Matilainen

Lisää
09.02.2021 21:36 #47775 : Arite
Matilainen kirjoittanut Arite
Saapuivat Savosta ja siirtyivät sieltä Ouluun. Oulun yksi vanhimmista kivitaloista on Matilaisen (myöhemmin Mathlin) suvun rakentama. Nykyisin kivitalo tunnetaan Ravintola Kaarlenholvin sijaintipaikkana. Mäen alla olevaa rantaa kutsuttiin ainakin 1600- ja 1700-luvuilla Matilaisen rannaksi. Laivanvarustajia, kauppiaita, porvareita. Kuljettivat mm. v. 1666 Pietari Brahen laskuun veroparseeleja Ruotsin kuninkaalle Tukholmaan ja Bogesundiin.

Johan Matilainen myöhemmin Matlien, eli vuosina 1670 – 1731. Maaviskaali Vaasassa ja Kristiinankaupungin pormestari sekä postimestari. (Leo Nygrenin mukaan 1700-luvulla oli hetken aikaa kielto, että kenenkään sukunimi ei saa loppua –nen päätteeseen, ja tässä tuo muutos näkyy tapahtuneen.)

Seuraava on mielestäni kaunis tarina, jossa raha vaihtui rakkauteen ja samoihin aikoihin myös kivitalo vaihtoi omistajaa.

Johan Emmanuel Mathlin, eli vuosina 1745 – 1836

Syntyi Sodankylässä v. 1745. Luki ylioppilaaksi ja kirjoittautui opiskelemaan Turun yliopistoon 25.10.1758. Jatkoi opiskelujaan Upsalan yliopistossa, jossa aloitti 7.2.1764. Toimi opiskelujensa ohessa ylimääräisenä kamarikirjurina Tukholman kamarikollegiossa (keskusvirasto). Keskeytti opintonsa syistä, joista Jaakko Fellman kertoo kuuluisassa kirjassaan Anteckningar under min vistelse i Lappmarken.

”Pihassa otti minut vastaan harmaapäinen ukko kohteliaisuudella ja kursailemisella, joka osoitti maailmantottumusta. Tullessani hän oli puettu paikkakunnan tavalliseen pukuun, mutta vähän ajan kuluttua hän astui sisään kullatuilla napeilla varustetussa poimutakissa, joka oli tehty Tukholmassa 1760-luvulla, kuningas Adolf Fredrikin aikana. Hän pyysi sanoa minua veljeksi, koska hän oli ollut isäni koulu- ja yliopistokumppani. Puhdas rehti mieli ilmeni hänen kasvoissaan, puheissaan ja arvosteluissaan. Häntä kunnioitti kansa, jolle hän oli puolen vuosisadan ollut neuvonantajana ja sovintotuomarina. Hän oli monitietoinen mies ja puhui jollakin asiantuntemuksella kirjallisuudesta, taloudesta, historiasta ja semminkin luonnontieteestä.

Opettajistaan hän jumaloi ennen muita Carl von Linnetä, piti Upsalan yliopiston kasvitieteen professori ja lääketieteen professori Olof Rudbäckiä ja tähtitieteilijä Anders Celsiusta arvossa. Ensimainitun opetusta hän oli nauttinut kaksi vuotta, ensin yksityisissä, sitten julkisissa luennoissa, ja niistä hän oli tehnyt tarkkoja muistiinpanoja, jotka olivat tallella. Pyysin niitä häneltä ostaa. Mutta siihen hän ei myöntynyt, lausuen: Ei, minä tahdon ne säilyttää autuaasti kuolleen herra Linnen muistona. Niistä muistan, että minäkin olen ollut matkalla Parnassoon (maisteriksi), mutta eksyin Lappiin.
Kysyin häneltä, miksi hän oli valinnut asuinpaikkansa täältä. Onnettomuudekseni, vastasi hän, oli kumminani muutamat rikkaat isäni lappalaistuttavat. Ne olivat minulle kummilahjoina antaneet muutamia poroja, jotka vähitellen lisääntyivät siihen määrään, että niitä oli jo suuri lauma. Lähdin Tukholmasta virkalomalle tervehtiäkseni vanhempia ja myydäkseni poroni saadakseni varoja akordimaksuun (tuottavan viran ostaminen joltakin toiselta). Poroja oli jo silloin muutamia satoja. Mutta köyhyys oli maassa eikä kukaan niitä ostanut. Luulin, että nämä elukat ja uudistalo täällä tarjoaisi minulle suotuisempia päiviä kuin ylimääräinen virka kamarikollegiossa.

Kaikki kävi alussa hyvin, mutta sattui hallavuosia ja poroni kuolivat täällä omituiseen porotautiin. Silloin olin jo naimisissa erään täkäläisen naisen kanssa ja oli jo myöhäistä palata entisiin oloihin. Kaksikymmentä vuotta elin köyhyydessä, mutta Herra on siunannut maan ja poikani ovat uutteria työmiehiä. Ehkä Jumala on kutsunut minut viljelemään tätä erämaata. Johan Emmanuel Mathlin kertoo päässeensä hyviin varoihin ja hänellä oli talossaan 30 lehmää, 4 hevosta, sekä joukko poroja ja lampaita. Mathlin tunnettiin myös erittäin suurista ruumiinvoimistaan.”

Kirjoittajan huomautus: Osasyy Sodankylään asettumiseen saattoi kuitenkin olla rakastuminen kauniiseen saamelaissukuiseen Kristiina Matintytär Raasakkaan. Siitä antaa hieman vihjeitä sekin, että ennen avioliittoon vihkimistä, joka tapahtui 3.6.1800 tälle parille oli syntynyt jo kolme lasta; Emmanuel v. 1791, Margareta v. 1793 ja Juho v. 1796.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.185 sekuntia