Ristiretket

Lisää
14.04.2015 22:40 #26699 : pethuh
Vastaus käyttäjältä pethuh aiheessa Ristiretket
Kyllä kannatti lukee taas alusta saakka tämä keskustelu :) Olen ollut aktiivinen lukija pidemmän aikaa ja oikein rekisteröidyinkin käyttäjäksi aikoinaan mutta vasta nyt kehtaan hivenen tuoda omia aatoksiani tännekin :) Pohjanmaalta kun on niin pitää hiukan fundeerata ensiksi. Metsässä kun tulee paljon pyörittyä niin kivet on tullu tutuksi, kiitos tämän foorumin :laugh:

Asustelen nykyään täällä Längelmäellä (Länkipohja), isojärven kansallispuiston lähettyvillä, ja täältähän löytyy vaikka mitä muinaishistoriaa. En tiedä onko täällä ollut pohdintaa aikaisemmin, mutta tuli mieleen Längelmäen olleen aikoinaan jonkinlainen kauppapaikka ja jakaja eri heimojen keskuudessa? Päijänteeltähän lähtee vesistö kohti Längelmäkeä aina jatkaen kohti Etelä-Pohjanmaata sisältäen mm. Päijälän linnavuoren, Valkulamminvuoren luolat, pöytäkiviä yms. Längelmävesi taas menee längelmäen ohi yhtyen tähän vesistöön. Vesistöhän on ollut ainakin sen 4-5m korkeemmalla kuin nykyään. Längelmäki on siis tavallaan kahden vesistön risteyksessä.

No katselin tarkemmin längelmäen ympäristiö kartalla. Itään kun lähdetään vesistön toiselle puolelle niin tulee mm. Hämepohja. Pohjoiseen kun mennään vesistön toiselle puolelle niin tulee mm. Lapinvuori. Paljon muitakin mielenkiintoisia nimiä on löydettävissä. Länkipohjan "mantereelta löytyy Jylhänvuori, josta on erinomaiset näkymät vesistölle. Jylhänvuoren päällä on mielestäni myös kolme jalkakiveä, jotka ovat n. 16,5m etäisyydellä toisitaan ja muodostavat kolmion. Yhden jalkakiven takana on neljäs joka osoittaa taas kohti seuraavaa kumparetta. Kumpareelta on aikoinaan otettu hiekkaa mutta mielestäni siellä on paljon paljon kiviä ikäänkuin muurina. En sitten tiedä onko tarkoituksella kivet aseteltu näin? Jylhänvuoren takana on Sulunvuori. Sieltä on löydettävissä myös selkeä jalkakivi ja käräjäkiviin rinnastettavissa olevaa asetelmaa. Toisen nyppylän päällä myös jalkakivi. Kun sen päälle menee niin kolmiokiven kulmat osoittaa Längelmävedelle, Lullinvuorelle (vesistöjen risteykseen) ja Velunvuorelle.

Tiedänpähän mitä tulevana kesänä teen kun ajattelin kartoittaa koko länkipohjan "bermudan kolmion" :)

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
14.04.2015 23:31 - 15.04.2015 09:23 #26702 : JanneK
Vastaus käyttäjältä JanneK aiheessa Ristiretket

kirjatoukka kirjoitti: Kupittaa - Kupets -yhteys on suuntia avaava. Jos näet Kupittaa on Kupits tai Kupets, niin eikö silloin Aurajoki olisi ollut Kupets-joki, varsinkin kun yksi sivuhaara (Sikaoja) meni Kupittaalla? Vanai gorod olisi Vanhalinna eli Vanha kaupunki - kuvaus pystysuorista vuorenseinistä sopisi Vanhalinnaan.


Täytyy myöntää että innostuin aika lailla tästä alkuun. Aura=Kupets ja Vanhalinna=Vanai olisi nimittäin vetänyt mutkia suoraksi ja tiputtanut paljon monimutkaisuutta. Ongelmaksi tässä muodostuu Novgorodin kronikan sisäinen kronologia. Novgorodin ja hämäläisten kuitenkin olivat retkeilleet puolin ja toisin jo runsaasti tuossa vaiheessa, eli vuonna 1311 AD. Olivat niin sanotusti tuttuja keskenään.

Sumitkaan eivät olleet Novgorodilaisille vieraita ja muutama vuosi tuon "Hämeen" retken jälkeen, 1318 AD Novgorod sitten iski sumien ruhtinaan ja piispan kotikaupunkiin "Lyudereviin". Yemit/Hämäläiset mainitaan kronikassa usein ja sumitkin ensimmäisen kerran jo vuonna 1240 AD, jolloin oletettavasti tapahtui ruotsalaisten (svei), hämäläisten (yem) ja suomalaisten (sum) yhteinen sotaretki Nevalle, tästä taistelusta Novgorodin pomo Aleksanteri sai sen lisänimensäkin.

