Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset

Lisää
13.04.2013 14:52 - 14.04.2013 12:52 #18913 : Gonorth
Metsälappalaiset olivat koko nykyisen Suomen alueelle levittäytyneitä kivi- ja pronssikaudelta polveutuvia kantasuomalaisia. Elantonsa he hankkivat luontaistaloudessa kalastamalla ja metsästämällä peuroja, hirviä sekä muuta riistaa. Elämää säätelivät pitkät pyyntimatkat sekä vuodenaikojen mukaan rytmittyvä asutus kesä- ja talvileirien välillä. 1600-luvulle tultaessa olivat metsälappalaiset suurimmaksi osaksi sulautuneet muuhun väestöön omaksuen näiltä karjankasvatuksen ja maanviljelyn.

Suomi, alun perin rannikon asukas tai asukkaat, oli rannikkolaisten kansallisuusnimi mutta kehittyi myöhemmin näiden asuma-alueenkin nimeksi. Sen lähtökohta on kantaeurooppalainen lainasana, jolla vasarakirveskansa erotti rannikon asukkaat sisämaan metsälappalaisista 3. vuosituhannen puolimaissa ekr.

Nimittäin Suomen silloiselle rannikolle ja osaksi sisämaahan levisi indo- eli kantaeuroopasta Dneprin seutuvilta n. 3200 ekr. vieras kulttuuri, karjanhoitoa ja maanviljelystä harjoittava vasarakirveskulttuuri. Sen pienyhteisöt asettuivat metsästystä ja kalastusta harjoittavien lappalaisten kotakuntien naapuruuteen. Rinnakkaiselo sujui turkiskaupan ja muun vaihtokaupan ansiosta osin rauhanomaisesti mutta riidoilta ja kahakoilta ei vältytty. Kaksi erilaista kulttuuria oli jatkuvassa hankauksessa keskenään ja nämä riidat ilmenivät maankäyttöön liittyvässä sanastossa. Kasket ja metsänpoltot olivat luonnon koskemattomuutta kunnioittaville lappalaisille kauhistus.

Vasarakirvesheimot harjoittivat suurimittaista ammattimaista kiviseppyyttä ja savenvalantaa. Esimerkiksi Hauholla valmistettiin pikareita laajan alueen tarpeisiin ja ammattityön tuotteet edellyttivät tietysti vaihdantaa. Lappalaisten kanssa käytävä järjestäytynyt ja edelleen Itämeren ympäristöön suuntautunut merkittävä turkiskauppa sai tällöin alkunsa. ”Kauppila”-nimisiä talonnimiä ja paikkoja on Suomessa noin 174 kpl. Ne sijaitsevat enimmäkseen nykyisten kuntien rajoilla, ovat siis eräänlaisia rintamaiden viimeisiä linnakkeita ennen takamaille aukeavia saloja. Metsälappalaiset taas asuttivat näitä metsiä ja saloja, rajoja, jotka olivat pyhiä (raja=hiisi). Nämä lappalaisten muinaiset asuinalueet ovat tallella edelleen paikkojen nimistöinä kuntarajojen tuntumassa.
Kauppila-Päivärinne-Rajala on läpi suomen kattava järjestelmä, eräänlainen muinaiskaupunki, metsälappalaisten ikivanha asuinalue, missä Kauppilan ja Rajalan etäisyys toisistaan on lähes aina 3,5-4 km ja Kauppilan ja Päivärinteen etäisyys 2-4 km.

”Päivä” on varhaiskantasuomea ja tarkoittaa aurinkoa. Kyseessä oli siis lappalaisille uskonnollisesti tai muussa mielessä merkittävästä ”Aurinkorinteestä”. ”Kauppila” taas on todennäköisesti ollut lappalaisten ja vasarakirvesheimojen yhteisesti organisoima vaihdantapaikka, eräänlainen tori, missä tuotteiden vaihto on saatu suoritettua rauhanomaisesti ehkäpä heimon shamaanin myötävaikutuksella.

Vasarakirveskulttuuri hävisi ilmaston muuttuessa kylmemmäksi. Vasarakirvesheimot elivät olennaisesti kotieläimistään lehmistä, lampaista, vuohista ja sioista ja näiden pääasiallinen talviruoka oli lehdekset. Lumipeitteen vahvistuessa myös eteläisessä Suomessa alkoi karja kuolla talvirehun puutteessa nälkään. Metsästys ja kalastus eivät korvanneet katoa joten ihmisetkin nääntyivät ja pikkuhiljaa koko kulttuuri hävisi n. 2500 ekr.

Suomen turkiskaupan otti kansainvaellusajalla (400-500) haltuunsa eteläpohjalaiset. Nämä yritteliäät kainulaiset kauppamiehet näyttävät luoneen hankintaverkoston turkis- ja muun kauppansa perustaksi. Kainulaiset turkismiehet ovat todennäköisesti liikkuneet metsälappalaisten ikiaikaisilla rajaseuduilla ja muinaisilla kauppapaikoilla osina kauppaa tehden mutta myös näitä ryöstäen. Ruotsalaisneulojen, -solkien, ja –nappien lukuisuus Etelä-Pohjanmaan kansainvaellusaikaisissa hautaraunioissa selittyy kauppavaihdossa Helgön ja muiden ruotsalaisvalimoiden kanssa. Korut maksettiin turkiksilla, joiden saanti oli siis valtaosin kainulaisten käsissä.

