finno-ugrien kulta-aarre

Lisää
21.09.2011 08:58 #9632 : Jukkis
Joo, jatketaas me tuota Winnilin pohtimista noin aivoriihenä. Kielitieteen sijasta – joka siis omasta näkökulmastani on puhdas näennäistiede – puhtaasti historiallisena pohdintana. Ensinnäkin on todettava että jos muinaissuomalaisuuden pinta-alaan haluaa kunnolla tutustua, on tietenkin käännyttävä ulkomaiden puoleen. Siellä tunnetaan oikein hyvin suomalaisuuden historia, kun taas suomen omassa historiassa on sillä kohtaa tyhjää – ja pysyykin.
ja kyllä, asialla on sillä tavalla salaliitto, että poliittinen johtomme huomasi jo kauan sitten että historiaton ts. juureton kansa on manipuloitavissa. Vanhat kulttuurikansat kuten nuo ranskat ja italiat huonommin, koska ne peilaavat idealistisia hankkeita aina menneisyytensä kautta ”onko tämä hanke ranskalaista” ja jos ei, vastustavat sitä. Tämän takia onkin huomattu että kansa jolla ei ole selvää identiteettiä, on kuin muovailuvahaa ja pahimpien idealistien armoilla. Tämän takia kotimainen historiankirjoitus –kielileikkeineen – onkin pyörinyt pelkkää kehää vuosikymmenestä toiseen, ja jos joku jotain koettaa rakentaa, sen toiset sitten torpedoi jotta pysytään ikuisesti nollapisteessä. Onhan siinä tietenkin se etu, että esim yliopistollisessa kielentutkimuksessa voidaan ylläpitää elinikäisiä työpaikkoja aina kolmanteen polveen asti, koska silloinkin ollaan vielä nollapisteessä kun jutuissa ei päästä ikinä eteenpäin. Oma kantani onkin ollut että koko kielitiede ei ole saanut muuta aikaan kuin jarruttanut historian, arkeologian ja DNA-tutkimuksen saavutuksia. Enemmän ongelma kuin hyötyä. Vai muistaako kukaan kielitieteen tehneen minkäänlaisia saavutuksia vaikkapa nyt viimeisen 40v ajalta?

Anyway, on Suomi yhtä suuri kuin Skandinavia kronikoitiin jo kauan sitten. Itse asiassa suomi – jos puhumme yhteisestä kieli- ja kulttuurialueesta on ollut lähes nykyisen venäjän kokoinen, joskin melko varmaan myös harvaanasuttu. Tämä lukee kaikissa ulkomaisissa lähteissä tieteellisenä totuutena, jonka voi katsoa allaolevasta kartastakin jonka nyysin ulkomaan wikipediasta, joka onneksi ei ole suomalaisten saastuttama, muutenhan näin kerettiläinen kartta olisi automaattisesti poistettu. Jokainen katsokoon itse, miten etelään silloiset fennit on pistetty. Näissä oloissa on tietenkin selvää että ne kaikki heimot jotka ovat eläneet näin laajan kieliryhmän naapureina väkisinkin omaavat ugrilaisen sanaston. Puhutaan sitten vandaaleista, burgundilaisista,balteista, itägooteista yleensäkin ja tottakai hunneista. Jos he kerran vaikuttivat suomalaisen alueen sisällä, pakostakin puhuivat suomensukuista kieltä. Täydellä syyllä - ulkomaiden tieteeseen nojaten - muinaissuomea voi pitää lingua francana.

Vaan edelleen kiinnostaa nuo langobardit jotka olivat kotoisin winnilistä ts. finn –ili. On jollain lailla loogista että myös burgundit, olkoonkin että nimi viittaa bornholmiin, on ollut alisteissa asemassa kainuun kuninkaisiin, joiden ajallinen yhteys osuu niin hyvin yksiin. Mikä yhteys näillä kainuun kuninkailla – jotka näihin aikoihin saagojen mukaan hallitsivat aina Norjaa myöten – on Saksaan eksyneen kulta-aarteen kanssa, olisi kiva tietää. Minkä kulta-aarteen kysytte te? Noh, Itse asiassa nämä burgundit saivat lahjana mittavan kulta-aarteen pohjolasta, joka eddaan perustuen olisi sijoitettu muinais-Norjaan. Nibelungen-runon mukaan aarre oli melkoinen:

Nyt ihmeseikkoja saatte siit´aarteesta tietää
kaksitoista vankkuria mink´ikään ne kuormaa sietää.
päivää neljä ja yötä vei taakkojen vuorelt´alas
ja kolmesti joka päivä ne yhä uusia saamaan palas
siin oli pelkkää kultaa ja jalokiviä vaan!
vaikk´olisi ostanut niillä maanpiirin kauttaaltaan.

