Megaliittikivien arvoitus

”Lallin itkukivi on Harjavallassa Hiirijärven kylässä sijaitseva siirtolohkare. Piispa Henrikin surmavirren mukaan Henrikin tappanut talonpoika Lalli pakeni surmaa seuranneena kesänä Hiirijärven Kotamäkeen. Hän asui kodassa, joka sijaitsi itkukiven läheisyydessä. Kiven juurella Lalli itki ja katui syvästi tekoaan. Samalla alueella itkukiven kanssa sijaitsee myös toistaiseksi ajoittamaton muinaisjäännös. Se saattaa olla pronssikaudelta peräisin oleva röykkiöhauta.”



Näyttääkö tämä, lehtomaisen korkean kukkulan laella sijaitseva, kivi ympäristöineen paikalta jossa köyliöläinen talonpoika itkee kirveen kanssa käynyttä ylilyöntiä vai joltain ihan muulta?



Mainita kai pitää myös se, että kiven terävimmän kärjen, nokan, alla oleva kivi on muista poiketen punainen.

Tämä Lallin itkukivi tarina taisi olla 1700- luvulta.. Vastaavalla tavoin moni muukin pakanallinen paikka on saanut uuden nimen ja kristillissävyisen tarinan.



Satakunnassa on tämä Lallin maja, johon Lallin sanottiin myös paenneen surman jälkeen. Eli kaksi eri paikkaa jolla sama tarina.

Kyllä, juuri näin! Tuo Köyliön puolella oleva "Lallin asumus" on myös niin selkeä Hiisi kuin voi pyhälehto olla puroineen ja uhrikivineen. "Lallin asumus", jonka raunioita siellä kerrotaan joskus olleen, lienee olleen jonkinlaisen uhriaitan jäänne. Sama kohtalo on kohdannut myös Köyliön Kirkkosaarta sekä Kirkkokaria. Mutta yllätys oli se kuinka komea ja selkeä jalkakivi tuo "Lallin itkukivi" oli, mikä on mahtanut olla pyhien lehtojen ja jalkakivien suhde? Tällainen kivirakennelma on huomattavasti helpompi tuhota kuin rakentaa... muutamilla Varsinaissuomen Linnavuorillakin kerrotaan aikanaan olleen kivien päälle rakennettuja "alttareita", jotka on tuhottu ja vieritetty alas kukkuloilta.

Kolilla on 'käräjäkivet' jotka on hajotettu pariinkiin otteeseen ja sen takia ei ole vielä tullut siellä käytyä. Niitten alkuperäisiä tekijöitä ei tunneta joten voi olla että ne on samojen megahemmojen asettamia.
Joutuu taas melkein puoli vuotta odottaa lumien lähtöä..

Luolamiehen kirjoitti:

Näyttääkö tämä, lehtomaisen korkean kukkulan laella sijaitseva, kivi ympäristöineen paikalta jossa köyliöläinen talonpoika itkee kirveen kanssa käynyttä ylilyöntiä vai joltain ihan muulta?

Se näyttäis aika sattumanvaraselta ja näissä asioissa pitäisi olla varovainen, koska luontokin osaa vaikka mitä. Ison kiven alta kun lähtee hienommat ainekset veke, lopputulos voi näyttää vähän dolmenilta.

Jos rupee löytyyn satoja murikoita, jotka on kolmen aika saman kokosen kiven varassa, niin se ei enää oo sattuma.

Luonnonmuodostelmiinkin kannattaa tutustua, koska osa niistä on aika jänniä. Sateetkin voi saada aikaseks vaikka mitä jos vaan aikaa on tarpeeks.



Tosta ei pysty sanomaan yhtään mitään pelkän kuvan perusteella, koska pitäis tietää mitä toi alla oleva kivi on ja onko ripustelma ehkä joskus ollu joen pohjaa. Näyttäis kyllä vähän siltä, että vesi olis kuluttanu pehmeempää ainesta enemmän.



Tässä mielessä noi Jukkiksen kivet on hyviä, koska ne on maaston korkeimmilla paikoilla. Sielä ei hirveesti oo jokia päässy oleen, ja jos kivillä olis jotain tekoa meren tai järven kanssa, niitä pitäis olla alempana kanssa.

Asun tossa ihan eteläisimmällä rannikkokaistaleella ja olen muutaman vuoden silmäillyt kallioita ja metsiä "sillä silmällä" mutta en ole megaliiteja tavannut. Kuitenkin noita pronssi/kivikautisia "hautakumpuja" olen tavannut. Niitähän näillä main piisaa.