Ohessa luettelo lappalaisista ja lappalaisuuteen viittaavista paikannimistä jotka sijaitsevat 4 km sisällä ”Kauppilasta”.


kauppila-pahaneva-(raja)-ristikangas-(muinaishautoja) Isokyrö

kauppila-päiväharju-rajapuro-kotakangas-kotalahti-kotamäki-hepolampi Lapinlahti

kauppila-päivärinne-rajala-heposuo-hepolampi-raja-aho-hiidenniemi-hiidenkoski Iisalmi

kauppila-päivärinne(2)-rajala-(raja)-hiisniemi-hiislahti-hiismäki-lapinmäki Pielavesi

kauppila-päivärinne-rajasilta Ylöjärvi

kauppila-rajala-orjatsalo-eränperä Ikaalinen

kauppila-kivimäki-raatoneva-heponiemi-helkamäki Ikaalinen

kauppila-päivärinta-rajala-kivimäki-pirunsuo-pirunvuori Tampere

kauppila-rajamaa-haapaniemi-moisio-rajamäki Ylöjärvi

kauppila-päivärinne-kotikumpu=(varhaismetallik.asuinpaikka) Keminmaa

kauppila-päivärinne-rajapelto-hiisimäki-pohjola-hepola Juva

kauppila-rajala-kainulaisenpelto-riita-aho-hepovuori-paloniemi Suonenjoki

kauppila-päivölä-rajala-kalmoniemi-karsikko-heponiemi-riihiniemi Liperi

kauppila-rajala-(raja)-hiitonlampi Jyväskylä

kauppila-rajala-hiitola-hiidenjärvi Kivijärvi

kauppila-rajala-kiukaistenkangas-pohjola-rajasaari-(muinaishautoja) Viitasaari

kauppila-kotiranta-kalmosaari-heposuo Kannonkoski

kauppila-(raja)-(lapinrauniot) Reisjärvi

kauppila-aamurinta-pohjola-väinölä-hepola Nivala

kauppila-rajaniemi-kotirinne-kotalahdenkangas-(pyyntikuoppia) Reisjärvi

kauppila-rajala-valkiakallio Lapinjärvi

kauppila-rajamäki-kotarämäkkä-pirunpesä-(hiidenkirnu) Jalasjärvi

kauppila-päivärinta-rajamäki-hautarämäkkä Jalasjärvi

kauppila-päivärinne-rajala-päivälä-päivärinta-pikkuläpikäytävä-linnainmaa Kokemäki

kauppila-rajala-kotiniemi-raatolehto Kärsämäki

kauppila-kotimäki-valomäki-pahamäki-moisio-(kalliomaalaus) Kouvola

kauppila-päivärinne-rajala-kotikumpu-päivölä-tapiola-joukainen-kyöpelinvuori Kangasniemi

kauppila-päivänsyrjä-rajala-raja-aho-kotiaho-roviovuori Viitasaari

kauppila-rajala-kotisuo-kotalahti-kotavuori-kivikorkeinen-tammirinne-lapinsaaret Viitasaari

kauppila-rajala-kotimäki-kotavuori-hiittenhaudat-moisio-(muinaishautoja) Tampere

kauppila-päivärinne-rajamäki-rajaneva-raatosaari-riitaniitty-riihimäki-(muinaishautoja) Ruovesi

kauppila-päiväkumpu-rajamäki-lappalaisenniitty-riihiniemi-tammisuo Orivesi

kauppila-päivärinne-rajamäki-moisionkumpare-hepoharju Keuruu

kauppila-rajamäki-ristimäki-(muinaishautoja,hiidenkirnu) Isokyrö

kauppila-rajala-kotivuori-(Levänluhdan uhrilähde)-riihimäki-(muinaishautoja) Seinäjoki

kauppila-päivärinta-päivölä-rajaniemi-kotoneva Kauhajoki

kauppila-rajala-rajamäki-päiviö-(Susiluola)-riihimäki Karijoki

kauppila-päivärinta-rajala-linnankallio-palomäki-hepokorpi-ritamäki-riitaniittu Kokemäki

kauppilao-päivölä-rajala-kaupinlinna-riitaoja-linnamäki-haapaniemi Salo

kauppila-päivärinta-rajala-rajalahti-kotimäki-riitasuo Paimio

kauppila-päivärinta-päiväharju- rajamäki-kotirinne-linnanmäki-onnela Lohja

kauppila-päiväkivi-rajamäki-hiirenkallio-hiivola-haukkavuorenmaa Riihimäki

kauppila-rajala-rajamäki-(hiidenkirnuja)-haapaniemi-moisiomäki-hiitelä Ikaalinen

kauppila-päivärinta-rajamäki-nälkähittenkangas-linnankylä-linna Parkano

kauppila-päivärinne-rajaneva-(muinaishautoja)-kainuunkangas-linnanmäki-riitamäki-suomela Kauhava

kauppila-rajala-rajamäki-hiitti-(hiidenkiuas)-lapinneva-linnanmäki-riihimaa-heposuo Parkano

kauppila-rajaniemi-rajakorpi-(röykkiö)-linnala-kotiniva-onnela Ylivieska

kauppila-päivärinta-rajakallio-palomäki Kokkola

kauppila-päivärinta-rajala-rajamäki-tulikallio-kotiaho Hausjärvi

kauppila-päivärinne-rajala-rajakallio-tulikallio-kotamäki-väinölä-paasikallio-riihimäki-läpikäytävä-suomela-suomensyrjä Hämeenkoski

kauppila-päivärinta-rajala-moisio-riitakaskensuo-haapaniemi-lapinlahti-riihimäki Kangasala

