Suomen Ley-linjat ja muu arkeomaantiede

Oot voinu löytää jotain olennaista. monilla kulttuureilla oli tollasia astronomisia havaintopaikkoja ja esim tarkan auringonlaskun, uudenkuun ym mittaamiseen tarvittiin monta samanaikaista mittauspaikkaa. roomalaisten vartiotorneja ainakin käytettiin sellaisiin. suomessahan ei ole torneja tarvittu kun on korkeita mäkiä. Näin ollen kaksi erillistä paikkaa samalla leveysasteella nojaisi johonkin astronomian puoleen.

Ihan kokonaan en astronomian piikkiin ley-linjoja panisi. vasta nyt alan päästä jyvälle että kaikki linjat on keskenään sidoksissa ja muodostaa suljettuja kuvioita. kts. kuppainen kuva. Voi olla sekin että nämä 33.3 mitat jakaa tälläisen alueen pienempiin kokonaisuuksiin. Tosin on niinkin että tällä hetkellä nämä kirkkomitat menee kaoottisesti mutta uskon että niitä on tehty eri vuosisatoina, mutta ne voi edelleen ne alkuperäiset poimia joukosta ja nähdä niiden yhteys isompiin ley-linjoihin. jotka vuorostaan on vuorovaikutuksessa ja näin saadaan aikaan kaiken tämän datan seasta alkuperäinen verkosto. Pitäkää peukkuja, hermoo ja tupakkia se vaatii.

Nonni, siinä oli parikin paikkaa jota en entuudestaan edes tuntenut. otaksun että olet katsonut kirjasta valmiiksi joitakin paikkakuntia, ettei tartte samaa työtä kahdesti tehdä? Kirjassahan sanotaan että tuossa kohtaa pohjanmaalla on ihan selkeä rypäs, mutta itsekään emme ole sitä kovin perusteellisesti kammanneet. jokainen uusi juttu aina täydentää kuvaa, ja kiitos siitä.

Itse asiassa emme ole kunnolla kammanneet kuin varsinais-suomea ja satakuntaa mutta jostain syystä, niin paljon kun työtunteja onkin pantu kehiin, uusia kirkkomittoja putkahtelee sieltäkin tasaisin välein.

Kirjassa muuten tehdään hyvin selväksi että tämä seutu jota kampailet, olisi muinaiskuninkaiden varsinainen keskuspaikka. Siis niiden isojen kuninkaiden joita ei pidä sekoittaa alempiin pitäjäkuninkaisiin.

Nimenomaan on relevanttia tuoda esiin kaikki kadonneet paikat; kappelit ja muut. sillä tämä mistä kävin messuamassa aarremaanalla -sivustossakin, että tämä 33-juttu pitää osata hyödyntää. oli tuo kadonnut paikka sitten missä tahansa, siitä on 33,3km jonnekin. eli saman jutun voi tehdä myös toisinpäin ja löytää kadonneet mestat ihan vaan mittaamalla.
ah...mikä aarrekartta.

Testasin muuten jo alustavasti asiaa, en tiedä kerroinko. joka tapauksessa useimmat mitat tuntui menevän Hämeenkyrön kirkon sijasta enemmänkin hautausmaan suuntaan, jotka siellä ovat eri paikoissa. Kun en muutakaan keksinyt yhtenä kesäpäivänä, vetäisin indianaJones-hattuni päähän ja kävin saapastelemassa ko. hautausmaalla epämääräisiä johtolankoja etsimässä. ja siinähän se oli kyltti kappelin seinässä; tällä paikalla sijaitsi Hämeenkyrön ensimmäinen kirkko blaa blaa blaa.

Ei tämä tietenkään ketään ulkopuolista voi vakuuttaa, mutta itseni se vakuutti. voin vannoa vaikka käsi biblialla etten tosiaan tiennyt että ko. kirkko on joskus ollut keskellä hautausmaata. kaverille kävi samoin muuten Kylmäkoskella kun hänkin löysi tiedonjyvän Kylmäkosken kadonneesta kirkosta. Mittasi paikan kirkkomitoilla penteleen tarkasti ja oli aivan varma jutustaan. sitten kun pääsi sinne niin paikalliset sanoi heti tossahan se kirkko on ollut, ja siinä on joku kylttikin...

Eli seuraava vaihe olisikin sitten löytää sellainen kirkko jonne ei kylttiä ole eikä ole mitään paikallista tietomiestäkään. Siinäkin tulee vielä ongelmaksi että kun tässä talven navigoi oikean paikan muutaman metrin tarkkuudella, ja siitä löytyy jonkinlainen neliömäinen pohja, niin se pitäisi vielä todistaa kappeliksi eikä ladoksi.
toisaalta keskiajalla oli tapana uhrata kulta- ja hopearahoja kirkkomaalle ja...

Tässä vielä kuvana isonkyrön aluetta ja sen 33-mittoja. korostetaan että tätä on kammattu hutaisten ja nopeasti joten kukaan ei kai tiedä, paljonko näitä yhteyksiä oikeasti on. ehkä jopa kolmin- tai jopa viisinkertainen määrä mitä tässä esitetty?

Joo, tattis vaan vastauksesta, aina mukava kun saa tarkennettua. Varmaan huomaatkin mikä tämän meidän ongelma on, eli näitä paikallistietoja kaipaisi, mutta mistäs niitä voi erikseen joka kirkon kohdalla kysellä. Me vedetään haavilla vaan suuria mittoja ja kun touhuaa pelkkien kansalaisen karttapaikan ja wikipedian kanssa, on kertakaikkiaan mahdoton sanoa onko keskellä kylää v.1490 rakennettu kivikirkko vai sittenkin 1973 päivänvalonsa nähnyt seurakuntakoti-kirkko. Aitoa matalakattotyyliä.

Laitoin tämän ihan sen takia että jos haluat selvitellä millaisen verkoston sisällä todellisuudessa elät, ei tarvi ainakaan kahteen kertaan tehdä samoja kampauksia.