Miten näille arvolasteille sitten kävi, se kyllä kerrotaan runon lopussa:

Aivan koko aarteen vei Hagen pois sieltä:
sen hukutti Lochen luona hän Reinin syvyyksiin.

Siellä se taitaa olla vieläkin, ei ainakaan kukaan ole ilmoittautunut sen nostajaksi. Kaikkea jännää sitä historiasta löytääkin.


Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.09.2011 18:32 - 21.09.2011 18:34 #9643 : Narian
Vastaus käyttäjältä Narian aiheessa finno-ugrien kulta-aarre
Wagnerin Nibelungin Sormus -sarjan ensimmäinen ooppera, Reininkulta kertoo tämän tarinan.
Viimeksi muokattu: 21.09.2011 18:34 Narian.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: frank

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.09.2011 21:01 #9649 : frank
Vastaus käyttäjältä frank aiheessa finno-ugrien kulta-aarre

Narian kirjoitti: Wagnerin Nibelungin Sormus -sarjan ensimmäinen ooppera, Reininkulta kertoo tämän tarinan.



Nämä ovat niitä sfäärejä joihin takia tätä foorumia luetaan. Mielenkiintoista, kiitos!

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
22.09.2011 05:03 #9651 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa finno-ugrien kulta-aarre
Jatketaanpa sitten siitä, minkä takia palstaa kannattaa lukea enemmänkin. Reinin varrella asustava pormestari Hans Jakobi yhdessä arkkitehtipoikansa kanssa alkoi tarkemmin tutkimaan kirjoitusta, myös Reiniä aarteenetsinnän kannalta. Melkoisen vaivattomasti he saivat pääteltyä oikean uppoamiskohdan Reinin mutkasta, joka on haarukoitu n. kilometrin mittaikseksi ja 300m leveäksi. Tietty aarteen täytyy olla liejukerroksen alla. Ihan vaan ystävällisyyttäni panen tähän teille näkyviin aarrekartan, jossa sen kaikella todennäköisyydellä pitäisi olla.


Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
22.09.2011 06:08 - 22.09.2011 06:20 #9653 : Narian
Vastaus käyttäjältä Narian aiheessa finno-ugrien kulta-aarre
Ihmettelen vaan tuota otsikointia. Finno-ugrithan on kielitieteilijöiden luoma täysin keinotekoinen käsite. Ei tuon nimistä kansaa ole ollut olemassa. Joten ei ole voinut olla myöskään mitään heidän kulta-aarrettansa. Muutin tuon nyt tähän vastaukseen "Finnien kulta-aarteeksi".

Jokeen heitetystä kulta-aarteesta on muuten olemassa toinenkin, lähempää löytyvä tarina: tarina Ämmänkosken jomalpatsaasta .
Viimeksi muokattu: 22.09.2011 06:20 Narian.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
22.09.2011 06:23 #9654 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa finno-ugrien kulta-aarre
Joo, finno-ugrit oli vaan heitto mutta mutta...ei tässä finnien kanssa ole suoraa vaan epäsuoraa tekoa. tarun mukaanhan aarre tuli muinais-norjasta, jostain sen tuntemattomasta linnoituksesta. Toisaalta edda on sitä mieltä että tähän aikaan muinais-norja kuului Fornjoturin hallinta-alueeseen. Aikataulut ainakin rimmaa keskenään

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
22.09.2011 06:25 - 22.09.2011 07:07 #9655 : Narian
Vastaus käyttäjältä Narian aiheessa finno-ugrien kulta-aarre
Niin, ehkä se olisi sitten paremminkin Kveenien kulta-aarre. Mikä oli myös yksi syy siihen, miksi otin tuon Ämmänkosken patsaanhävittämishankkeen esille tuossa yllä.
Viimeksi muokattu: 22.09.2011 07:07 Narian.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
22.09.2011 06:54 #9658 : Trolli
Vastaus käyttäjältä Trolli aiheessa finno-ugrien kulta-aarre
Winnili. No mutta sehän on myyttinen Väinölä. Ai ei vai.

Alan seuraavaksi tutustumaan kielitieteeseen.