kauppila-päivärinne-rajala-rajamäki-kotirinne-onnela Janakkala

kauppila-päivärinta-rajala-moisio Hämeenlinna

kauppila-rajala-rajaharju-raatovuori-(kalliomaalaus) Kouvola

kauppila-päivölä-haukkavuori-(kalliomaalauksia) Mäntyharju

kauppila-päivärinne-rajajoki-rajasuo-linnanmäki-kotisaari-(kuppikivi)-riitaniitty Iitti

kauppila-rajala-rajalanmäki-pirunvuori-riihimäki Uurainen

kauppila-pyhävuori-(muinaishautoja)-päiväkunta-haukkavuori-riitaoja-heposuo Jyväskylä

kauppila-rajamäki-rajalahti-kotovuori-moisionmäki-(kuppikivi) Sysmä

kauppila-päivärinne-rajala-onnela Hirvensalmi

kauppila-rajala-suomela-tyynelä-hepokorpi Mäntyharju

kauppila-lapinkylä-lapinsaari-kärppäkangas-riita-ahonpelto Joutsa

kauppila-rajala-kokkokangas-riitasalo-mustikkamäki Rautavaara

kauppila-riita-aho-onnela-(jätinkirkko)-(röykkiö) Oulu

kauppila-päivärinta-pyhäsaari-hiidenvaara-lapinaho-kokkomäki-haapaniemi Tohmajärvi

kauppila-riihimäki-tyynelä Heinävesi

kauppila-(forngravar)-lappnäset-lappnässkogen-lappnäsmossen Närpiö

kauppila-riihimäki-kotimäki-hiidenmäki-hiidensuo-onnela-heposuo Lappeenranta

kauppila-päivärinne-kotisuo-pirunniittu-suomela-raatoneva Merijärvi

kauppila-rajala-kotomäki-ritamäki-onnela Teuva

kauppila-päivärinne-päivölä-kalmanloukas-(kuppikivi)-(kalmistoja)-(hiidenkirnuja) Laitila

kauppila-rajamäki-kotiranta-(muinaishautoja)-linnanmäki-hilttiöjärvi Laitila

kauppilarajala-linnavuori-tammirinne-onnela-suomela Mynämäki

kauppila-hiideniemi-rauhamäki-rauhala Pyhäranta

kauppila-rajala-kirkkokorpi Virrat

kauppila-päivölä-rajala-raatosaari-(miekanhiontakivi) Hämeenlinna

kauppila-pirunniemi-linnanharju-(kivik.asuinpaikka) Parkano

kauppila-päivölä-rajala-kotaniemi-(raja)- Jämsä

kauppila-kotimäki-hepokorpi Äänekoski

kauppila-päiväkumpu-(raja) Jokioinen

kauppila-rajala-ristikallio Forssa

kauppila-päivärinne-rajala(2)-päivölä Mikkeli

kauppila-päivölä-rajala-pirunkorpi Saarijärvi

kauppila-päivärinne-rajala-(raja)-suomela-linna Pukkila

kauppila-päivärinne-rajala-lapinniemi Vieremä

kauppila-päivärinne-rajala-heposuo-päivölä-kotaniemi Iisalmi

kauppila-iimäki-kota-piilampi-rajala Iisalmi

kauppila-kirkkopellonmaa-rajala–heimosuo-(jatulintarha) Miehikkälä

kauppila-päivölä-rajala-hiilinlahti Sonkajärvi

kauppila-päivärinne-ristiharju-linnaharjuVieremä

kauppila-päivärinne-kota-päivölä-lapinkangas Sonkajärvi

kauppila-rajala-raja-aho-linnakangas Vieremä

kauppila-päivärinne-patamäki-riitamäki Sonkajärvi

kauppila-(pyyntikuoppia)-riitaniemi Pudasjärvi

kauppila-papinniemi-kalmoniemi-kota Kaavi

kauppila-peuraniemi-matkamiestenniemi Konnevesi

kauppila-päivölä-rajala Orimattila

kauppila-noitala-noitalansuo-lautakota-hiidenmäki Hollola

kauppila-läpikäytävä-ritamäki-suomela-väkivallanhaka Nokia

kauppila-kokkovuori-rajala-(raja) Pirkkala

kauppila-palovaara-kotavaara Tornio

kauppila-mustankansanketo-lapinjoki-(muinaishautoja)-suomela Rauma

kauppila-kota-(raja)-rajasuo Vesilahti

kauppila-päivärinne-hiidennokka(muinaishauta)-haapaniemi-patakallio-suomela Vesilahti

kauppila-päivääniemi-ristimäki Lempäälä

kauppila-päivärinne(2)-haukkavuori(muinaishauta)-papinniemi Mikkeli

kauppila-kotikallio-(raja)-pirunlinna Salo

kauppila-päivärinne Juankosaki

kauppila-hiidensaari-(uhrikivi) Puumala

kauppila-päivärinne-hiidenlampi Joensuu
Viimeksi muokattu: 14.04.2013 12:52 Gonorth.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
14.04.2013 09:28 - 14.04.2013 12:08 #18921 : Gonorth
Vastaus käyttäjältä Gonorth aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset
Myös onnela, rauhala, haapaniemi, koivurinne, halla-aho, alho, lepola, mansikkamäki, mustikkamäki, riitaniitty, ritamäki (rita=loukkupyydys), haukkavuori, karhuvuori, kiviharju, sorto ja kolmikanta liittyvät tähän lappalaisten ja vasarakirveskulttuurin rajapinnan asuinalueeseen. Sen liepeillä on usein myös Suomela, mikä viittaa siihen, että lappalaiset ja suomalaiset, joiksi vasarakirvesheimolaisia tai heidän alueelleen myöhemmin muuttaneita rannikkosuomalaisia kaiketi nimitettiin, asuivat rintarinnan.