Nykysuomessa olevan artikkelin mukaan 12200 -- 11200 vuotta sitten mammutinmetsästys kulttuuri alkoi hiipua ja siihen sekottautui Irlannin suunnalta levittäytyvä liikkuvampi kauriinmetsästys kulttuuri. Jään tai paremminkin veden vetäytyessä Suomen yltä, myös väestö levittäytyi vetäytyvän rantaviivan perässä, kuten sitä on tapahtunut ihan lähihistoriassakin vielä. Yksi teoria on nykyisen väestön polveutuvan mystisestä Doggerlandiasta ja miksi ei, maan vajotessa Atlantin pohjaan, se on samalla repäissyt vajoaman Suomen ylle ja jonka saranakohta on Laatokalla. On hyvinkin mahdollista että Ruotsin korkearannikko on seurausta Suomen maanvajoamisesta ja josta on jäänteenä Kainuunmeren eli Pohjanlahden pohjassa olevat joenuomat, jotka joskus ovat virranneet Ruotsin puolelta Suomeen ja idän suuntaan. Eräänlainen "korkearannikko" on nähtävissä myös Britanian saarten rannikolla ja joka on Doggerlandian vajoamisen seurauksena muuttunut meren pohjaksi, menettäen samalla kiinteän yhteyden pohjoismaiden ja euroopan rannikkoon.

Enemmistö tutkijoista katsoo, että nykyisten suomalaisten esivanhemmat ovat viimeistään kampakeraamisella ajalla mm. nykyisen Suomen alueella puhuneet suomalais-ugrilaista kieltä. On toinen asia, onko mahdolliseen kielenvaihtoon ollut syytä tai tilaisuutta.

Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei sulje pois suomen kielen arkaaista eurooppalaisuutta, eli olemme olleet täällä ”aina”. Jäätiköitymisen aikana ”Suomi” on toki sijainnut hieman etelämpänä, Mustanmeren pohjoispuolella, jolta seuduilta poistuimme viimeisen mammutin tultua syödyksi.

Jos katsomme, että ”Suomi” on aina sijainnut siellä, missä esivanhempamme ovat asustelleet, ja tietty kielellinen, kulttuurinen ja geneettinen kokonaisuus on siirtynyt heidän mukanaan, jääkauden ”Suomi” oli Biskajalta Ukrainaan ulottuvan vyöhykkeen ihmis-asutusten ketju. Myöhemmin olimme Irlannin ja Pohjois-Venäjän välisen alueen peuranmetsästäjiä, ja sitten Fennoskandinan ja Uralin kivikautinen alku-asutus, joka omaksui keramiikan kaakosta, uusia kielivaikutteita etelästä.

Eurooppa fragmentoitui nykyiseksi kielellisesti kirjavaksi kansallisuuksien valikoimaksi, mutta säilytti muuttumattomimpana alkuperäiset piirteensä pohjoisessa, nykyisissä suomalais-ugrilaisissa kansoissa. Geeniyhteytemme muihin nykyisiin eurooppalaisiin todistaa heidän polveutuvan suurimmalta osin samasta väestöstä, mutta meillä on vielä alkuperäiseen puhuttuun kieleen yltävä jatkumo, muilla ei.

www.nykysuomi.com/index.php/2016/11/29/mista-suunnasta-suomi-asutettiin-10-000-vuotta-sitten/

Mielestäni nämä megaliittikivet edustaa jukkisen teorian mukaisesti sitä aikaa, jolloin rantaviiva merkittiin näin. Myös Itä-Suomessa Lieksassa oleva jätinkirkko on hyvinkin SE ensimmäinen ja Ancylusjärven pinnan laskiessa nopeaan tahtiin, seuraavat jättiläisenkirkot tehtiin Pohjanmaan rannikolle siihen, mihin vedenpinnan lasku ensimmäisenä hidastui. Mitään sattuma kivikasoja ne eivät ole, sillä ne noudattaa tarkkaa linjaa Susiluolasta alkaen Pässilään ja edelleen Pohjois-Pohjanmaalle Kastelliin ja Haukiputaalla olevaan jätinkirkkoon, kuuluen näiden välissä oleviin jätinkirkkojen sarjaan. Mielestäni ne on hyvinkin tehty aikana Ancylusjärven muuttuessa Litorianmereksi, niiden välisellä aikajaksolla...

Voisikohan joku neuvoa miten saatte tehtyä GTK sivuilla karttakuvat, joissa vedenpinta on korkealla ja suomi pelkkää saaristoa? Tai onko jollakulla näitä karttoja Oulun korkeudeltakin suomesta ja voisiko niitä jakaa? Tai onko Jukkis sun Megaliittikirjassa näitä karttoja?

Jukkis Hei, tein ohjeen mukaan, automaattisesti ei siis lähtenyt lataamaan Opera selain. Ja nyt kokeilen explorerilla ja ei tapahdu mitään...mikä on mahdollisesti tämä odotusaika- meinaan jotta uunijuusto jo kypsyy uunissa. Kiitos jo etukäteen

Onnistui yhden kerran subakvattisen rannan lataus. HUOH, toisen kerran yrittämässä ja ei taas lataa, uunijuustokin ehditty jo syödä. Netistä löytyi karhunpääkivi muotoinen kivi, mietin olisko se muinaisrannalla sen sijainti. Karhukivi oli tällä sivustolla www.teemail.fi/harrastelua/mitasattuukuvia.html. Kivi sijaitsee vatasuo kankaalla Laajalla, Pesiö, Suomussalmi.

www.pilvivene.com/suurijoki/index.php?option=com_content&vie...=12:elinympaeristoemme-kehitys&Itemid=11

Tässä hyvä animaatio Kokemäenjoen alusta