Tämä oli häiriköiden käyttöön tarkoitettu avoin nimimerkki, mutta ei ole enää.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
22.09.2011 06:59 - 22.09.2011 07:10 #9659 : Narian
Vastaus käyttäjältä Narian aiheessa finno-ugrien kulta-aarre

Trolli kirjoitti: Winnili. No mutta sehän on myyttinen Väinölä.

Ei hassumpi oivallus. Tuota kannattaa koestaa.

Alan seuraavaksi tutustumaan kielitieteeseen.

Älä hyvä ihminen pilaa aivojasi.
Viimeksi muokattu: 22.09.2011 07:10 Narian.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
24.09.2011 16:31 #9716 : Jaska
Vastaus käyttäjältä Jaska aiheessa finno-ugrien kulta-aarre

Jukkis kirjoitti: ja kyllä, asialla on sillä tavalla salaliitto, että poliittinen johtomme huomasi jo kauan sitten että historiaton ts. juureton kansa on manipuloitavissa. Vanhat kulttuurikansat kuten nuo ranskat ja italiat huonommin, koska ne peilaavat idealistisia hankkeita aina menneisyytensä kautta ”onko tämä hanke ranskalaista” ja jos ei, vastustavat sitä. Tämän takia onkin huomattu että kansa jolla ei ole selvää identiteettiä, on kuin muovailuvahaa ja pahimpien idealistien armoilla. Tämän takia kotimainen historiankirjoitus –kielileikkeineen – onkin pyörinyt pelkkää kehää vuosikymmenestä toiseen, ja jos joku jotain koettaa rakentaa, sen toiset sitten torpedoi jotta pysytään ikuisesti nollapisteessä. Onhan siinä tietenkin se etu, että esim yliopistollisessa kielentutkimuksessa voidaan ylläpitää elinikäisiä työpaikkoja aina kolmanteen polveen asti, koska silloinkin ollaan vielä nollapisteessä kun jutuissa ei päästä ikinä eteenpäin. Oma kantani onkin ollut että koko kielitiede ei ole saanut muuta aikaan kuin jarruttanut historian, arkeologian ja DNA-tutkimuksen saavutuksia. Enemmän ongelma kuin hyötyä. Vai muistaako kukaan kielitieteen tehneen minkäänlaisia saavutuksia vaikkapa nyt viimeisen 40v ajalta?

Tunnen äärettömän syvää myötähäpeää vuoksesi: ei riitä että olet täysin tietämätön aiheista joista puhut – päälle päätteeksi kuvittelet vieläpä tietämättömyyttäsi tiedoksi!

Jos tarkoitat alkuperäkysymyksiä, niin tässä eräitä kielitieteen saavutuksia viime vuosikymmeniltä:

- Sata vuotta vanha uralilainen sukupuu kyseenalaistettiin; osoitettiin että samojedihaara eroaa ugrilaisesta haarasta vain sanastonsa, ei äännetason perusteella.
- Tarkennettiin kantauralin äännerakennetta ja uralilaisten kielihaarojen äännehistorioita.
- Nuorennettiin kantauralia; nuorennettiin Suomen uralilaistumista; nuorennettiin Lapin saamelaistumista.
- Löydettiin lisää perusteluja kantauralin paikantamiseksi Volgan mutkan tienoille.
- Löydettiin entistä vanhempia germaanisia lainasanoja; löydettiin uralilaisten kielten kantaindoeurooppalaiset lainasanakerrostumat; löydettiin esiarjalainen lainasanakerrostuma; tarkennettiin baltoslaavilaisten, balttilaisten ja slaavilaisten lainasanojen kronologiaa.
- Tarkennettiin Pohjois-Venäjältä löytynyttä uralilaista substraattia; löydettiin saamen alle jäänyt paleoeurooppalainen substraattikieli; löydettiin alustavia jälkiä itämerensuomen alle jääneestä paleoeurooppalaisesta substraattikielestä.
- Tarkennettiin itämerensuomalaisen haaran sisäistä jakautumista ja havaittiin eteläviron olevan ensimmäisenä kantasuomalaisesta yhteydestä eriytynyt kielimuoto.
- Löydettiin paljon uusia saamelaisperäisiä paikannimiä kautta Etelä-Suomen; löydettiin eri-ikäisiä germaanisia paikannimiä Suomen eteläisiltä rannikoilta.
- Osoitettiin että arkeologinen tai geneettinen jatkuvuus ei voi todistaa kielellisestä jatkuvuudesta.

