Hämäläiset uudellamaalla

Mieltä kiehtonut asia. Tämä pääkaupunkiseutuhan oli hyvin todennäköisesti hämäläisten asuttamaa ennen ruotsalaisten tuloa. Ehkä voitaisiin puhua ns. Etelä-hämeestä. Esim Vantaa (Vanda) on suomalaisperäinen nimi muiden pääkaupunkiseudun nimien joukossa. Oletettavasti periytyy vantaanjoesta. Lisäksi täällä on ruotsalaisittain ajateltuna melko suomalaisperäistä nimistöä mm. leppävaara, lintuvaara, hämevaara, hämeenkylä ja saamelaisperäinen Nuuksio ja virolaisittain eestinlaakso, eestinmalmi. Paikkojen nimitysten historiaa en sen koommin ole kaivanut, mutta jatketaan ajatusleikkiä.

Se mikä tässä eniten kiinnostaa on tuo vantaalla sijaitseva hämeenkylä kartanoineen ja läheinen pitkäjärvi joka on aikojen saatosssa soistunut ja ojitettu pelloksi. Kartanoitahan on suomessakin rakennettu muinaislinnojen läheisyyteen esimerkkinä nyt vaikka janakkalan hakoisten kartano ja linnavuori. No tuossa hämeenkylän kartanon kupeessa pitkäjärven liepeillä kohoaa kakolanmäki. Huomiota herättävä jylhä mäki, joka voisi olla sijaintinsa puolesta lähes täydellinen paikka muinaislinnoitukselle. Mäki on jyrkähkö ja jo google mapsista voi nähdä miten mäen laki on tasainen tai tasattu. On sinne toki rakennettu masto mutta tuon yhteydessä tuolla ei oletettavasti ole tehty mitää mullistavia maansiirtotöitä.

Ja nyt se mikä tekee tästä vielä hieman mielenkiintoisempaa!

Mäen laella on oletettu Ancylusjärven kivikkoinen muinaisranta! Kivikko on laen itäpuolella ja pitkäjärvi on oikealla puolella. Voisiko nyt olla niin että tässä on tutkijat menneet hieman pöpelikköön ja tuo mäki olisikin jonkinlainen muinaislinnoitus hämeenkylän ja kartanon kupeessa? Hämeenkylästä hieman pohjoiseen alkaa nuuksion ja vihdin järviylänkö joka on varmastikin ollut tärkeää riistamaata niin aikaisemmille saamelaisille kuin myöhäisemmille hämäläisille. Tuo paikka on vaivannut mielessä jo pari vuotta ja ensi kesänä täytyy lähteä paikalle haistelemaan historian tuulia. Jotenkin sellainen kutina, että paikka kätkee salaisuuksia alleen.

Ohessa karttakuvaa paikalta:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=377763&n=6683852&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

Kannattaa käydä tsekkaamassa myös tuo Kakolanmäen etelärinteessä oleva siirtolohkare (kuva). Jos se on jotenkin erikoisen näköinen niin - no, se on vähintään mielenkiintoista.
Hämeenkylän eteläpuolella on Linnaisten kaupunginosa joten se kertoo lähes satavarmasti että alueella on ollut jonkinlainen linnavuori.

Mittasin Hiivanaasen kivestä "Sydänojan sakaran" kautta 303 km Kakolanmäkeen, se menee Kirkkomitan mukaan 33,3 km x 9 = 299,7 km + 3,33 km. Kuvassa oleva koordinaatti on väärässä kohdassa sakaran merkkikiven ollessa "siiven" alla.



Kakolanmäestä on Bodomin kartanoon 6,66 km, siihen kartanon pihaan Hiivanaasenkivestä tulee 302 km. Linja kartanon pihaan menee Nokian Kartanon lähellä olevan hautausmaan kohdalta. 303 km matka on myös Kellonummelle joka on Bodonjärven eteläkärjessä sen länsipuolella.