Yleisesti luullaan, että lappalaiset väistyivät suomalaisten tieltä ja että he sen vuoksi olisivat systemaattisesti siirtyneet rajaseuduille ja pohjoiseen Lappiin. Itse en usko siihen eikä siitä oikein ole mitään viitteitäkään. Päinvastoin esimerkiksi Sallan seuduilla on perimätietoa ja dokumenttia siitä, että metsälappalaiset avioliittojen myötä ja muutenkin pikkuhiljaa sulautuivat alueelle muuttaneisiin maanviljelystä harjoittaviin uudisasukkaisiin. Vain harva perhe muutti kokonaan uusille asuinalueille.
Viimeksi muokattu: 14.04.2013 12:08 Gonorth.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
14.04.2013 12:00 #18924 : Gonorth
Vastaus käyttäjältä Gonorth aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset
Koska lappalaisuus ja saamelaisuus tuntuvat sekoittuvan tieteilijöidenkin piirissä iloisesti keskenään (nythän on alettu puhua kaikista lappalaisista taas saamelaisina sekoittaen pakkaa vielä uudemman kerran) niin on paikallaan selventää mistä on kysymys.
Ohessa lainaus Seppo Liukon muinaissuomalaisesta Liukko-nimen nimitutkimuksesta, missä asia on mielestäni esitetty niin selkeästi ettei siinä pitäisi kellään olla nokan koputtamista.

"Sisämaan lappalaiset ovat olleet alkuperäisiä Suomusjärven-kulttuurin hämäläisiä, jotka puhuivat vielä silloin metsästäjäväestöjen vanhaa varhaiskantasuomenkieltä.

Mahdollista on, että jo vasarakirveskulttuurin suomalaiset (maanviljelijät) kutsuivat sisämaan pyytäjiä lappalaisiksi ja heidän aluettaan Lapiksi, vrt. viron lape gen. lappe, joka merkitsee syrjäistä seutua.

Lappalaisten sotkeminen saamelaisiin on kielivirhe. Suomen sisämaan lappalaisten puhuma kieli on vanhin suomensukuisten "murre", joka on jäänyt metsästäjäväestöille. Tämä lappalaisten (hämäläisten=sämä) kieli on lähellä samaa, minkä saamelaiset saivat Hampurin kulttuurissa suomensukuisten alueella ollessaan n. 12.000 eaa. (saamelaisten alkuperäkieli-baski vaihtui suomensukuisiin kieliin). Saamelaisten alkuperältään baskinkielisille syntyi suomensuk. sanojen ääntämisessä ongelmia, äännemuotoon syntyi tällöin eroja, joita jotkut tukijat tulkitsevat virheellisesti vanhemmaksi kuin suomensukuisten Ukrainan -refugissa syntynyt kieli tai että ns. Komsan-Suomen pohjoisosien saamelaiset olisivat yksistään Suomen alueen alkuperäisväestöjä. Suomensukuiset väestöt Suomessa (suomalaiset-hämäläiset) ovat Suomen alkuperäistä väestöä, ainakin Oulujoelle saakka. Rannikon maanviljelijöiden esigermaaniset lainasanat olivat n. 2800-1600 eaa. aikana muuttaneet puhutun kielen kantasuomeksi maanviljelyalueilla. Näiden ero kantasuomeen ei tarkoita sitä, että lappalaiset (hämäläiset) olisivat puhuneet saamen kieltä, vaan molemmat puhuivat vanhempaa hämäläisten metsästäjä-keräilijöiden varhaiskantasuomenkieltä. Sisämaan lappalaisuus hävisi vasta n. 1100-1300 luvulla, kun maanviljely levisi hiljalleen sisämaahan (eräsijavaltauksista alkaen), ainakin Oulujoelle saakka, ja sen alkuperäisen hämäläisen (lappalaisiksi nimitetyn) väestön kieleksi tuli kantasuomi. (Ks. mm. väestön genetiikka, jossa ei ole havaittu ns. saamelaisten Iberia -genetiikkaa em. Suomen alueella, tarkemmin tutkimusraportti)."

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
14.04.2013 13:05 - 14.04.2013 13:22 #18925 : Gonorth
Vastaus käyttäjältä Gonorth aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset
Koska Levänluhtakin osuu tuohon samaan Kauppila-Rajala systeemiin ja tiedetään, että Levänluhdan vainajat olivat varakkaita ja harjoittivat turkiskauppaa vieden niitä Ruotsiin ja Norjaan ja muualle Eurooppaan...
Niin olisiko bisneksissä tullut jokin mutka matkaan, huijausta, ketkuilua, isompaa riitaa ja kostonhalua ja lappalaiset olisivat "noitataidoillaan loitsineet" turkiskauppiaiden paremmat puoliskot lapsineen suohon. Ajoitus sopii kansainvaellusaikaan.
Niin tuli vaan mieleen :)
Viimeksi muokattu: 14.04.2013 13:22 Gonorth.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
14.04.2013 23:35 - 14.04.2013 23:46 #18930 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset

Gonorth kirjoitti: lappalaiset olisivat "noitataidoillaan loitsineet" turkiskauppiaiden paremmat puoliskot lapsineen suohon. Ajoitus sopii kansainvaellusaikaan. Niin tuli vaan mieleen :)


Näistä noitataidoista senverran että Etelä-Pohjalaisia on ainakin pidetty ja pelätty noitina, liekö sitten käsitys yleistynyt siitä kun niitä rovioita aikoinaan pidettiin siellä täällä ja vanhaa jäännettä ovat nämä pääsiäsivalakiat. Kerrotaan myös että Nuijasodan jälkeen Klaus Fleming kuoli vuoden kuluttua ja syyksi kansan keskuudessa kerrottiin että pohjalainen noita olisi kironnut tämän.