Jukkis kirjoitti: Itse asiassa suomi – jos puhumme yhteisestä kieli- ja kulttuurialueesta on ollut lähes nykyisen venäjän kokoinen, joskin melko varmaan myös harvaanasuttu. Tämä lukee kaikissa ulkomaisissa lähteissä tieteellisenä totuutena, jonka voi katsoa allaolevasta kartastakin jonka nyysin ulkomaan wikipediasta, joka onneksi ei ole suomalaisten saastuttama, muutenhan näin kerettiläinen kartta olisi automaattisesti poistettu.
Täydellä syyllä - ulkomaiden tieteeseen nojaten - muinaissuomea voi pitää lingua francana.

Jos puhumme uralilaisesta kielialueesta, se on laaja. Kielikunnan alue ei kuitenkaan ole millään tasolla verrattavissa valtakuntiin: ne ovat aivan eri asioita. Esitäpä jotain tieteellisiä argumentteja viimeisen väitteesi tueksi, jooko?

Narian kirjoitti: Ihmettelen vaan tuota otsikointia. Finno-ugrithan on kielitieteilijöiden luoma täysin keinotekoinen käsite. Ei tuon nimistä kansaa ole ollut olemassa. Joten ei ole voinut olla myöskään mitään heidän kulta-aarrettansa. Muutin tuon nyt tähän vastaukseen "Finnien kulta-aarteeksi".

Se on suomeksi suomalais-ugrilaiset, ja se sisältää kaikki kielikuntaamme kuuluvia kieliä puhuvat kansat. Kyseessä on siis kielellinen, ei geneettinen tai valtiollinen nimilappu.

Trolli kirjoitti: Alan seuraavaksi tutustumaan kielitieteeseen.

Se on laaja kenttä, mutta suosittelen että keskityt historiallis-vertailevaan menetelmään ja uralilaiseen ja indoeurooppalaiseen kielikuntaan, koska niiden avulla selittyy suurin osa kielellisestä menneisyydestämme. Aloita tästä:

Lehtinen, Tapani 2007: Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. (SKS:n tietolipas 215)

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
24.09.2011 16:47 #9717 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa finno-ugrien kulta-aarre

Jos tarkoitat alkuperäkysymyksiä, niin tässä eräitä kielitieteen saavutuksia viime vuosikymmeniltä:


Joo, tehdäänpä nyt pari juttua selväksi. Kielitieteellä ei voi olla saavutuksia, sillä voi olla vain teorioita. Se on lyhyesti sanoen pseudo-tiede eli ns. näennäistiede josta kuitenkin voi olla hyötyä oikeiden tieteiden aputieteenä. Sanomattakin on selvää että nämä kielitieteelliset teoriat elää tai kaatuu sen mukaan, mitä toiset tieteenalat selvittävät.
Jos nyt katsotaan vaikka tuota saamelaisten nuorentumista niin siinä on kokonaan ohitettu lapin arkeologinen evidenssi joka väittää päinvastaista. Jos vielä aiot sanoa että saamelaiset tuli jostain ihme äänisjärven suunnasta – kai nekin ny jostain tuli kiistatta – niin tajuan kyllä sen kieliteoreetikkojen raivon kun Wiik osoitti DNA-tutkimusten perusteella niitten olevan jostain ihme portugalin suunnasta tai jostain – lännestä kumminkin.

Itse asiassa on ihan mukavaakin seurata tätä kielityyppien sokkona pimeään ampumista ja sitten tarkistaa arkeologiasta, kansanperinteestä tai dna-tutkimuksesta ym, osuiko lähellekään mihinkä piti.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
24.09.2011 18:56 - 25.09.2011 14:37 #9721 : Novgorod
Vastaus käyttäjältä Novgorod aiheessa finno-ugrien kulta-aarre

- Tarkennettiin itämerensuomalaisen haaran sisäistä jakautumista ja havaittiin eteläviron olevan ensimmäisenä kantasuomalaisesta yhteydestä eriytynyt kielimuoto.