Tuosta lentokoneesta mieleeni tuli vielä, että lentokentät Vantaalta Pirkkalaan ja edelleen Vaasaan ovat suorassa linjassa ja linja menee suoraan 6,66 km päässä olleen Kalajaismaan kolmiomittaustornin yli.

Saanen ystävällisesti muistuttaa missä maassa nyt olemme.

Järven nimi on Puotinen, vaikka jotkut vana-be h_rrit käyttävät Bodomia.
Samoin Sipoon itäinen osa on Itäsalmi vaikka siitäkin jotkut käyttää jotain toista nimeä.

Kannattaa muistaa missä maassa on !


fi.wikipedia.org/wiki/Bodom

fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4salmi

Trolli kirjoitti: Saanen ystävällisesti muistuttaa missä maassa nyt olemme.

Järven nimi on Puotinen, vaikka jotkut vana-be h_rrit käyttävät Bodomia.
Samoin Sipoon itäinen osa on Itäsalmi vaikka siitäkin jotkut käyttää jotain toista nimeä.

Kannattaa muistaa missä maassa on !


fi.wikipedia.org/wiki/Bodom

fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4salmi

Kieltämättä näin on, maassa maan tavalla mutta kun en ole paikallinen alkuasukas, en yksinkertaisesti voi tietää mitä kieltä tuolla pölistään kun tahtonee olla että puhevika jota englannin kieleksi kutsutaan on yleistynyt pitkin maata. En kuitenkaan voi olla irvailematta englannin kielen uudissanalla että "pilikun nussintaa".

Hyvää pohdintaa! Tämähän liittyy myös nyt romuttumassa olevaan teoriaan Uudenmaan rautakautisesta asutustyhjiöstä. Eli kuten Itä-Uudellamaalla havaitiin nämä vuosikausia iskostuneet uskomukset pölähtivät uusiksi kun aktiiviset harrastajat tarttuivat toimeen.

yle.fi/uutiset/harrastaja-arkeologit_kaivoivat_loviisan_historian_uusiksi/5060394

Rohkeasti veikkaisin että tuon voi yleistää koskemaan myös muuta Uuttamaata. Ihan ärsyttääkseni muistelen Nurmijärven Rajamäeltä kotoisin olevana kunnan historiikkiä kritisoineen isoäitini todenneen että "Aina täällä on asuttu...". Vantaanjoki ja sen lähiympäristö on ollut vanha reitti syvälle Hämeeseen, ei se ole sattumaa että ko. aluetta halkoo vilkasliikenteinen moottoritie.

Helsingissähän on Vartiokylän Linnavuori, sitten seuraavista sopivista kulkuyhteyksien lähistöllä ym. olevista maastonkohdistakin on pulaa. Yksi mielenkiintoinen paikka on Lepsämässä sijaitseva nyppylä, jolta löytyneiden vallien on ajateltu olevan "kasakoiden hevosaitaus" (Helkun kivivallit). 1800-luvun alkupuolella 700 kasakkaa jahtasi entisistä sotilaista koostunutta Nurmijärven Rosvoina tunnettua joukkiota (7 Veljeksen esikuvat?) Lähellä siinä on myös Äijänkallio (nimi hämäläisiltä), jonka raoissa valkoiset piileskelivät punaisia sen yhden rytinän aikoihin.


Tuossa artikkelissa oli puhetta tuulivoimaisesta ahjosta, tuli mieleen ne +Ulfbehr+t-miekat...

"Olen kaivanut muutamia ahjoja aikaisemmin, mutta ne ovat olleet peltoaulueilla ja ne ovat olleet erityyppisiä. Tämä ahjo on kahden kiven välissä, siihen on rakennettu tulipesä ja siinä on kivistä rakennettu hormi, että tämä on tällainen tuulivoimalla toimiva ja sillä tavalla erikoinen." -Simo Vanhatalo, Museovirasto

Simeoni I kirjoitti: Tuossa artikkelissa oli puhetta tuulivoimaisesta ahjosta, tuli mieleen ne +Ulfbehr+t-miekat...

