Fintiaanit

Lisää
11.01.2017 15:04 #35145 : Antero
Fintiaanit kirjoittanut Antero
Ilkassa yleisöosastolla on mielenkiintoinen kirjoitus "finintiaaneista" jossa suomalainen mies tai nainen on mennyt naimisiin intiaani-heimoon kuuluvan miehen tai naisen kanssa. Useinmiten kun suomalainen rantautui amerikan rannikolle, hän ei jäänyt rannalle saati asutuskeskukseen ruotsalaisen tai muun kansallisuuden tapaan, vaan paineli omia teitä menojaan korpeen. Moni suomalainen oli hyvää pataa intiaanien kanssa ja pärjäsi näiden kanssa. Miesväki hankki myös puolisonsa intiaanien parista. Naiset taasen harvemmin löysivät puolisonsa intiaaneista asettuen pääasiassa palvelusväeksi kaupunkeihin. Amerikan kuuluisin finintiaani on dakota-heimoon kuulunut soturi Hullu-Hevonen, jonka isä tai isoisä oli tullut suomesta. Myös Buffalo Billillä oli suomalaiset sukujuuret:




Fintiaani Marcus Ammesmaen kiehtova tarina

Keskiviikko 11.01.2017

Viisaus oppia ikä kaikki tuli mieleeni, kun luin Katja Ketun, Meeri Koutaniemen ja Maria Seppälän viime vuonna ilmestyneen yhteisteoksen ”Fintiaanien mailla”. Se kuuluu kirjoihin, joka on pakko lukea yhdellä istumalla.

Naisten tutkimusmatka Pohjois-Amerikkaan oli kohdistunut kolmena vuonna Minnesotaan, Michiganiin ja Wisconsiniin. Tälle alueelle suomalainen siirtolaisvirta oli suuntautunut 1900-luvun alun molemmin puolin.

Myönnän kernaasti käsitteen fintiaani olleen minulle upouusi, vaikka olenkin tutustunut jokuseen tutkimukseen suomalaisten Amerikan siirtolaisuudesta. Fintiaanin isä on suomalainen ja äiti intiaani. Periaatteessa asia kai voisi olla niinkin, että äiti olisi suomalainen ja isä intiaani. Kirjoittajat eivät kuitenkaan kertoneet esimerkkejä jälkimmäisestä vaihtoehdosta.

He selittivät suomalaismiesten ja reservaateissa asuvien intiaaninaisten aviot samantyyppisellä kulttuurikokemuksilla kuten metsillä ja hikimajoilla eli saunoilla. Solmittuja liittoja pantiin tuskin aina kirjoihin tai kansiin. Avion taustalla saattoi useimmiten olla, ettei syrjäalueilla löytynyt suomenkielisille muita vaimokokelaita.

Kun fintiaaneja ei ole millään tavalla rekisteröity, niin kirjoittajat arvelivat heidän määränsä olevan sadoissa tai jopa tuhansissa. Tunnetuin nykyfintiaani lienee Cheri Honkala, joka oli 2012 Yhdysvaltain vihreiden varapresidenttiehdokas.

Lukuisissa henkilökuvauksissa pysähdyin Marcus Ammesmakeen, kun päättelin Marcuksen olevan Lappajärven Ammesmäeltä lähteneiden siirtolaisten jälkeläisiä. Siirtolaisrekisterin mukaan rapakon taakse lähti 20 Ammesmäki -nimistä miestä. Se oli raskas suonenisku pienelle Ammesmäen kulmakunnalle.

Marcuksen isä oli ollut fintiaani ja hänen äitinsä puolalaisjuurinen. Fintiaani-käsitteen hän oli kuullut vasta lukiossa. Marcus asuu Fond du Lac reservaatissa ja on ilmeisesti kanssaveljiään paremmassa asemassa, kun hän on suorittanut lukion ja on töissä reservaatin historian – ja luonnonvaratutkimuksen laitoksella.

On käsittämätöntä, miten Marcuksen sukunimi on säilynyt intiaanikulttuurissa kolmen neljän sukupolven ajan. Itse hän käyttää omiensa joukossa ojibwankielistä nimeään Manidoo Maa`iingn ja seuraa tarkkaan heimonsa tapoja. Järven rannalla Marcus uhraa ensi töikseen tupakkaa järveen, koska se on henkien antamaa pyhä kasvi. Hän toteaa kirjassa tiedon aikaisemmin siirtyneen suullisesti sukupolvelta toiselle ja nyt saman voi lukea internetistä.

Marcus vaikuttaa kirjan kuvassa urheilulliselta kolmikymppiseltä, ja saman käsityksen saa netistä. Hän tuntuu olevan innokas facebookin käyttäjä. Löytyisiköhän Ammesmäen suvussa valmiutta ottaa yhteyttä Marcukseen hänen tarinansa selvittämiseen? Ja olisihan se näin Suomen juhlavuonna liikuttava mediatapaus, kun Marcus pääsisi tutustumaan kylän perinteisellä hoijakkakyydillä Ammesmäkeen ja ilmeiseen isoisänsä isän syntymäkotiin. Eikä Marcuskaan taitaisi kylmäksi jäädä.

