× Tämä foorumi on omistettu salatieteelle ja muulle epäilyttävälle hermeettiselle menolle.

Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Lisää
24.02.2016 18:27 - 24.02.2016 19:35 #30156 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Hainpa huvikseni kaikki Kyöpelinvuoret ja Kyöpelinmäet Karttapaikkaan ja näistäkin on havaittavissa tiettyjä suuntauksia eli useampia samalla linjalla. Tästä tuli mieleen, että muutama kuukausi sitten kiinnitin huomiota täällä Kyröön suunnalla useampaa Kirkkokallio nimiseen paikkaan, jotka nekin näyttivät olevan samalla linjalla, joten hain myös nämä samalle kartalle.



Paljon mielenkiintoisia suuntauksia havaittavissa... Liekö näitä Kyöpelinvuoria sitten kristillisellä ajalla sievennelty...

Muoks: Laitoin vielä kaikki Hiisimäki, -vuori -vaara ja -kalliot sekä samat yhdistelmät Hiiden sekä Pirun alkuisena ja edelleen on mielenkiintoisia suuntauksia... Liekö vanhinta linjaverkostoa tässä maassa ?

Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 24.02.2016 19:35 tarja.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Super-Electric

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.02.2016 12:10 #30158 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Rupes toi kartta täyttymään jo noista kyöpeleistä, kirkoista, hiisistä ja piruista. Tein uuden kartan Paha- ja Pyhä-alkuisista vuorista, vaaroista, mäistä ja kallioista. Jo tästä näkyy mielenkiintoisia suuntauksia, mutta mitä näkyiskään, jos tämän kartan yhdistäis tuohon edelliseen...

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.02.2016 17:30 #30160 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Tässä näkyy kaikki maan Linnavuoret, -vaarat ja -mäet sekä samat Linnan-alkuisena. Jännästi painottuvat eteläiseen Suomeen melko tasaisesti lännestä itään. Ei liene yllätys, että täälläkin näkyy linjoja niin kuin Jukkiksen Lauhanvuoren linjoistakin jo muistamme...

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.02.2016 18:11 #30161 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Palaan sen verran pääaiheeseen että löysin kuin löysinkin kauhean vaivan jälkeen keskiajan satakunnan kartan. Meni aikaa kuukausikaupalla metsästää tätä koska en ees tajunnu et sen olis löytäny suoraan wikipediasta :blink:



Anyway, kun puhutaan 33-mitoista niin on todellakin mystistä mutta 33-mitat pysyttelee tän satakunta nimisen alueen sisuksissa eikä vahingossakaan hyppää tavastian puolelle. Omasta puolestani aattelen tän niin että satakunta on alueena vanhempi kun kukaan uskaltaa ees aatella, luultavasti heti viimeisimmän maanviljelyskauden aloittaessa tossa 200-300 -luvuilla. Tottakai myös varsinaissuomi kuuluu 33-piiriin tietyin poikkeuksin. esim vakkasuomea on turha nivottaa siihen järjestelmään. Tässäkin erottuu ihan selvästi että kun astutaan uudenmaan puolelle, tää 33-hommeli loppuu kun seinään. Kyl tästä on pääteltävissä et 33-hommeli liittyy kiinteesti ns. roomalaisen rautakauden aikaan.

mut toi pohjanmaa on edelleen avoin kysymys. selvästi siellä on olemassa rypäs mutta mikään tunnettu kunta- tai lääniraja ei tue tätä aluetta. En oikein näe mitään muuta kun et toi 33-juttu on jollain lailla ollut voimissaan ennen 700-luvun romahdusta ja kun sinne on tullu uusia asukkaita satakunnasta ja myöhemmin savosta, on tullut kokonaan uudenlaiset läänirajatkin. mut 33-mittaa seuraamalla voi päätellä aikas paljonkin kadonneista rajoista.

mulla on sit sellainenkin tunne että suorat jotka liittyy jollain lailla lauhanvuoreen, tuppaa osuun aina muinaiskaupunkeihin, tai pikemmin muinaisiin asumiskeskittymiin joten logiikan mukaan aittomäen alue vähäkyrössä pitäs kuulua lauhanvuoren systeemin. huomasinkin tossa ihan sattumalta että aittomäki on tismalleen samalla pituuspiirillä lauhanvuoren kanssa ja jos haluaa niin voi vetää aittomäen korvilta suoran viivan aina hiittisiin saakka.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.02.2016 22:37 - 25.02.2016 22:42 #30162 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat





mut toi pohjanmaa on edelleen avoin kysymys. selvästi siellä on olemassa rypäs mutta mikään tunnettu kunta- tai lääniraja ei tue tätä aluetta. En oikein näe mitään muuta kun et toi 33-juttu on jollain lailla ollut voimissaan ennen 700-luvun romahdusta ja kun sinne on tullu uusia asukkaita satakunnasta ja myöhemmin savosta, on tullut kokonaan uudenlaiset läänirajatkin. mut 33-mittaa seuraamalla voi päätellä aikas paljonkin kadonneista rajoista.