Nämä paikannimet on mielenkiintoisa ja ensimmäisenä mieleen tuli Kauppilavainio jonne ittekkin tulen jonakin päivänä päätymään. Olen tavannut sanua jotta kun tämä maallinen vaellus päättyy niin kotia haudataan. Ilmajoen nykyinen kirkko on rakennettu Kauppilan vainiolle ja paikan ensimmäinen asukas on Tadeus Juhonpoika Kauppila joka oli Kauppilan isäntä 1546 - 1553. Tämä Kauppila Rno 6 oli eräs Ilmajoen kantatiloja kun Kustaa Vaasa määräsi v.1546 tilat veroluetteloihin ja isännät maksamaan kruununveroa. Juho, Tadeus ja heidän esi-isät olivat todennäköisesti jo hallinneet tilaa aikaisemmin usean sukupolven aikana. Tadeuksen jälkeen tila jaettiin Yli-Kauppilaksi Rno 6 ja Ala-Kauppilaksi Rno 8 tiloiksi.

Kauppilan vieressä oli Seppälä ja sen suuri päärakennus purettiin 1960 luvulla ja siirrettiin Kauppilan toiselle puolen Ala-Fossin päärakennukseksi. Lauri Erkinpoika Seppälä syntyi 1490 ja ilmeisesti hän isännöi Peuralaa, koska hänet on merkitty kuolleen siellä 1546. Kuvassa Seppälän päärakennus joka on nykyisin Ala-Fossin päärakennus. Seppälän paikalle rakennettiin 1970 luvulla Jaakko Ilkan koulu, jossa sen vieressä toimi aikaisemmin oppikoulu ja lukio sekä nykyisin yläaste.



Fossin esi-isä oli tullut Hollannista ja hän oli toiminut kerrotun mukaan kauppiaana ensin Tukholmassa ja sen jälkeen Vaasassa. Nyt en muista oliko hän vai hänen poikansa tullut vävyksi ja mihin taloon, joka tapauksessa taloa alettiin kutsua Fossilaksi josta tuli sukunimi Fossi.

Vedin viivan Kauppilasta Jurvan, Laihian ja Ilmajoen rajalla olevaan Rajalampeen ja matkan varrelle osui kummasti Vehkaviitaa josta sai aikoinaan parempaa pontikkaa, kuin mitä valtion pannusta Koskenkorvalta. Knahtilanloukkoa, Mansikkavuorta, Päivärintaa, Korpikoski, Rajamäki ja Rajalampi.

Ihan pienenä kursioottina täytyy mainita että Kauppilat ovat suurta väkeä, hartiakkin ku laronovet. Poijan luokkakaveri tapaa olla meillä silloin tällöin viikonloppuisin ja kaveri on kasvanut yhtäkkiä vasta 13 vuotiaana päätä pidemmäksi kuin minä ja lähes 180 senttisenä en sentään itsekkään aivan pätikkä ole.
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 14.04.2013 23:46 Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.04.2013 18:16 #18934 : Gonorth
Vastaus käyttäjältä Gonorth aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset

Antero kirjoitti: Vedin viivan Kauppilasta Jurvan, Laihian ja Ilmajoen rajalla olevaan Rajalampeen ja matkan varrelle osui kummasti Vehkaviitaa josta sai aikoinaan parempaa pontikkaa, kuin mitä valtion pannusta Koskenkorvalta. Knahtilanloukkoa, Mansikkavuorta, Päivärintaa, Korpikoski, Rajamäki ja Rajalampi.


Näyttäisi olevan Päivärinnekin ihan siinä lähellä Kauppilasta kilometri länteen päin.

Muuten mikä on tuo "rämäkkä" mitä Ilmajoella tuntuu riittävän. On Hautarämäkkä, Välirämäkkä, Kylmärämäkkä, Käpälärämäkkä ja niin edelleen. Törmäsin siihen jossain muuallakin mm. Jalasjärvellä on Kotarämäkkä ja muuallakin Etelä-Pohjanmaalla ja oliko jossain Pudasjärven seutuvilla myös.
Olisiko se jokin metsäsaareke suolla vai?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.04.2013 23:15 #18935 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset
Tuota rämäkkää en ole koskaan tullut ajatelleeksi millainen se on paikkana, mielikuva siitä on sellainen että se on kitukasvuista, lyhyttä ja tiheäoksaista sekä hyvin vanhaa tiheästi kasvavaa kuusimetsää, jonka mieluummin kiertää kuin lähtee sellaisen läpi oikaisemaan. Ihmisessä rämäkkä tarkoittaa toimeliaasti asioihin heti tarttuvaa ja joka tarmolla sekä itsepäisesti menee vaikka läpi harmaan kiven.