Myöhemmin ukko julistettiin ortodoksien pyhimykseksi, eikä vähiten tämän taistelun takia. On tosin mahdollista että koko Nevan taistelu on 1300-luvun sepitettä (samaan tapaan kuin Eerikinkronikka ristiretket). Aleksanterin pyhimyskultti nimittäin otti tulta alleen juuri tuolloin 1300-luvulla, jolloin munkit toki jatkoivat kronikan kirjoittamista ja olisivat siten voineet ihan hyvin livauttaa pikku lisä kaneetin tekstin sekaan sopivalle vuodelle. Eivät ilkeyttään vaan Jumalan kunniaksi ja totuuden vuoksi :whistle:

Seuraavan kerran sumit mainitaan 1256 AD, jolloin taas oli tuttu konkkaronkka asialla, ruotsalaiset, hämäläiset ja suomalaiset pahanteossa Novgorodin maalla. Tästä seurasi sitten vielä samana vuonna Aleksanteri Nevalaisen johtama ristiretki hämäläisiä vastaan. Totta vai tarua ? Paha sanoa.

Novgorodin retki jossa seurailtiin jokireittejä ja hyökättiin saksalaisia vastaan hämäläisten maassa oli 1311 ja sitä seurasi hyökkäys sumien maahan 1318.

Täytyy sen verran antaa luottoa Novgorodin munkeille etteivät he sekoittaneet sumeja ja yemejä keskenään, kun kerran olivat jo aiemminkin tehneet rajanvedon näiden kahden välille. Aurajoen laakso kuitenkin on niin varsinais-sum'ilaista seutua että tuskin toista onkaan. Noiden hyökkäysten välillä on lisäksi vielä niin lyhyt aika että tuskin tuollainen erehdys olisi kronikkaan jäänyt.
Viimeksi muokattu: 15.04.2015 09:23 JanneK.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.04.2015 00:40 #26703 : kirjatoukka
Vastaus käyttäjältä kirjatoukka aiheessa Ristiretket
Mutta onko meillä varsinaisesti mitään todisteita siitä, että Aurajokilaakso olisi ollut sumien maata eikä jämien? Kaikki kartathan ovat myöhemmiltä ajoilta. Jospa Suomi tarkoittikin vain osaa siitä alueesta, mitä se tuli merkitsemään myöhemmin keskiajalla, esimerkiksi Laitilan-Kalannin seutua. Unto Salohan on varsinkin korostanut tuon alueen erityisluonnetta, eikä mielestäni syyttä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.04.2015 21:40 - 15.04.2015 21:46 #26716 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Ristiretket

pethuh kirjoitti: .

No katselin tarkemmin längelmäen ympäristiö kartalla. Itään kun lähdetään vesistön toiselle puolelle niin tulee mm. Hämepohja. Pohjoiseen kun mennään vesistön toiselle puolelle niin tulee mm. Lapinvuori. Paljon muitakin mielenkiintoisia nimiä on löydettävissä. Länkipohjan "mantereelta löytyy Jylhänvuori, josta on erinomaiset näkymät vesistölle. Jylhänvuoren päällä on mielestäni myös kolme jalkakiveä, jotka ovat n. 16,5m etäisyydellä toisitaan ja muodostavat kolmion. Yhden jalkakiven takana on neljäs joka osoittaa taas kohti seuraavaa kumparetta. Kumpareelta on aikoinaan otettu hiekkaa mutta mielestäni siellä on paljon paljon kiviä ikäänkuin muurina. En sitten tiedä onko tarkoituksella kivet aseteltu näin? Jylhänvuoren takana on Sulunvuori. Sieltä on löydettävissä myös selkeä jalkakivi ja käräjäkiviin rinnastettavissa olevaa asetelmaa. Toisen nyppylän päällä myös jalkakivi. Kun sen päälle menee niin kolmiokiven kulmat osoittaa Längelmävedelle, Lullinvuorelle (vesistöjen risteykseen) ja Velunvuorelle.

Tiedänpähän mitä tulevana kesänä teen kun ajattelin kartoittaa koko länkipohjan "bermudan kolmion" :)


Jäämme mielenkiinnolla odottamaan kuvia..

