× Konspiraatio-keskustelussa tutkitaan politiikkaa ja maailmanmenoa. Vilunkimeno joutuu koville.

Havaintoja elintarvikkeista

Lisää
05.09.2014 17:16 #23781 : juppe
Omenissa hinta tuntuu riippuvan ulkonäöstä ja sokerista. Se toki vaihtelee vuodenajan mukaan enkä ole pitänyt tilastoja, mutta yleensä ottaen se tuntuu olevan näin.

Vihreitä en tässä käsittele, koska tykkään punaisista.

Halvimmat ovat yleensä puolalaisia, jotka näyttävät siltä ettei niitä ole ihmeemmin jalostettu ja maistuvat kasvaneen tehomaataloudella köyhdytetyssä maaperässä.

Seuraava hintaluokka, joka menee osan vuodesta päällekäin puolalaisien kanssa, on eurooppalainen hedelmäsokeripommi, josta on vaikea sanoa maun perusteella mitä muuta siinä on. Sitä tulee höttöinen yleisvaikutelma, mutta se näyttää paremmalta kuin puolalainen omena.

Sen jälkeen tulevat pitkälle jalostetut omenat. Ne ovat kuin koriste-esineitä ja niissä on täyteläinen sokerin maku. Se ei ole yhtä voimakas kuin edellisessä luokassa, mutta sokereita on enemmän. Niistä huomaa, että moni puolalaisen omenan vivahde puuttuu, eli ravinnepuoli ei välttämättä ole täyteläinen, mutta ne eivät ole höttöisiä, eli niissä on hedelmäsokeripommeihin verrattuna jotain tasoa.

Kaikkein kalleimmat eivät enää edes näytä oikeilta omenilta. Enempi tulee mieleen joku mainoskuva. Maussa on panostettu hienostuneisiin sokeriseoksiin, mutta omenan makua on aika vähän.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.09.2014 19:16 #23782 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Havaintoja elintarvikkeista
Punaisia puutarhassa olevia kaneliomenia kun saa, ne ovat parhaimmasta päästä. Mutta niinku tavataan sanua, yksi omena päivässä pitää lääkärin loitolla. No jos ei halua järsiä kokonaista omenaa, kannattaa noukkia pihlajanmarjoja, sillä yksi ainoa marja vastaa yhtä omenaa. Myös maultaan niitä on monen moisia, on happamia, tunkkaisen makuisia johtuen voimakkaasta tanniini pitoisuudesta. Kirpeitä ja makeita löytyy, kunhan maltaa maistella ja kas kummaa, muutaman kun syö niin suukin tottuu makuun. Isälläni tosin maistui vielkä viikonkin päästä. No jos marjaa päivässä ei aio syödä, pihlajanmarjasta saa erinomaista mehua varsinkin kun sen makeuttaa puolet fariinisokerilla ja toisen puolen hunajalla. No jos mehu ei maita, se kun on lasten juomaa. Niin pala Rajamäen hiivaa mehuun ja käymään, loppuvaihessa kannattaa suodattaa sakka muutaman kerran pois. Mehusta tulee ranskalaisittain äännettynä "purrsuaa", eli erinomaista samppakaljan kaltaista juomaa, simaa. Sampanja pulloon paketoituna kypsymään, pitänee hieman varoa kun joulun kunniaksi aukaisee korkkia. Korkki lentää pitkin huoneistoa ja pursuaan saa juoda katosta päin tipottain. Pihlajasta saa myös erinomaista kirpeäköä, pirteää viiniä, 30 litran tonkkaan vesilukko ja kotiviinin valmistusohjeilla käymään.


Toki pihlajanmarjasta saa tehtyä vaikka mitä, marmelaadia, hilloa, hyytelöä. Mutta pelkkä marja vastaa tosiaan yhtä omenaa, se on ravintoarvoltaan perunan veroinen, beettakaroteeni on paremassa muodossa kuin porkkanassa, happoja kuten omena ja tanniini, neljänlaisia sokereita, siemenissä amulgadiinia eli B17 vitamiinia kuten puolukassakin on. Sanovat viisaammat paitsi rokkefellerin bisnesteollisuus sen tehoavan erilaisiin syöpiin.