"Olen kaivanut muutamia ahjoja aikaisemmin, mutta ne ovat olleet peltoaulueilla ja ne ovat olleet erityyppisiä. Tämä ahjo on kahden kiven välissä, siihen on rakennettu tulipesä ja siinä on kivistä rakennettu hormi, että tämä on tällainen tuulivoimalla toimiva ja sillä tavalla erikoinen." -Simo Vanhatalo, Museovirasto

Tuon on kyllä mielenkiintoinen ahjo, joka mitä ilmeisemmin toimii "imbloosiolla" eli luonnonvedolla ja alipaineella, kun yleisesti kaikki tunnetut ahjot ovat pääasiassa palkeilla tai puhaltimella toimivia ja joissa ilma puhalletaan hiiliin, saaden ne lisäilman myötä hehkumaan kuumuutta. Olisi mielenkiintoista tietää, miten alipaineella saatu hiilen hehku eroaa ylipaineen hehkusta ja mikä vaikutus sillä on työstettävään metalliin.

Imbloosiosta enemmän tuoreena käännöksenä Itävältalaisen luonnontieteilijän Viktor Schaubergin tutkimuksista ja levitaation synnystä.

Huvikseni laitan Pirkkalaisten/hämäläisten mahdollisen eräreitin Uudellemaalle joka lävistää yhden - ei vaan kolme Hämeenkylää.

Menee läheltä myös Kuhankuonoa tuo reitti vai katsoinko oikein...

Menee todennäköisesti Muurmäen linnavuoren läpi joka on ihan siinä Kuhankuonon vieressä koillisessa.

Mielenkiintoista dataa! Pitääpä katsastaa mm tuo kivi:) Omasta mielestäni suomen "virallinen" historiankirjoitus on vähän sinnepäin ja kärsii todella heikosta itsetunnosta. Onhan se vääristynyt tuon 700-vuotisen naapureiden kanssa jaetun yhteisen historian takia. Lähes kaikki ennen tuota aikaa on pyyhitty pois tai sitten pidetään jonain näennäishistoriana ja satuina. Kummasti ne samansuuntaiset sadut kelpaavat näiden naapureiden historiankirjoituksiin, toki hieman väreistä karsittuna.

No enikeis. Asiaan! On tullut kans tsekattua tuo vartiokylän linnavuori. Tässäkin mennään virallisella puolella katse maata kohden ja oletetaan sen olevan ruotsalaisten perustama linnoitus. Itse uskon vahvasti, että historia ulottuu huomattavasti kauemmas. Tämä koko uusimaan muinaishistoria on muutenkin menossa uusille urille ja nimenomaan tuo porvoon löytö oli loistava esimerkki, miten harrastelijatkin voivat muuttaa sitä virallista historiaa. Tarvitaan vaan aktiivisuutta ja ennakkoluulotonta näkemystä. Itse olen lukenut huvittuneena kaikkea niitä kirjoituksia, joissa tämä suomi kuvaillaan takapajuiseksi kulttuuri-imuriksi joka ei ole ollut kykenevä luomaan mitään omaperäistä. Monissa kirjoituksissa kalskahtaa suorastaan svekomaaninen sävy. Miettikää ympäröiviämme muinaisvaltoja ja suomi siinä välissä sellaisena mustana aukkona, jossa alkuihmiset imevät kaiken kehityksen ympäriltään. Muinaiskulttuureja tutkien keskittäisin hieman katsetta esim. sellaisiin asioihin kuin, Vendit, Varjaagit, Kainulaiset ja suomen läheinen geeniperimä mm. Belgian flaameihin. Tuossa on vähän pakettia, jolla alkaa rakentua muinaisen suomen identiteetti. Liiviläiset, kuurit ja aestit olivat noihin aikoihin hyvin samaa porukkaa kuin täällä. Miten jalostuivat hämäläiset, Karjalaiset ja suomit? Viron ja laatokan suunnalta juu, mutta kun vielä uppoudutaan syvemmälle tulee vastaan vendit, jotka ovat kielellisestikin jonkinlaista sukua vaikka yleisesti puhutaan slaavikielisistä balteista. No juttu alkoi mennä vähän uriltaan mutta antaa soljua.