Tuo Hirmunvuori kiinnostaa myös kun se on Länkipohjan alueen korkeimpia.. ja Jylhänvuorelta katsottuna Juhannuksena aurinko laskee Hirmunvuoren taakse. Käys piruttain sielläkin kun se siinä vieressä on.

Luolamies on Muistaakseni Rotkot kirjassaan käynyt bongaamassa ne komeat rotkot siitä Länkipohjan kupeelta. Onkirotti, Vororotti ja Mullikkarotti. Varmasti näkemisen arvoisia..

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Viimeksi muokattu: 15.04.2015 21:46 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.04.2015 22:30 #26718 : pethuh
Vastaus käyttäjältä pethuh aiheessa Ristiretket
Tarkoitus on käydä myös Hirmuvuorella. Katselin vuoden -65 karttaa ja vuoren päälle on merkitty iso kivi. Alkoipa heti mielenkiinto kasvamaan. Laittelen kuvia sitten tuohon toiseen ketjuun. Se miksi tähän ketjuun asiasta kirjoittelin niin alustavan pohdinnan perusteella Länkipohjan alue saattaisi olla eri heimojen "kauppapaikka" tai puolustuksen kärkialuetta useine rotkoineen ja luolineen. Täytyypä kartoittaa alue sitten oikein tarkkaan ja vähän kysellä paikallisilta jääriltä vuorien taustoja.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
04.05.2015 03:50 #26904 : kirjatoukka
Vastaus käyttäjältä kirjatoukka aiheessa Ristiretket
En oikein tiedä mihin ketjuun tämän lykkäisin mutta laitetaan se tähän koska kyse on saman aikakauden selvittämisestä. Elikkäs piti kysymäni löytyisikö palstan lukijoista "piippareita" tuolta Porin suunnalta tai miksei muualtakin, jotka olisivat innostuneita selvittämään tarunomaisen Teljän ja Hahlon sijaintia metallinpaljastinkartoitusta hyväksi käyttäen? Sanon nyt nimenomaan kartoitusta, koska kaiveluhan pitää sitten heti lopettaa, jos jotain löytyy. Tarjolla olisi siis runsaasti rahanmenoa ja mahdollisesti tieteellistä kunniaa. :lol:

Jos kiinnostaa niin laittakaa yksäriä. :)

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.05.2015 09:48 - 05.05.2015 10:42 #26911 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Ristiretket
Hyvä idea.. Hahlo oli yksi muinaiskaupungeistamme ja sen löytäminen voisi ylittää uutiskynnysen. Tosin museovirastolla ei ole varoja sen esille kaivamiseen tai jos on niin aikaa ja tupakkia siihen kulunee.

Heikki Huhtala (Satakunnan kirkkoteillä) antaa vihjeitä Hahlon sijainnista..


Kirkkovainio, Hahlo, Kokemäki

Kokemäen Kirkkovainiolla on perimätiedon mukaan sijainnut aikoinaan seutukirkko. Toinen kirkonpaikka (Hintikkalan Killankirkko) on H.A. Reinholmin mukaan ollut läheisellä Kalomäellä, joka on jäänyt Kolsin voimalapadon nostattaman veden alle. Tällä alueella on myös useita rautakautisia kalmistoja, jotka Unto Salo yhdistää Hahlon muinaiskaupunkiin. Tämä Hahlo on ollut Kokemäen Teljän edeltäjä ja siten alueen ensimmäisiä asutuskeskuksia.

Asutus on ehkä jatkunut rautakauden jälkeen varhaiskeskiajalle ja maan nouseman myötä tämä kaupunki on siirtynyt enemmän joen alajuoksulle. Kolsin voimalaitos sijaitsee Kolsin kosken kohdalla, paikalla, johon asti Kokemäen jokea on päässyt aikoinaan merikelpoisilla purjealuksilla sisämaahan etenemään. Siten Hahlon kaupungin luontainen sijaintipaikka on ollut tässä Kolsin voimalan alapuolella. Seudun varhaiskirkko, Hahlon kirkko, on siten tänne rakennettu ja myöhemmin kadotettu, kun kaupungin paikka on siirtynyt.




"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 05.05.2015 10:42 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
07.05.2015 06:45 - 07.05.2015 06:48 #26933 : kirjatoukka
Vastaus käyttäjältä kirjatoukka aiheessa Ristiretket
Joops, Hahlon osalta homma on selvästi vaikeampi padon vaikutusten vuoksi. Uskon silti senkin jäänteiden olevan vielä aliedustettuina seudun löydetyissä jäännöksissä.

