Hämäläiset uudellamaalla

Sain nyt käsiini myös Hämeen historian ykkösosan 1:1. Siinä, kuten arvelinkin, on Suomen ja Hämeen esihistoria kuitattu arkeologisella aineistolla eli lähinnä hautalöydöillä minkä jälkeen hypätäänkin sitten suoraan keskiaikaan.
Jotain mielenkiintoista löytyy tästäkin, missä siis ohimennen viitataan myös Uudenmaan eli muinais-Hämeen historiaan:

…niin ikään Suomenlahden suunnalla on muinais-Häme joutunut sen aluetta supistavan kehityksen alaiseksi. Niinpä hämäläisillä oli vielä myöhäiskeskiajalla Uudellamaalla muinaisia omistuksia, jotka tällöin olivat siirtymässä tai jo siirtyneet Mäntsälän, Sipoon Östersundomin, Porvoon seudun, Pernajan ja Kymen suiston uusmaalaisille. Jo nämä seikat osoittavat, että Häme on ainakin Sipoon ja Kymen välillä alkujaan ulottunut Suomenlahdelle. Myös erään norjalaisen laamannin vuoden 1300 tienoilla laatima kirja, jossa luetellaan suuren Idäntien varrella olevat maat, mainitsee Hämeen muiden Suomenlahden varrella olevien maiden joukossa. Kun vuoden 1539 maakirjaan merkitty, Hämeen kolmen kihlakunnan väliset rajapaikat mainitseva luettelo aloittaa rajan suolamerestä, seuraa sitä toisaalta Mäskälän, Hattulan ja Kulsialan sekä toisaalta Tennilän, Lammin, Tuuloksen ja Hauhon välitse ja ulottaa sen jälleen suolamereen, on tämä tieto tulkittu siten, että Häme on alkuaan ulottunut Suomenlahdesta Pohjanlahteen.

Laitan vielä kartan Hämeen alueesta keskiajalla. Siinä voi yhä nähdä kaikuja muinaisen Hämeen laajuudesta ja alueen rajamerkeistä, jotka osin ovat varmasti samoja kuin pakanallisena aikana.

tää kuva on hakoisten linnavuorelta. mikä tää on?

jonlord kirjoitti: tää kuva on hakoisten linnavuorelta. mikä tää on?

Kun tuolla muinaisen Hämeen linnan paikalla, Hakoisten vuorella tulee itsekin aika usein käytyä, niin muistan kuulleeni kerran siellä ollessamme, eräältä maanmittaajalta, että kyseessä on jonkinmoinen mittamerkki, olikohan se "korkeusmerkki" tai "korkeuspiste". Liittyy kai jotenkin karttojen tekemiseen. Se kolmiokin kait kuuluu siihen merkkiin.
En tarkaan muista kun siitä on aikaa kun tuon kuulin, mutta täytyy kysyä asiasta uudelleen ja varmistaa...

Uskoisin, että kyseessä on kolmiomittauspiste. Pisteen päällä on ollut monesti myös kolmiomittaustorni, josta on nähnyt viereisille kolmiomittauspisteille.

fi.wikipedia.org/wiki/Kolmiomittaus

fi.wikipedia.org/wiki/Kolmiomittaustorni

kolmiomittausta mäkin mietin mutku toi vissiin aika tutkimatonta aluetta niin mietin et eikai siel mitää sellastakaa oo tehty jos täällä kerta asiantuntijoita niin tehdäänkö yhdessä excursio tonne niin voisitte kertoilla paikasta ummikolle? netistä ei moisosta oikeen tietoo löydy.

Wäinö Harha kirjoitti: Se mikä tässä eniten kiinnostaa on tuo vantaalla sijaitseva hämeenkylä kartanoineen ja läheinen pitkäjärvi joka on aikojen saatosssa soistunut ja ojitettu pelloksi. Kartanoitahan on suomessakin rakennettu muinaislinnojen läheisyyteen esimerkkinä nyt vaikka janakkalan hakoisten kartano ja linnavuori. No tuossa hämeenkylän kartanon kupeessa pitkäjärven liepeillä kohoaa kakolanmäki. Huomiota herättävä jylhä mäki, joka voisi olla sijaintinsa puolesta lähes täydellinen paikka muinaislinnoitukselle. Mäki on jyrkähkö ja jo google mapsista voi nähdä miten mäen laki on tasainen tai tasattu. On sinne toki rakennettu masto mutta tuon yhteydessä tuolla ei oletettavasti ole tehty mitää mullistavia maansiirtotöitä.

Hämeenkylä/Tavastby on yksi vanhimmista, ellei vanhin, Helsingin/Vantaan alueen kylistä. Siitä on kirjallisissa lähteissä mainintoja jo 1500-luvulta, eli asutus on todella vanha. Todennäköisesti vielä paljon vanhempikin. Keskiaikainen kylätontti on Kakolanmäen etelärinteen alaosassa. Siinä on joitain raunioita jotka havaitsee helposti maanpinnalle.

Kakolanmäesta katsoen tien toisella puolella on vähän matalampi mäki, kartta linkissäsi sen päällä lukee Hämeenkylän kartano. Olen siellä käynyt huipulla asti. Siellä on jos jonkinmoista kiviröykkiötä ja ihan selviä ihmiskäden jälkiäkin (isoja monttuja yms). Kiviröykkiöt eivät mielestäni olleet ihmisen aikaansaannoksia vaan pikemminkin sitä rantakivikkoa, joku muinaissaarihan tuokin mäennyppylä on. Vaikka siellä on ihan selvää ihmisen kädenjälkeä niin paha sanoa milloin siellä on puuhailtu, todennäköisesti monena eri aikana.

Alueella on paljon rautamalmia ja siellä on myöhempinä aikoina (1700/1800-luku) toiminut kaivoksiakin. Rautamalmia on saatu ainakin lähistöllä olevasta Furumossenin suon reunoilta (ihan vieressä kohoaa Hämevaara niminen korkea mäki). Luulenkin että aikanaan asutuspaikka on valittu nimenomaan rautamalmin takia, sehän on ollut kovaa valuuttaa.

Ilmeisesti tuo aiemmin mainitsemani kylätontti saattaa olla jo 1200/1300-luvuilta mutta varmuutta siitä ei ole, sitä ei ole käsittääkseni koskaan oikein kunnolla tutkittu. Helsingin ja Vantaan alueilla on tehty jonkin verran siitepölyanalyyseja ja niiden perusteella alueella on kyllä kaskettu jo viikinkiajalla. Harmi vaan kun ne kalmistot ja kuppikivet puuttuu.......