Rommelikko on keväisin routiva vaikeakulkuinen maa tai tie jossa routa ja vesi nostaa upottavaa savea tien pintaan. Ilmajoen Alajoella on myös Raatteentie, nimi tuli tälle siitä että yhtenä sateisena syksynä tällä tienpätkällä oli puimureita ja traktoreita viljakärryineen upoksissa useampi kymmenen peräkanaa ja joku sitten sattui tokaisemaan, - "tämähän on kuin Raatteentiellä".

Mutta täytyy sanoa että on paljon sellaisia sanoja joita ei enää tiedä ja muista, jopa sellaisa sanoja joita vielä lapsena yleisesti viljeltiin on kadonnut ja sitten unohtunutkin puhekielestä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.04.2013 17:53 - 18.04.2013 18:14 #18939 : Gonorth
Vastaus käyttäjältä Gonorth aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset
Mielenkiintoinen johtolanka löytyi "Hämeen historiasta I, 1955" liittyen tuohon Kauppilaan ja sen rooliin esihistoriallisen ajan Suomessa:
"On ehkä myöskin syytä mainita Gunvor Kerkkosen äskettäin esittämä olettamus, että Janakkalassa, Hiidenjoen varrella tai lähistöllä olisi ollut pakanuudenajan loppujaksoon palautuva kulttipaikka sekä turkisten keruu- ja kauppakeskus. Hänen käsityksensä, joka pääasiassa perustuu keskiaikaiseen paikalliseen nimistöön, saa määrätynlaisen tuen arkeologisesta aineistosta: kysymyksessä on löydöistä rikas alue. Mutta varsinaisen kulttipaikan tai pyhäkön jäännöksiä ei täällä - sen paremmin kuin muuallakaan Hämeessä - ole ainakaan toistaiseksi voitu arkeologisesti todeta."

Mistä keskiaikaisesta nimistöstä kerkkonen on päätelmänsä tehnyt, sitä ei kerrota, mutta oikeaan hän varmasti osui. Nimittäin Kauppila-Päivärinne-Rajala on ihan siinä Hiidenjoen lähistöllä.
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Kauppila&srs=EPSG%3A3067&y=6753978&x=376305&lang=fi

...lisään vielä että aikamoinen perspektiiviharha on historioitsijoilla yhä vielä tänäpäivänä liittyen Suomen historiaan ja esihistoriaan. Koska historia on yhtäkuin asiakirjalähteisiin perustuvaa kirjoitettua historiaa (his story) annetaan näissä historiikeissa usein ymmärtää että "lähteet" ovat keskiaikaisia, koska ne silloin ovat ilmestyneet ensimmäistä kertaa asiakirjoihin. Tietoisesti rakennetaan mielikuva tai suoranaisesti väitetään että suku, talo, kylä tms. on kuin tyhjästä ilmestynyt 1500-luvulla kun se ensimmäistä kertaa mainitaan esim. maakirjassa tai kirkonkirjassa. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa vaan Suomen sukujen historia yltää johdonmukaisena keskeytymättömänä jatkumona aina tuhansien vuosien taakse kirjoittamattomaan menneisyyteen.
Viimeksi muokattu: 18.04.2013 18:14 Gonorth. Syy: närästys

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.04.2013 20:51 #18941 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset
Minusta tuntuu että noihin "puumerkkeihin" tulisi kiinnittää enemmän huomiota, ne on kuin riimukirjoituksia ja aikalaisilleen puumerkit ovat kertoneet enemmän, esim. hieman samalla tavalla kuin "kiinalaisten" merkistö. Näiden talojen ja sukupolvien määrä tosiaan menee paljon pidemmälle historiaan, kuin esimerkiksi ensimmäinen merkintä veroluettelossa Tadeus Kauppilasta rno 6 vuonna 1546, jolloin Kustaa Vaasa aloitti Kyrönjoen talojen verotuksen.

Ilmajoen papisto kirjoitti Series Sacerdotum joka on laaja kirjoitus Ilmajoen emäkirkon tapahtumista, papeista ja kirkon vaiheista sekä Ilmajoen historiasta. Sen kirjoittamisen aloitti Ilmajoen kirkkoherra Salomon Hannelius. Pari lyhyttä otetta sitä käsittävästä kirjoituksesta:

Historica Descriptio Paroecia Ilmola

1§. Ilmajoki (Ilmola) on saanut nimensä sen läpijuoksevasta virrasta, Ilmajoesta, mitä nimeä se ei kanna pitempään kuin Kurikan kappelista ensimmäisiin Isonkyrön kyliin, missä se saa nimekseen
Kyrönjoki.

2§. Ajankohtaa, jolloin ensimmäiset asujat olivat tänne (Ilmajoelle) asettuneet viljelemään maata, ei tiedetä. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikkein ensimmäiset asukkaat Pohjanmaalla olisivat olleet raivoisia, suuria ja voimakkaita jättiläisiä. Monet mäet ja hiekkaharjut, tässä pitäjässä, myös osoittavat, mistä löytyy selviä jäänteitä ja raunioita heille kuuluneista ihmeen suurista leiri- ja hautapaikoista. Niin kuin lappalaiset, olivat he eläneet ilman maanviljelystä ja rakennettuja taloja, ja olivat saaneet elantonsa metsästä ja vedestä, riistasta ja kaloista.