Voiko tästä kuinka varmasti päätellä, että kantasuomalainen kieli olisi tullut etelästä jättäen jälkeensä kantasuomalaisesta yhteydestä eriytyneitä kielimuotoja? Liivi on ilmeisen läheinen kieli etelävirolle, setulle tai võrolle, mutta sen puhuma-alue, jos sellaisesta enää voidaan puhua, sijaitsee vieläkin etelämpänä. Valtioiden rajat ovat alueella kielten leviämiseen verraten melko tuoreita ja jossain kartassa muistelen nähneeni livonians-kansan asuttaneen niin pohjoista Latviaa kuin eteläistä Viroa. Tekisi mieli inttää, että kantasuomalainen kieli on tullut Keski-Euroopasta Itämeren rantoja pitkin ja vetäytynyt hiljalleen tänne pohjoiseen, mutta en intä. Kunhan mietiskelen. Jonkin sortin suomi itäeurooppalaisena yleiskielenä on voinut sikäli olla todellisuutta, että naapuriheimot ovat ymmärtäneet toistensa puhetta.
Viimeksi muokattu: 25.09.2011 14:37 Novgorod.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.09.2011 00:44 - 25.09.2011 00:51 #9728 : Jaska
Vastaus käyttäjältä Jaska aiheessa finno-ugrien kulta-aarre

Jukkis kirjoitti:

Jos tarkoitat alkuperäkysymyksiä, niin tässä eräitä kielitieteen saavutuksia viime vuosikymmeniltä:

Joo, tehdäänpä nyt pari juttua selväksi. Kielitieteellä ei voi olla saavutuksia, sillä voi olla vain teorioita. Se on lyhyesti sanoen pseudo-tiede eli ns. näennäistiede josta kuitenkin voi olla hyötyä oikeiden tieteiden aputieteenä. Sanomattakin on selvää että nämä kielitieteelliset teoriat elää tai kaatuu sen mukaan, mitä toiset tieteenalat selvittävät.

Aivan uskomatonta, että todella kuvittelet harhakäsityksiäsi tiedoksi. Korjataanpa tässäkin ketjussa muutamia virheitäsi:

1. Kielitieteellä voi olla saavutuksia ja tuloksia aivan kuten kaikilla muillakin tieteenaloilla. Sinä et tiedä mikä on tiedettä, joten et voi tietää myöskään mikä on pseudotiedettä. Väitteesi on täysin kajahtanut ja osoittaa sinun olevan selvästikin pahasti todellisuudesta vieraantunut.

2. Minkään muun tieteenalan tuloksilla ei voi kumota kielitieteen tuloksia, koska vain kielitiede tutkii kieltä. Et voi kumota kielitieteen tuloksia arkeologian keinoin yhtään sen paremmin kuin voit kumota meteorologian tuloksia etnomusikologian keinoin.

Jukkis kirjoitti: Jos nyt katsotaan vaikka tuota saamelaisten nuorentumista niin siinä on kokonaan ohitettu lapin arkeologinen evidenssi joka väittää päinvastaista. Jos vielä aiot sanoa että saamelaiset tuli jostain ihme äänisjärven suunnasta – kai nekin ny jostain tuli kiistatta – niin tajuan kyllä sen kieliteoreetikkojen raivon kun Wiik osoitti DNA-tutkimusten perusteella niitten olevan jostain ihme portugalin suunnasta tai jostain – lännestä kumminkin.

3. Arkeologia ei voi todistaa mitään kielestä. Lapin arkeologinen jatkuvuus on ilmeinen, aivan kuten arkeologinen jatkuvuus on ilmeinen kaikkialla maailmassa. Silti kielet syntyvät yhdellä suppealla alueella, mistä ne sitten leviävät laajemmalle.

4. Wiik ei ole osoittanut mitään geeneistä, vaan geneetikot, joiden tutkimuksia Wiik on sitten tulkinnut.

5. Saamelaisia, kuten muitakaan kansoja, ei voi käsitellä geneettisesti yksijuurisina. Saamelaiset ovat syntyneet Lapissa sinne eri aikoina eri suunnilta tulleiden ihmisten sekoittuessa.

6. Äitilinjojen osalta saamelaiset ovat enimmäkseen eurooppalaisia kuten suomalaisetkin; isälinjojen osalta heissä on vahva idästä tullut komponentti; genominlaajuisesti he ovat lähempänä Volgan kansoja kuin suomalaisia, ja lähempänä keskiaasialaisia kuin baskeja tai sardinialaisia.
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Saamelaiset.html
HUOM! Nämä uudet genominlaajuiset tulokset sopivat erittäin hyvin yhteen kielitieteen käsitysten kanssa.

7. Saamelainen kieli on levinnyt Lappiin Etelä-Suomen ja Karjalan suunnalta.
http://www.sgr.fi/susa/91/aikio.pdf
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

Jukkis kirjoitti: Itse asiassa on ihan mukavaakin seurata tätä kielityyppien sokkona pimeään ampumista ja sitten tarkistaa arkeologiasta, kansanperinteestä tai dna-tutkimuksesta ym, osuiko lähellekään mihinkä piti.