Tämän uudenmaan historiaa olisi todellakin kiva saada valotettua uudelleen nyt kun jää on rikottu tuolla porvossa. Alueen luontoa, jokia ja pinnanmuotoja seuraten olen koittanut kartoittaa jotenkin aluetta, miltä se näytti 1500-1000 vuotta sitten. Arkeologisia löytöjä täältä on turha etsia ainakaan Kehä III sisäpuolelta. Paljon on tuhottu ja rakennettu uutta. Ehkä tuolla vantaan puolella ja sieltä pohjoiseen on vielä jotain löydettävää. Tuo Hämeenkylä/Hämevaara & Linnaisten seutu on tosiaan mietityttänyt jo pari vuotta. Pelkästään jo tuo -vaara nimen toistuminen tuolla seudulla on merkillistä.

Onko kellään suositella jotain kattavaa kirjaa hämeen historiasta? Nimenomaan tuosta muinaishämeestä kertovaa? Tarinoita on mutta pystyykö joku heittää kenen kirjoittamana ja missä kansissa? Mikäli Jukkis tarttuu kunnolla tuohon hämeen historiaan kirjan tekemällä olisi se suuri kulttuuriteko.

www.hamewiki.fi/wiki/H%C3%A4meen_historia_%28teossarja%29

Hämeen historia on kirjasarja koko Hämeen maakunnan historiasta eli siihen kuluvat Kanta-Hämeen lisäksi sekä Päijät-Häme että Pirkanmaa. Teoksen on julkaissut Hämeen Heimoliitto ja sen on kustantanut ja painanut Arvi A. Karisto osakeyhtiö Hämeenlinnassa.

Teos käsittää kaikkiaan yhdeksän nidettä.

Hämeen historia 1, esihistoria ja keskiaika. 1955. Omistettu Tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivelle.
Matti Sauramo: Jääkaudesta kivikauteen
Ella Kivikoski: Hämeen rautakausi
Vilho Niitemaa: Hämeen keskiaika
Lars Pettersson: Hämeen linna ja Hämeen keskiaikaiset kirkot

Hämeen historia 2:1, Noin vuodesta 1540 vuoteen 1721, 1957 Hämeenlinna, Ensimmäinen nide
Arvo M. Soininen: Erämaiden asuttaminen
Martti Rapola: Murteiden ja asutuksen suhteet vanhoilla hämäläisaluieilla
Eino Jutikkala: Väestö ja yhteiskunta
Arma Luukko: Elinkeinot

Hämeen historia 2:2, Noin vuodesta 1540 vuoteen 1721, 1960 Hämeenlinna, Toinen nide
Yrjö Blomstedt: Hämeen valtiolliset vaiheet
Yrjä Blomstedt: Kirkko ja koulu
Seppo Suvanto: Katsaus Hämeen-Satakunnan vaiheisiin 1550-1700
Y.S. Koskimies: Suuren Pohjan sodan ja isonvihan aika

---

Julkaisija Hämeen Heimoliitto, joka on julkaissut monia muitakin historiallisia kirjoja.

www.hameenheimoliitto.fi/?p=p_36&sName=Heimoliiton-julkaisut

www.hameenheimoliitto.fi/?p=p_36&sName=Heimoliiton-julkaisut

www.hameenheimoliitto.fi/?p=p_51&sName=Kotiseutukirjat-ja-historiat

www.hameenheimoliitto.fi/?p=productsMore&iProduct=201&sName=...ONTAKA,-esihistoriasta-nykyp%E4iv%E4%E4n

tämä kirjasarja löytynee ehkä kirjastoista tai lie tilattavissa?

fi.wikisource.org/wiki/H%C3%A4meen_linnan_esi-_ja_rakennushi...%A4iset_itsen%C3%A4isyytens%C3%A4_aikana

Tämän mukaan Laurentiuksen kronikka kertoo että Häme ulottui Karjalaisten rajalle eli Suomenlahden pohjukkaan viipuriin asti tai Kannakselle?.

