× Tämä foorumi on omistettu salatieteelle ja muulle epäilyttävälle hermeettiselle menolle.

Suomen Ley-linjat ja muu arkeomaantiede

Lisää
25.06.2019 23:45 #43567 : Etsijä197
Vastaus käyttäjältä Etsijä197 aiheessa Suomen Ley-linjat ja muu arkeomaantiede
Mietin tuossa että mahtaisiko Kauttuan linnavuorelta löytyä 12 metriä leveä Ley-linja varvulla kuten mainitsin ketjussa "rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat" löytäneeni Kuivaketveleen linnavuoren päältä. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää. Turhan pitkä matka lähteä itse tsekkaamaan.

Tieto lisää tuskaa

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
04.06.2021 22:44 #48480 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Suomen Ley-linjat ja muu arkeomaantiede
Mä rupesin ykskaks miettiin että jos hämäläisten rajat suhteessa metsälappalaisiin on löydettävissä muinaislinnojen avulla ja satakuntalaisten rajat kirkkolinjojen avustuksella niin täytyyhän olla jokin maamerkki jolla määritetään myös myyttisen pohjanmaalaisen kainuun rajat? Jotain alustavaa ja haparoivaa koetinkin hakea tutkimalla pohjanmaan muinaislinnoja joita ei turhan paljoa ole. On jotain linnoituksia keskiajalta mutta on niissäkin omat erikoisuutensa. Eka linnaksi katsottava olis tää Veneslinna ikaalisen pohjoispuolella, toinen karvian eteläpuolella oleva Kyrön Skanssi ja maininta kolmannesta närpiöäläisestä linnavuoresta, joka kylläkin on tulkinnallinen ja vielä vaikeampi löydettävä juuri sen vuoksi.
Mutta jostain syystä, en tiedä miksi skanssin ja veneslinnan etäisyys on juuri tuo maaginen 33.3km. Jos ne olis 1500-luvulta kuten ekat maininnat tietää, ei ne vois tollasella etäisyydellä olla sillä silloin sitä ei enää käytetty. ja sit erikoista että jos paikallistin sen närpiön oikein sinne nämpnasin kylään, niin nää asettuu kaikki samalle suoralle. lauhanvuorikin tuntuu jollain tasolla liittyvän asiaan?
 
Johonkin taisin taas törmätä vaikken tiedäkään liittyykö tää kainuuseen millään lailla. Mutta ehkä huomispäivä, jos vaan tätä polkua seuraa, tuo vastauksia.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.06.2021 12:52 #48529 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Suomen Ley-linjat ja muu arkeomaantiede
Löysin vielä tähän suoraan neljännenkin pisteen eli Ylöjärvellä sijaitsevan Sauninlähteen. Se on vanha rajalampi satakunnan ja hämeen rajana ja luonnollisesti siihen sisältyy monenlaisia kansantaruja joiden luonteesta minulla ei ole mitään käsitystä.
Sinänsähän tämä ei vielä todista mitään. Kolme tai neljä kohdetta samalla suoralla ei vielä tee ley-linjaa eikä edes se että ovat tasaisin välein 33.3 km välein. Tässä maassa on niin monenlaisia kohteita että aina väkisinkin osuu kohdalleen jotain. Mutta on ne kaikki silti rajapyykkejä tai rajalinnoituksia joten ei se ihan huuhaatakaan välttämättä ole. Toisaalta turha haukkoa henkeään jos maakuntien rajat menee viivasuorassa, niinhän rajat tekee.

Eikä tämä vielä auta pääsemään pohjanmaalle. On tullut selväksi että satakunta on merkinnyt rajansa hyvin kaikkien naapuriensa kanssa. On se tietenkin puolitodiste miten edistynyt ja keskusjohtoinen paikka muinainen satakunta on ollut sillä useimmat niistä on ajalta ennen ruotsalaisia tai jopa kirkkolaitosta.

Koetan vielä katsoa leikkaako viiva missä kohtaa lauhanvuoren pohjoispuolelta sillä siinä saattaa olla johtolanka joka avaa myös pohjanmaan tuntemattomat rajat. Eteläpuolen piste kun ei ole sitä tehnyt mutta se on satakuntalaisten ja voi hyvällä lykyllä olla että vuoren pohjoispuolella on pohjalaisilla ollut oma rajapyykkinsä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.05.2022 12:20 - 11.05.2022 12:49 #49900 : yamann
Vastaus käyttäjältä yamann aiheessa Suomen Ley-linjat ja muu arkeomaantiede
Nummelan Kokkokallion etäisyyksiä observoidessani panin merkille että sieltä on 33 kilometriä esimerkiksi Pikkalanlahden saarille Gåsholmeniin, sama lahti mihin Nummelan Enäjärvestä alkava Siuntionjoki laskee.

Toisena huomiona: vanhan merireitin varrelta ja nykyisen Hiidenveden rannoilta sijaitsevalta Kokkokalliolta on Itämeren tiettävästi vanhimpaan majakkaan Kõpuun Hiidenmaalle matkaa linnunlentoa 199,5 kilometriä. Paljassaareen, niemeen joka mereen kurkottaessaan muodostaa Tallinnanlahden länsireunan, on sinnekin sopivasti 99.9 kilometriä.


Nämä meren takana olevat paikat ovat olleet itä-länsi suuntaisen kauppareitin kannalta oleellisia jo kauan ennen Hansaliittoa ja valtiorajoja. Oleellisia myös niille ihmisille jotka ensimmäisinä tulivat meren yli Suomen läntiselle etelärannikolle. Kokkokallio, sekä sen vieressä oleva Nummelanharju (Salpausselkänsä korkein kohta) ovat epäilemättä olleet tuttuja muinaisille esi-isillemme jo kauan sitten, ajoilta kun meri on ulottunut Vihtiin, Noidanmaahan saakka. 


Kymmenen kertaa 33.3 km johtaa taas entisen Viipurin läänin Pyhäjärveen, siis sinne Laatokan rannoille Konevitsan saaren läheisyyteen. Tästä innostuneena ja siis vastikään ley-linjoihin ja tähän sivustoon tutustuttuani otin Google Earthin viivaimen käteen ja mittasin Vihdin oman Pahajärven, eli nykyisen Karkkilan Pyhäjärven etäisyyden niinikään sinne Viipurin läänin kaimaansa. Ja niinhän se on myös: 333.3 kilometriä! Siis järvestä järveen.


Varmasti innostuneena löytää kaikenlaisia merkityksiä ties mistä, mutta olen silti erityisen mielissäni Kokkokallio-Kõpu (Hiidenvesi-Hiidenmaa) ja Pyhäjärvi-Pyhäjärvi löydöksistä!
Mistä lie Pyhäjärvi Vpl:n Noitermaa saanut nimensä? Sidos Vihtiin nimenä on ilmeinen.
Kokkokallio-Karkkilan Pyhäjärvi ei sentään totellut 33-mittaa. Niiden välinen etäisyys on 22.2 kilometriä.


Viimeksi muokattu: 11.05.2022 12:49 yamann.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.154 sekuntia