Mitä taas Teljään tulee, sitä on mun mielestäni etsitty väärästä paikasta. Mulla on aika hyvä käsitys siitä, missä se oikeasti olisi saattanut olla, mutta en sitä aio tässä paljastaa, vaan jos haluatte mukaan niin yksäriä peliin...
Viimeksi muokattu: 07.05.2015 06:48 kirjatoukka.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.05.2015 08:34 - 30.05.2015 09:09 #27242 : Simeoni I
Vastaus käyttäjältä Simeoni I aiheessa Ristiretket
Niin se vaan kristinusko vieläkin saapuu Ruotsista:

seura.fi/2015/05/28/mita-arkeologiset-tutkimukset-tulevat-pa...imenneisyydesta/?shared=53506-80571689-1

Nyt on ollut maastossa liikkunmisen suhteessa hiljaista. Tässä taaempana oli pohdintaa Pornaisten, Borg Näs, Linnanniemi-ajatusketju, jossa merenpinta on ollut nykyistä ylempänä. Mielestäni tämä on hyvinkin mahdollista. Selittäisi esim. ilmeisesti Porvoon lähiseudun löytötyhjiötä Alueita on ollut paljon enemmän veden peittämänä? Vedepinnan ja valuma-alueiden muutoksista puheenollen, löysin aarremaanalla.com palstalta kartan, joka on tätäkin ketjua ajatellen mielenkiintoinen:

www.nic.funet.fi/pub/sci/geo/carto/maakirjakartat/fkk/highres/fkk0087.jpg

Onko tässäkin mittakaavavavirhe huom. Kirkkonummi(Helsinki)-Vihti vesiyhteys??Luulisi että 1600-luvulla oli jo kohtuullista tietämystä karttojen laatimisessa? Olikos esim. Nuuksiossa pitkiä rotkojärviä, joita pitkin tuo reitti voisi olla mahdollinen? Karttapaikka silmäillen ei tällaista osannut yhdistellä ja jos tuona aikana olisi jonkinsortin maaperän mullistus tapahtunut, niin siitä olisi jäänyt tietoa, eikö?
Viimeksi muokattu: 30.05.2015 09:09 Simeoni I.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.05.2015 23:05 #27249 : Velmula
Vastaus käyttäjältä Velmula aiheessa Ristiretket
Varsinaiseen Kirkkonummi Vihti reittiin ei Lohjanharju anna mahdollisuutta. Mutta esim. Nummelassa Enäjärvi laskee suoraan Kirkkonummelle
Pikkalanjokeen. Vinkki: Vesireittejä kannattaa tarkastella Karttapaikan "taustakartta" -näytöllä.

Karttakuvassa kiinnittää huomiota erityisesti Lohjajärveltä Karjaalle menevä "polku", joka käytännässä on oikea vesireitti Lohjajärvellle.
Onko kyseessä tarkoituksellinen hämäys? Kartat ovat kuitenkin olleet aikoinaan myös propagandan ja harhautuksen välineitä. Missä totuus?
Sitä ei tiedä kukaan enään?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
20.06.2015 12:15 #27468 : Mik
Vastaus käyttäjältä Mik aiheessa Ristiretket
"Viikinkien" yliarvostus ihmetyttää, urotekoja mainitaan mutta harvemmin mainitaan häviöistä sekä joutumisesta Saksalais-Roomalaisen imperiumin alusmaaksi eli kolonialismin alle. Harald Sinihammas joutui Otto kakkosen pieksemäksi 970 luvulla, lienee nyk. e-ruotsin heimot olleett jo tuota aiemminkin germaanien alaisuudessa, kuten myös muutama sata vuotta myöhemminkin. Germaanien matkoista Suomessa sattui kevään etsinnössä kolikko,Henry II (6 May 973 – 13 July 1024) vuodelta 1002-1014. Kolikossa Henrikin kuva sekä sana: Colonia, joka viittaaa siis valloitetussa maassa(Ruotsissa&Baltiassa) käytössä olleeseen rahaan. www.bonatiele.nl/FILMUN/coinsoftiel.html
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.03.2016 15:32 - 18.03.2016 15:34 #30382 : Simeoni I
Vastaus käyttäjältä Simeoni I aiheessa Ristiretket
Lämmitettäänpä vanhaa hyvää ketjua. Luonnollisesti kaikki seuraa KHME:n Janakkalan ym. vyörytystä, mutta Itämeren takaa kuuluu kummia. Turpiinsa ottaminen on todiste ristiretkestä. Näin se sitten Suomikin vallattiin että tärähti. Turpaan nimittäin.