Lähde: Markku Pihlajaniemi - Penni Airas - Tapio Piirto
Artikkeli on julkaistu aiemmin Ilmajoen Joulu 2002 –lehdessä sekä julkaisussa Eteläpohjalaiset
Juuret 4/2002.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.04.2013 10:44 #18951 : lefa V
Vastaus käyttäjältä lefa V aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset
Totta, että väki sulautui väestöön. Vöyrillä on vieläkin lappalaispöytiä Käräjäkalliolla Salomaan alueella ja Kasak-vuorella sekä Leisus-mäellä Omarsin pihamaalla. Viereisellä kukkulalla on vanha kauppakukkula, missä nyt on kansakoulu. Sen mäen nimi on Kaparkullen eli Kauppamäki, läheisyydessä on Hep-lokkton, missä pidettiin hevoset vielä minun nuoruudessani. Arkeologisesti rikas mäki koulun vieressä, missä on Pörnull-backenilla muutama vuosi sitten löytynyt långhus ja ahjo sekä 50 hengen punamultapolttohautausmaa. Voit googlata tulokset Pörnullbacken ja vuosi 2005.
Lisäksi asun Vaasassa Kotirannalla eli saamelais-sijoilla ja Rajakadulla.

Metsien kiertolainen joka tanssii hirvikärpästen kanssa

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.04.2013 12:32 #18952 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset

lefa V kirjoitti: Pörnull-backenilla muutama vuosi sitten löytynyt långhus ja ahjo sekä 50 hengen punamultapolttohautausmaa.


Minä olen pohtinut tuota punamullan ja sen yhteyttä hautauksen ja varhaisen raudanvalmistuksen mahdollisuuteen. Punainen rautaoksidi (III) on Hematiittia eli verikiveä joka on raudan ja hapen yhdiste (Fe2O3). Kivikaudella punamulta jo tunnettiin ja sitä käytettiin värjäämiseen sekä kaliomaalausten tekoon. Mikään mahdottomuus ei ole, että sen ajan seppä on osannut valmistaa siitä rautaakin, sillä yleisesti taito on pidetty hyvinkin omana tietonaan paljastamatta valmistuksen saloja ja siihen on sitten liitetty maagisiakin loitsuja mukaan muutamalla ärräpäällä. Kun ajatellaan pronssiesineitä, ne säilyy maaperässä huomattavasti paremmin kuin rautaesineet jotka ruostuessaan käytönnössä lohkeavat suurina liuskeina maaperään sekoittuen ja kadoten.

Kivikaudella haudat olivat Suomessa yksinomaan ruumishautoja. Ruumista varten kaivettiin maahan yksinkertainen hautakuoppa, jossa vainaja on mahtunut makaamaan selällään. Hautakuopat ovat matalia, yleensä alle metrin maanpinnasta. Usein hautaan laitettiin vainajan päälle punamultaa – samaa väriainetta, jolla kalliomaalaukset on tehty. Tällaisia hautoja kutsutaan punamultahaudoiksi. Punamullalla lienee ollut maagista merkitystä.

[/i]

Raudan ruostuessa tapahtuu hapettuminen ja se palaa takaisin hajoamistuotteeksi, jollaisena se maasta louhitaan tai kaivetaan. Rautaa taasen valmistettaessa, rautaoksidia kuumennetaan masuunissa ja tai... ahjolla...

Raudan valmistuksessa rautaoksidit pelkistetään eli niistä poistetaan happi. Masuunissa pelkistiminä toimivat hiilimonoksidi, vety ja hiili. Ne sitovat itseensä rautaoksidien hapen, siirtävät sen kaasuun ja kuljettavat sen kaasun mukana ulos masuunista. Pääasiallinen pelkistysaine on koksi. Pelkistyksen lisäksi masuuniprosessi tarvitsee lämpöenergiaa, jonka tuottamiseen osa koksin energiasta kuluu.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.04.2013 21:56 #18955 : Gonorth
Vastaus käyttäjältä Gonorth aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset

lefa V kirjoitti: Sen mäen nimi on Kaparkullen eli Kauppamäki, läheisyydessä on Hep-lokkton, missä pidettiin hevoset vielä minun nuoruudessani. Arkeologisesti rikas mäki koulun vieressä, missä on Pörnull-backenilla muutama vuosi sitten löytynyt långhus ja ahjo sekä 50 hengen punamultapolttohautausmaa.


Onhan tuosta Kauppamäestä etelään parikilometriä myös Solkulla ja Solbacka, jotka vastaavat Päivärinnettä på finska. Ihmetyttää vain miten Vöyrillä ei ole juurikaan suomenkielisiä paikannimistöjä, nimittäin olen ollut huomaavinani että lappalaiset/pakanallisperäiset nimet eivät hevin muutu. Mutta Vöyrillä taitaa olla enemmänkin ihan suoria ruotsinnoksia lappalaisesta nimistöstä.
Mitä tarkoittaa Pörnull noin suurin piirtein?

Olen tässä tutkinut Pohjola-nimistöä ja alkaa vaikuttaa siltä että se on yhdistettävissä esihistoriallisessa pitäjäjärjestelmässä raudanvalmistukseen ja pajatoimintaan. Pohjola-nimiset talot yleensä sijaitsevat myös noilla samoilla lappalaisalueilla mihin yllä olevalla nimistöllä viittasin ja senkin lähistöllä on lähes aina Rajala sekä Päivärinne/Päivärinta/Päivölä.

Mutta Pohjolan lähellä on usein myös näitä nimiä:
rautasuo, rautalähde, rautavainio, rautala, rautalahti, alho, pajakallio, pajamäki, seppä, seppälä, seppänen, sepänsaari jne. Tuosta voisi jo päätellä jotakin. Sekin huomio vielä että Pohjola kirjaimellisesti usein sijaitsee mäkien varjoisalla pohjoisrinteellä mikä ei liene ollenkaan pahitteeksi noinkin kuumassa hommassa mitä sepän työ ahjoineen on.