VEIKKO LEVÄNIEMI

Vimpeli




Ajatus paremmasta elämästä ja seikkailuista houkutteli työttömyyteen ja venäläistämispolitiikkaan kyllästyneitä suomalaisia Pohjois-Amerikkaan 1800-luvun puolessa välissä. Monet tulokkaat päätyivät viljelemään maata alkuperäiskansan naapureiksi, joita myös intiaaneiksi nimitettiin. Aikaa myöten näiden kahden kansallisuuden välille muodostui perheitä ja syntyi lapsia – fintiaaneja.

Lähes 400 000 suomalaista muutti Pohjois-Amerikkaan vuosina 1860–1944. Suuri osa suomalaissiirtolaisesta asettui Yhdysvaltoihin Minnesotaan ja Michigan osavaltioihin sekä Kanadan Ontarioon, jossa oli kaivosteollisuutta.

Työ kaivoksissa oli raskasta ja vaarallista. Ammattiyhdistysliike oli vasta järjestäytymässä ja monilla alueilla sen kiivaimpia kannattajia olivat suomalaiset. Tämä aiheutti kitkaa työnantajien ja suomalaisten välille ja kaivostyön sijasta yhä useampi päätyi ottamaan vastaan siirtolaisille tarjottua maata.

Samoilla alueilla myös Ojibway-heimo taisteli elannosta. Alkuperäiskansasta ja suomalaisista tuli naapureita, jotka kävivät kauppaa ja tapasivat toisiaan kylien seurantaloilla. Yksi yhdistävä tekijä oli vahva suhde metsään sekä luonnon rytmiin perustuva syklinen aikakäsitys. Suomalaiset metsästivät ja tunsivat olonsa kotoisaksi metsässä, toisin kuin monet muut alueen siirtolaistulokkaat.

Sekä intiaaneilla että suomalaisilla alkoholi oli lääke moneen vaivaan, oli kyseessä sitten taloudelliset taikka henkiset vaikeudet. Mutta runsaasta alkoholinkäytöstä seurasi yleensä vain lisää vaikeuksia sekä muun yhteisön vieroksuntaa. Suomalaiset ja intiaanit eivät olleet haluttuja asiakkaita kapakoissa ja toisinaan heille kieltäydyttiin tarjoilemasta.

Suomalaissiirtolaisten ja intiaanien jälkeläisiä nimitetään fintiaaneiksi, mutta osa kokee nimityksen loukkaavana. Rauli Virtasen reportaasissa haastatellaan nuorta Sean Soukkalaa, jonka isoisä on suomalainen. Anishinabee-heimoon kuuluva Sean ei haluaisi tulla kutsutuksi finntiaaniksi vaan sanoo olevansa suomalais-anishinabee.

Osa siirtolaisten jälkeläisistä on kokenut syrjintää ja tunnetta siitä, ettei kuulu mihinkään, ei intiaaneihin eikä suomalaisiin. Mutta moni on myös löytänyt itselleen paikan maailmassa ja yhdistänyt elämäänsä piirteitä niin suomalaisuudesta kuin intiaanien elämäntavoista.

Suomalaisilla on ollut useampia lempinimiä intiaanien keskuudessa, yksi niistä on "Maduduwinini", alkuosa tarkoittaa höyrykylpyä ja "wininini" ihmistä. Tämä "höyrykylpyihminen" on tietenkin saunaa rakastava suomalainen.


yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/24/suomalaissiirtolaisia-ja-intiaaneja-yhdisti-metsa

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.01.2017 19:15 - 11.01.2017 19:19 #35148 : KOSSU
Vastaus käyttäjältä KOSSU aiheessa Fintiaanit
Tämä aihe on nyt viime vuodesta lähtien ollut jostain syytä pinnalla. Minusta aihe on erittäin mielenkiintoinen. Törmäsin termiin finndian ensimmäisen kerran Robert Nelsonin (Ph.D) kirjassa Finnish Magic (1999), tietoa ei tuolloin juuri löytynyt. Nykyään aihe tuntuu olevan trendikäs ja tiedon murusia alkaa löytyä enemmänkin. Olen yrittänyt löytää Richard M. Dorsonin teosta Bloodstoppers and Bearwalkers, jossa ilmeisesti on lisää tietoa fintiaaneista. Se käsittelee amerikan alkuperäiskansojen kansantarinoita ja - perinnettä.

EDIT:
Itseäni tässä kiinnostaa juurikin noiden ensimmäisten suomalaisten siirtolaisten ja alkuperäisasukkaiden kohtaaminen ja siitä kertovat kirjoitukset.
Viimeksi muokattu: 11.01.2017 19:19 KOSSU.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.01.2017 19:39 #35150 : KOSSU
Vastaus käyttäjältä KOSSU aiheessa Fintiaanit

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

  • h3pe
  • Poissa
  • Konkari
  • Konkari
  • To boldly go where Appelgren has never gone before
Lisää
11.01.2017 21:55 #35153 : h3pe
Vastaus käyttäjältä h3pe aiheessa Fintiaanit
Amazonista kirja näyttäisi löytyvän:
www.amazon.com/gp/aw/ol/0674076656/ref=mw_dp_olp?ie=UTF8&condition=all

Suomalaisethan leimattiin epähenkilöiksi mm. innokkaan ammattiyhdistystoiminnan vuoksi. Siksikin osa heistä päätti suunnata syvälle korpeen ja omaan rauhaan.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.099 sekuntia