yle.fi/uutiset/keskiaikaisen_kuninkaan_kallon_vammat_vahvistavat_legendaa_ristiretkesta_suomeen/8750240
Viimeksi muokattu: 18.03.2016 15:34 Simeoni I.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.03.2016 16:19 #30383 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Ristiretket
Minen ole koskaan kyseenalaistanut Eerikin sotaretkeä suomeen. tosin varsinaisesta ristiretkestä tuskin on koskaan ollut kysymys (satakuntahan kristillstyi jo vuosisatoja aiemmin) vaan yhdestä merirosvokeikasta. Enkä epäile etteikö mukana olisi ollut joku kiertolaismunkki jollaiset oli tavallisia siihen aikaan. tiedä vaikka olis se vesilahdessa heilunut Hunnun herra josta paikallistieto niin puhuu...

mutta toi Henrikin legenda on jotenkin niin omituinen et mulla on koko ajan ollut tunne että se voi vanhempi myytti joka on saanut kristillisen sävytyksen. Sen yksityiskohdat kun on tarkkoja paikkojen ym suhteen - jopa Lallin nimi mainitaan (joka siis on kristitty nimi ja tulee Laurentinuksesta tai Lasaruksesta) mutta muuten se on tavallinen katolinen marttyyritarina. mutta toistaiseksi ei kansanperinteestä ole tullu vastaan runoa joka vois olla tarinan alkuperäislähde

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.05.2016 20:04 - 19.05.2016 20:07 #31292 : kirjatoukka
Vastaus käyttäjältä kirjatoukka aiheessa Ristiretket
Mulla on nyt semmoinen kutina, juteltuani eräiden tutkijain kanssa, että Jukkis on yo. kommentissaan ollut jälleen profeetallinen. P. Henrikin legenda tulee saamaan kokonaan uusia sävyjä tulevissa tutkimuksissa... Nythän on meneillään uusia juttuja sekä Koroisten menneisyyden, Turun tuomiokirkon pyhäinjäännösten, että Hämeen menneisyyden suhteen. Ja osa näistä on - kuten kaikki tiedämme - yksinomaan harrastelijoiden aikaansaannoksia, eli viittaan tässä Kanta-Hämeen muinaisuuden etsijöihin. :whistle:

Yksi kiinnostava viimeaikainen julkaisu löytyypi täältä (tiedosto avautuu suoraan pdf:nä): www.glossa.fi/mirator/pdf/ii-2015/theturkucathedralrelics.pdf
Viimeksi muokattu: 19.05.2016 20:07 kirjatoukka.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.05.2016 15:31 #31673 : JanneK
Vastaus käyttäjältä JanneK aiheessa Ristiretket
Olen jo aiemmin epäillyt että Pyhän Henrikin legenda on väännös suunnilleen samaan aikaan eläneen Uppsalan Johannes nimisen arkkipiispan kohtalosta. Arkkipiispa Absalon (tanskalainen) määräsi Johanneksen arkkipiispaksi Uppsalaan. Johannes oli ihka ensimmäinen Uppsalan arkkipiispa. Tämä tapahtui vuonna 1185, eli muutama vuosikymmen sen jälkeen kun olemattoman ruotsalaisen hiippakunnan piispa johti ristiretkeä Varsinais-Suomeen..

Johannekselle kävi kuitenkin sillä tavalla hassusti että virolainen iskuryhmä kävi polttamassa Sigtunan kaupungin vuonna 1187. Iloisen ryöväämisen jälkeen, kotimatkalla, kävivät lakaisemassa maan tasalle vielä yhden linnoituksen. Almarestäkets nimeltään. Arkkipiispa miehineen koetti estää ryövärien etenemisen mutta niinhän siinä sitten kävi että Johannes päätyi kalmana järven pohjaan.

Almarestäkets linnalla on myös muita nimiä. Piispanlinnana tunnetaan mutta myös nimellä Pyhän Eerikin linna. Juuri sen Eerikin mukaan nimetty. Kunkku tosin oli tässä vaiheessa ollut matojen ruokana jo pari vuosikymmentä. Nyt tuosta linnasta ei ole jäljellä paljon mitään, pari kumpua rakennusjätettä. Aikanaan se oli kuitenkin suuri ja mahtava puolustuslinnake, jopa kuninkaalle sopiva.

Tässä yhdistyy mielenkiintoisella tavalla itämerensuomalaiset pakanat, Erik Pyhä ja piispan lahtaaminen järveen ikävien villi-ihmisten toimesta. Kuulostaako tutulta ?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.312 sekuntia