No on pihlajanmarjassa myös silmän iloa jos ei niiden talteenotto kiinnosta, viimmeistään kun ensipakkanen panee, pihlajanmarja alkaa käymäänm alkoholiksi ja Tilhet tulee pohjoisesta pyrähtäen parvi kerrallaan tyhjäten puut marjoista muutamassa minuutissa. Sitten on mukava maata koivet oikosena taivasta kohti pienessä pöhönässä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.09.2014 20:27 #23783 : juppe
Vastaus käyttäjältä juppe aiheessa Havaintoja elintarvikkeista
Pihlajan marja on itse pahuus. Täydellisesti ympäristöönsä sopeutunut Suomen kansa kärsi ennen muinoin keripukista samaan aikaan kun linnut napostelivat puista c-vitamiinit.

Toinen myrkkymarja on ruusupuskan marja, josta perimätieto osaa kertoa, että siitä saa ripulin. Se on kyllä c-vitamiinin yliannostuksen oire, mutta kyllä suomalinen tietää.

Perimätiedon voimasta kertoo taas ajankohtaiseksi tullut Hindenburgin onnettomuus, jonka syyt ovat kiistanalaisia.

Aikoinaan media päätti, että se johtui vetypalosta, mutta filmillä näkyy, että kangashan siinä on syttynyt palamaan ja ulos karkaava vety vain nostaa liekkejä ylöspäin. Vety palaa melkein näkymättömällä liekillä, joten vetypalo ei näy muiden liekkien seasta juuri ollenkaan.



Kuitenkin perimätiedon voima on niin mahtava, että monet jonkun muun alan asiantuntijat pitävät sitä yhä vetypalona ja heille on turha väittää muuta.

Maalin valmistaja lienee kuitenkin ollut tyytyväinen, koska selvisi staattisen sähkön kipinöistä syttyvän termiittimaalin keksimisestä ja käyttöön ottamisesta ilman seuraamuksia.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.09.2014 20:58 #23786 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Havaintoja elintarvikkeista
Tunnustan että joka vuosi näihin aikoihin mietin - kun puut notkuu punasina - että mitenkähän sitä oivaltas pihlajan käyttömahdollisuudet laajempaan teolliseen tuotantoon - ja repis reseptillä miljoonia ja taas miljoonia. Marja lienee kumminkin liian kova hyödynnettäväksi mutta mausteenahan sitä on tietenkin käytetty. Kuka muistaa vielä tän legendan johon itse nuorena sorruin sen sata kertaa jaken ja muitten punk-miesten kanssa
hikipedia.info/wiki/Sorbus
Sama ongelma kai on tossa katajanmarjassa joka on hyvänmakuinen mutta liian kova laajempaan käyttöön. Paljon potentiaalisia mahdollisuuksia edelleen.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.09.2014 15:55 #23790 : juppe
Vastaus käyttäjältä juppe aiheessa Havaintoja elintarvikkeista
Tarkistin tuon maalijutun ja sehän olikin rakettipolttoainetta eikä termiittiä. Ero ei ole kovin suuri, koska kyse on joka tapauksessa alumiinijauheen ja rautaoksidijauheen panemisesta maalin sekaan.

Suomenkielinen Wikipedia onnistuu olemaan enemmän väärässä, koska se yrittää jostain syystä vähätellä tätä teoriaa väittämällä, että teorian mukaan maali olisi sivelty rakettipolttoaineella. Jossain dokkarissa on varmaan esitelty parempi teoria, jonka joku gurua leikkivä hyypiö on päätellyt aihetodisteita vaivautumatta tekemään kokeita.

Suomessa teorian suosio määräytyy yleensäkin pitkälti sen mukaan, kuinka vähän vaivaa siihen on käytetty. Humanistit varsinkin vierastavat vaivannäköä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.120 sekuntia