Laitan tähän loppuun pätkän Kalevalasta mielikuvitusta herättelemään. Tosin oheinen lainaus antaa ymmärtää että kyseessä olisi paikallinen rymykapakka.

"Ellös vainen, poikueni,
menkö Pohjolan tupahan,
Sariolan salvoksihin!
Siell' on miehet miekka vyöllä,
urohot sota-aseissa,
humalassa hullut miehet,
pahat paljo juotuansa.
Laulavat sinun poloisen
miekkahan tuliterähän;
jo on laulettu paremmat,
jalommatki jaksettuna."




Virkkoi lieto Lemminkäinen
sanoi kaunis Kaukomieli:
"Jo olen ennenkin elellyt
noilla Pohjolan tuvilla.
Ei minua laula lappi
eikä tunge turjalainen;
itse laulan lappalaisen
sekä tungen turjalaisen:
laulan halki hartionsa

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
22.04.2013 20:46 #18960 : lefa V
Vastaus käyttäjältä lefa V aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset
Ei ole Solkulla eikä Solbacka Vöyrillä. Pörnull tarkoittaa Björnulf eli Karhu. Mutta Leistus ei ole ruotsia vaan ikivanha nimi, samoin Suksal on Syöksyvä ja Sal on vetinen maa (vrt Uppsala). Käräjäkallio on suomea, samoin Mustamäki ja Valkimäki Mäkiapään kylässä (Metjipi lausutaan ruotsiksi Vöyrillä) ja Kalapi taitaa olla Kalapää? Syntymäkyläni Rejpelt on suomeksi kirjoitettu Rekipeldo ja minusta tarkoittaa Reikä-pelto. Kaini, Rainul, Sara-lokkton on vanhoja nimiä. Lokkton taitaa olla saamenkielestä luokta. Kondivor voi olla Kontuvuori, Larvin on Larvamaa. Kasak-hellona ja Kärkine-hellona (ehkä Kärkineva?). Hallon-paikk on ja Kaitsor (ehkä Kaitasaari), Kivi-lååm eli Kivi-luoma. Jåånil eli Jounila?, Murto (murtomaa?) Siis minusta Vöyrillä on suomenkielestä tai saamenkielsetä tulevia paikannimiä. Mutta ikivanhoja nimiä muinaiskielellä myös. Lotlax by eli Luoto-lahti? Kangas, Reiksor, Tullsar. Siis jotain on toki.

Metsien kiertolainen joka tanssii hirvikärpästen kanssa

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
23.04.2013 17:58 #18970 : Gonorth
Vastaus käyttäjältä Gonorth aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset
Kylläpäs vainen löytyy Solkulla ja Solbacka Vöyrillä, nimittäin talojen nimenä.
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Solkulla&srs=EPSG%3A3067&y=7003239&x=261985&lang=fi
En tietenkään tiedä kuinka vanhoja nuo talot ovat, saattavathan ne olla uusiakin.

Mutta yleensä ottaen talojen nimet ovat yhtä tärkeitä, jos eivät tärkeämpiäkin kuin kylien ja kulmakuntien nimet kun jäljittää esihistoriaa nimistön perusteella. On kai sille hienompi nimikin - paikannimistön etymologinen tutkimus. Rautakautinen yksinäistila on usein se lenkki jonka elinkaari yltää ehkä tuhansien vuosienkin takaa nykypäivään periaatteessa muuttumattomana nimeään myöten. Laitan tässä esimerkin Ikaalisista. Kyseessä on Hiitemän/Kolkon talo, joka on ollut olemassa jo rautakaudella ja joka on varmasti ollut olemassa ainakin vuoteen 1907 saakka.:
kotisivu.dnainternet.net/pl226/kolkosta.htm

Mielenkiintoista nimistöä Vöyrillä muuten.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.04.2013 21:38 #18983 : lefa V
Vastaus käyttäjältä lefa V aiheessa Kantasuomalaiset ja metsälappalaiset
Tosiaan Solkulla. Mutta luulisin että nämä pellolla olevat nimet yleensä ovat vin 50 vuotta vanhoja. Uusjako meni Rekipellon kylässä 1930 ja tiheään asutusta kylästä vietiin ihmiset korpeen ja antoivat uutta maata. Nämä maat ovat vaatineet rekisterinimen ja moni otti silloin mieltymyksensä mukaan nimet paperiin. Harvoin ne ovat siis Rekipellolla muinaisnimiä. Pörnullin Uunon pojat ovat kaikki B-llä alkavia: Bjarne, Boris, Birger, Börje kun taas Södergårdin veljeksillä on H-kirjaimella: Harald, Harry, Holger, Hilding, Helmer. Nickull nimesi maatilansa muinaisruotsin nimellä muuten vaan. Hän on Nikosen perua. Napualla kuoli melkein kaikki Rekipellon miehet ja lesket saivat uusia miehiä Kyröstä ja Härmästä jotka muuttivat nimensä ruotsinkielisiksi. Kamis on Kaminen, Plösö on Blusi ja Nikus oli Nikkonen. Tröitt-bakk mikä on kartassa Solbakan vieressä on saanut nimensä siitä että palvelusväki oli paluumatkalla väsyksissä ja mäki tuntui raskaalta. Stordik kertoo että on ojitettu ja kuivatettu vesimaata joten ainoastaan korkeampi eli metsämaa on vanhempaa perua.

Metsien kiertolainen joka tanssii hirvikärpästen kanssa

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.192 sekuntia