Ja Idris lainaus:"Tabast (Tavast) on maa, jossa on paljon kyliä, vähän kauppapaikkoja: kylmyys siellä on vielä ankarampi kuin Suomessa; Tabastiin luetaan Daghwâta (Dagö? Eli Hiidenmaa), meren äärellä oleva kukoistava kaupunki."

Eli meikäläisenkin esi-isät on siirtyneet ehkä 4000 vuotta sitten Eestistä rannalle Vantaaseen. sitten Vantaata pitkin Hämeeseen. välillä käyty sotimassa Novgorodia vastaan. sitten Pirkanmaalle.
Aikas mahtaa tietää tää jätkät!!
Tässähän ilahtuu ku tietää mistä tulee.

:)


Tässähän meikäläinenkin ilahtuu kun huomaa että löytyy kiinnostusta hamottaa Suomen ja Hämeen ja Pirkanmaan muinaishistiriaa. Toivoa on!

Peikkoveljelle tiedoksi, että ainakin sarjan ensimmäinen osa on jo niin vanha, että sitä on vaikea löytää jopa kirjastoista. Lisäksi se on ajan tapaan vaikealukuinen: kunnon hakemistot puuttuvat, kuvat suttuisia jne.

Kipeästi kaivattaisiin uutta teosta, jossa olisi myös mukana uusimpien kielitieteellisten näkemysten valottama kuva. Mutta taitaa olla aika heikkoa sellaista saada tässä kvartaalitalouden luvatussa maassa, jossa kaikki humanistinen tutkimus nähdään lähinnä kukkaistyttöjen pelleilynä.

Kiitos tiedosta peikkoveli.

Hämeen heimoliitolla on ollut kunnioitettavaa toimintaa:

"vuosina 1928-2011 on julkaistu noin 16 000 sivua tekstiä Hämeestä ja hämäläisistä. Esim. 9-osainen Hämeen historia v.1948-1985 sekä Hämeenmaa-sarja, jossa on ilmestynyt 21 erillistä osaa. "

www.hameenheimoliitto.fi/?p=p_23&sName=-i-Toimintaa-i-

"TOIMINTASUUNNITELMA 2012
Hämeen Heimoliiton toiminnan 87. vuosi
Hämeen Heimoliiton sääntöjen mukainen tehtävä:
- herättää Hämeen väestössä rakkautta ja kiintymystä kotiseutuun,
- koota ja tallentaa Häme-tietoutta sekä edistää maakunnan entisyyden ja nykyisyyden tuntemusta,
- edistää Hämeen maakunnan kehitystä,
- edistää yhteishenkeä eri kansalaispiirien sekä hämäläisten yhteisö¬jen ja organisaatioiden kesken,
- edistää luonnonsuojelua ja elinympäristön hoitotyötä,
- tukea kotiseutuopetuksen järjestämistä Hämeen kouluissa,
- toimia hämäläisen perinteen vaalijana, kotiseutuyhdistysten ja asukasyhteisöjen yhteistyöelimenä sekä ympäristö- ja maisemahoitotyön kehittäjänä ja kannustajana.
Lisäksi päätettiin lähteä kehittämään Heimoliiton toimintaa 23.9.2010 pidetyn seminaarin pohjalta. "

www.hameenheimoliitto.fi/?p=p_25&sName=-i-Toimintasuunnitelma--i-

On mahdollista hakea apurahaa:

Apurahojen tarkoituksena on tukea Hämettä ja hämäläisyyttä koskevaa kotiseututyötä, tutkimusta, julkaisuja ja tiedotusta jakamalla apurahoja ja stipendejä yksityisille henkilöille, järjestöille sekä muille yhteisöille.