Tuollainen toiminta on juuri sitä näennäistiedettä. Sinä raukka kun et ole ymmärtänyt, että jokainen tieteenala voi todistaa vain siitä tukimuskohteesta jota se tutkii. Arkeologia ei siis voi todistaa kielestä sen enempää kuin kielitiede keramiikkatyypeistä.

Novgorod kirjoitti: Voiko tästä kuinka varmasti päätellä, että kantasuomalainen kieli olisi tullut etelästä jättäen jälkeensä kantasuomalaisesta yhteydestä eriytyneitä kielimuotoja? Liivi on ilmeisen läheinen kieli etelävirolle, setulle tai võrolle, mutta sen puhuma-alue, jos sellaisesta enää voidaan puhua, sijaitsee vieläkin etelämpänä. Valtioiden rajat ovat alueella kielten leviämiseen verraten melko tuoreita ja jossain kartassa muistelen nähneeni livonians-kansan asuttaneen niin pohjoista Latviaa kuin eteläistä Viroa. Tekisi mieli inttää, että kantasuomalainen kieli on tullut Keski-Euroopasta Itämeren rantoja pitkin ja vetäytynyt hiljalleen tänne pohjoiseen, mutta en intä. Kunhan mietiskelen. Jonkin sortin suomi itäeurooppalaisena yleiskielenä on voinut sikäli olla todellisuutta, että naapuriheimot ovat ymmärtäneet toistensa puhetta.

Myöhäiskantasuomen puhuma-alue näyttää sijainneen Viron-Inkerinmaan tienoilla, ja ensiksi se näyttää jakautuneen sisämaan murteeseen (> eteläviro) ja rannikkomurteeseen (> muut). Seuraavaksi näyttää tosiaan eronneen liivi:
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_kallio.pdf

Mainitulle alueelle kieli on saapunut idän suunnalta, missä länsiuralilainen murre on jakautunut esisaamelaiseen, esi-itämerensuomalaiseen ja esimordvalaiseen osaan jossakin Ylä-Volgalla. Latviassa ja erityisesti sen luoteisosissa on havaittavissa voimakas liiviläinen substraattivaikutus, mutta Latvian eteläpuolelta ei ole voitu osoittaa uralilaista paikannimistöä, joten ei ole perusteita olettaa kieltä siellä asti koskaan puhutunkaan.

Olet oikeassa siinä, että monikieliset alueet ovat maailmalla hyvin yleisiä, joten on mahdollista että jotakin uralilaista kieltä on osattu muidenkin kansojen keskuudessa. Esimerkiksi kuurilaisia on pidetty sekakansana, jossa liiviläinen yläluokka hallitsi baltinkielistä rahvasta, ja tähän yhteyteen voisi liittyä merenkulkusanaston lainautuminen itämerensuomesta balttiin. Aiemmin tosin nämä sanat oli lainattu kantasuomeen germaanista. Vaikka ei tällainen lainasanakerrostuma vielä todista kaksikielisyydestä; enemmän siitä todistaisi ns. turhien sanojen lainaaminen (ruumiinosat jne.). Esimerkiksi kantasuomeen on kauan sitten lainattu baltista sanat napa, kaula ja reisi, vaikka kantasuomalaisilla varmasti oli nimitykset näille omastakin takaa (kaula oli *sepä etäsukukielten ja murresäilymien perusteella).
Viimeksi muokattu: 25.09.2011 00:51 Jaska.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.09.2011 07:49 #9747 : Ildin
Vastaus käyttäjältä Ildin aiheessa finno-ugrien kulta-aarre
Paljon puhuu Jaska melko vähän sanoo

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.09.2011 09:02 #9748 : frank
Vastaus käyttäjältä frank aiheessa finno-ugrien kulta-aarre
Niin kuin kaikilla foorumeilla, joissa häneen törmää. Samaa jankaamista ja lauseisiin tarttumista tyystin tämän yli-ihmisen nettikeskustelu. Suosittelisin siirtymistä samoin ajattelevien foorumeille, niin ei tarvitsisi nähdä näin paljon vaivaa.

Kyllästyttää tälläinen tarkoituksellinen keskustelun tukahduttaminen ja oman totuutensa tyrkyttäminen.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.188 sekuntia