskalainen, nykyisin jenkeissä asuva nuijasodan tutkija:

Tanskalainen John Maarbjerg on hahmotellut nuijasodalle selitysmallia, joka ponnistaa alueellisesta talouden taantumasta.

Pohjanmaalla oli 1500-luvun oloissa moni-puolinen taloudellinen rakenne. Peltoviljely muodosti toimeentulon joltisenkin perustan, mutta toisin kuin Etelä-Suomi, Pohjanmaa oli viljaa ostava, ei vievä alue. Viljan ostamiseen tarvit-tua rahaa saatiin karja- ja maitotaloustuotteista. Pohjanmaa olikin tuolloin merkittävä karjatalousalue. Kolmanneksi talouden tukijalaksi alkoi 1570-luvulta lähtien muodostua talonpoikainen tervantuotanto.

Karjatalouden ja tervantuotannon tuotteet oli saatava markkinoille, ja siksi kaupankäynnillä oli Pohjanmaalla tärkeä asema. Pohjanlahden rannikon pienten kaupunkien porvaristo hoiti osan tästä kaupasta, mutta laiton vähittäistavaroilla käyty kauppa maaseudulla, ns. maakauppa, oli erityisen vilkasta.



Toinen asia mitä Suomessa tutkijat kiertää kuin kissi kuumaa puuroa, on sen myöntäminen että Pohjanmaa eli muinainen Kainuu oli "itsenäinen" alue ennen nuijasotaa ja jolla oli omat koko maakuntaan organisoitavat puolustusvoimat. Esim. Savossa puolustus tapahtui pelkästään pitäjäkohtaisesti.

Sillä, että pohjalaiset olivat tottuneet organisoimaan talonpoikaisia puolustusjoukkoja ja jopa laajamittaisia hyökkäyksiä Venäjän puolelle Karjalaan ja Vienaan, on varmasti ollut suuri merkitys sille, että juuri Pohjanmaa oli se maa kunta, joka kykeni nostamaan nopeasti miehen
talosta myös kapinajoukkoon.Monilla Pohjanmaan knaapeilla ja heidän palkkaamillaan ratsumiehillä oli sotakokemusta. Vaikka knaapit sijoittuivatkin yhteisön sisäisessä vastakkainasettelussa pääosin talonpoikaiskapinallisten vastapuoleksi, ei tätä kokemusta pidä vähätellä myöskään nuijamiesten kannalta.

Mielestäni on olemassa vielä yksi tekijä, jota ei ole otettu huomioon selitettäessä kapinan nousua Pohjanmaalla: yhteydet Pohjanmaalta
Pohjanlahden yli ja ympäri Ruotsiin olivat 1500-luvulla paljon vilkkaammat kuin Sisä-Suomen suuntaan yli harvaan asutun ja vaikeakulkuisen
maanselän. Itse asiassa Pohjanmaa katsottiin vielä 1500-luvulla Norrlannin itäiseksi osaksi ja siten se oli osa Ruotsiksi kutsuttua aluetta. Selkeästi suomalaiseksi maakunnaksi Pohjanmaa alettiin mieltää vasta 1600-luvulla. Siten 1500-luvun valtakunnanpolitiikalla saattoi olla nuijasodan synnyssä suurempi rooli kuin minkään muun nykyisen kansallisvaltio-Suomen alueella tapahtuneen talonpoikaislevottomuuden kohdalla.



Osa Ruotsiksi kutsuttua aluetta oli ennen muinaista Kainuuta ja jonka välissä oli Kainuunmeri, ns. Pähkinäsaaren rauhan jälkeen osa "ruotsiksi " kutsuttua aluetta kuului seitsemän kymin karjalalle eli Novgorodille. Vasta Täyssinän rauhansopimus 1595 muutti rajat sellaiseksi, jossa "Ruotsi" tai paremmin Svea ja Venäjä vetivät rajalinjat suomenlahdelta jäämerelle ja muinainen Kainuun alue samalla liitettiin kokonaan osaksi Ruotsia.
Viimeksi muokattu: 01.04.2017 14:44 Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.119 sekuntia