Apurahat ja stipendit myöntää liiton hallitus, joka vuosittain myös päättää hakuajasta ja jaettavan apurahan määrästä. Hallitus voi jakopäätöksiä harkitessaan käyttää tarvittaessa asiantuntijoita apunaan hakijoiden ansioiden vertailussa.
Apurahaa voi ilmoitettuna hakuaikana hakea siihen tarkoitetulla lomakkeella, josta löytyvät tarkemmat hakuohjeet.
Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteys toimistoomme.

Hämeen Heimoliitto ry
Linnankatu 1
13100 Hämeenlinna

toimisto(at)hameenheimoliitto.fi
Puh. arkisin klo 8-16 välisenä aikana ( 03) 637 1788 tai 0400 138 358

---

Jukkis, tai joku muu, voisi siis saada apurahaa tämän Häme-kirjan kirjoittamiseen. Kuten tässä historiasarjassa on siinäkin monta kirjoittajaa, niin että kuka tietää vaikka Liitosta löytyisi muitakin henkilöitä mukaan muinais-Häme-kirja hankkeeseen. Tai jotka voisivat kaivaa aineistoa?
Ei maksa mitään jos vaikka menee juttelemaan ja kertomaan kirja-aikeista ja voivat löytää ehkä aineistoa.

Pirkanmaalla ei liene yhtä reipasta toimintaa, vaan jokaisen kunnan kotiseutuyhdistykset toimivat yksinään?
Jukkis varmaan tietää?
Toivon että Jukkiksella olisi tarmoa sen elokuvan jälkeen kirjoittaa Muinainen Häme, tai jatkoa Muinaissuomalaisten kadonneeseen kuningaskuntaan.
Apurahaakin voisi siis olla tiedossa!
Godspeed ja paljon onnea hankkeille!
:)

Itse omistan Hämeen historian ensimmäisen niteen kakkososan 2:1 vuodelta -57, eli se käsittää vuodet 1540-1721 ja sisällysluettelo on kuten yllä kerrotaan.
Jos kuitenkin etsii tietoa hämäläisten liikkeistä uudellamaalla ei tämä osa valaise asiaa juuri mitenkään. Enemmän tietoa löytyisi ehkä osasta 1:1 jota sitäkin epäilen. Tällaiset historiikit pohjautuvat arkeologisiin löydöksiin esihistorian osalta ja myöhemmin asiakirjalähteisiin joten ne ovat täynnänsä nippelitietoa joka on ylöskirjattu valloittajan (ruots.) toimesta (käräjäpöytäkirjat, maakirjat, rippikirjat ym.) joten kantaasukkaiden oma perspektiivi ja sitä myötä kokonaisuuksien ja suurten linjojen hahmottaminen puuttuu tällaisista opuksista tyystin.

Vähäiset viitteet esihistoriallisten hämäläisten liikkeistä uudellemaalla löytyvät kuitenkin kappaleesta ”murteiden ja asutuksen suhteet hämäläisalueilla.”

Satakuntahan kuului muinaiseen Hämeeseen. Se on edelleen pääteltävissä murrerajoista ja tämän perusteella on todennettavissa hämäläisen asutuksen levinneisyys myös uudellamaalla.

…Hämeessä pääsee erittäin selvästi näkyviin tosiseikka, ettei murteen perusteella määritelty nykyalue likimainkaan vastaa samannimisen maakunnan aluetta. Jo lounaismurteiden so. ”suomalaisheimon” murteiston rajat poikkeavat Varsinais-Suomen rajoista luovuttaen Turun ylämaassa tilaa hämäläissekaiselle välimurteelle ja korvaukseksi vallaten Rauman ympäristöstä Satakunnan maaperää. Suurin osa satakuntaa kuuluu hämäläismurteiden piiriin, vain Ala-Satakunta ja Porin rannikkoalue ovat murteeltaan epähämäläisemmin ”satakuntalaisia”. Uudenmaan suomalaismurteet ovat parhaasta päästä hämäläisiä.