Tuolla kuvalla taisit osua asian ytimeen. Siinähän on Ilmajoen alue Satakunnan paikalla ja joka mm. Pirkkalassa pökkää Tavastian rajaan. Pyhäjärvi on ollut Ilmajoen ja Kainuun etelärajana, koska Nokia on ollut Ilmajoen puolella ja se selittäisi miksi Jaakko Ilkka ja hänen sotilaansa "nuijamiehet" asettuivat sinne ennen taistelua. Flemingin joukot asettuivat muutaman kilometrin päähän toiseen kartanoon, en vain muista oliko se järven toisella puolen Pirkkalassa. Joka tapauksessa he alkoivat yöllä tykkitulen pehmittämään Ilkan miehiä.

Kuulin joku aika takaperin että Ilkka olisi hukutettu jäihin ja syynä oli se, että hän oli suurissa veloissa ja velkojen takia myös henki lähti. Ilkan tarinassahan hänen kerrotaan paenneen ratsastamalla Ilmajoelle, josta hänet olisi otettu kiinni ja kuljetettu Isonkyrön Konsansaareen ja hirtetty siellä. Tässä tarinassa ei vain kaikki täsmää... oletteko koskaan nähneet millainen saari on Kontsaansaari siinä Isonkyrön vanhankirkon kupeessa. 1600-luvulla se tuskin on ollut edes senkään kokoinen mitä se nykyisin on maan nousun jälkeen. Heti Ilkkalan talon takana on kärmeslahden mutka ja mutkassa on saari, joka ei ole sen pienempi mitä Kontsaansaarikaan on. Toinen asia mikä kummastuttaa, on Jaakko Ilkan asettuminen asumaan syntymäkodistaan Rahnastolta Sipi Tennejalan mökkiin. Siellä hän oli kymmenen vuotta isäntänä ja sinä aikana tilasta kasvoi mahtava ja varakas, jolla oli oma laivasto ja joilla purjehdittiin koko Itämeren alueella. Tilan hoidon lisäksi mies ehti vielä varustaa kaksi miestä sotilasvarusteisiin Venäjää vastaan käytyyn sotaan ja hän oli itse mukana tuolla reissulla muistaakseni kolme vuotta.

Vanha paappa omisti Nokian kartanon 1930 luvulla. Olen pohtinut sitä, mistä hän hoksasi ostaa sen ja miksi hän myi sen vuoden kuluttua pois ja pilkkomatta sitä pienemmäksi. Oliko Nokian kartanolla jotain yhteyttä Ilkkaan? Ilkkala meni vararikkoon 1930 luvulla myös ja sitäkin isäni mukaan tarjottiin vanhalle paapalle ostettavaksi. Hän kuitenkin sanoi ettei osta kun on niin lähellä naapurina ja talon väki on vanhastaan hyviä kavereita. Olisiko Ilkkalan sijasta, tarjottu Nokialla olevaa kartanoa velkojen maksuun? Kysymys kuuluu, oliko Nokian kartano Jaakko Ilkan?

Yksi juttu vielä, miksi satakuntalaisten ja eteläpohjalaisten miesten dna on samaa Iivari ykköstä?
Viimeksi muokattu: 25.02.2016 22:42 Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.02.2016 16:32 #30165 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Joo, kun kunnollisia pitäjäkarttoja jotka vastais tätä juttua ei ole olemassa, on johtolangaksi otettava kokonaan toisenlainen kansanperinne. Murrerajat tarjoaa oivan avaimen tutkia näitä eteläpohjanmaan 33-mittoja. Jokainen verratkoon tutkimiamme 33-mittoja tältä alueelta tähän karttaan ja hoksatkoon paljonko ne ovat yhteneväisiä toistensa kanssa.



Tuo pohjoispohjanmaa lumijoelta merijärvelle on kiistatta vielä avoin kysymys, mutta luulenpa että sen kohdalla voi myös haukata tyhjää. ne tuntuis siellä päin olevan pääosin ns. jokimittoja jotka ei kieli vielä mitään kiinteästä asutuksesta vaan enemmänkin nautinta-alueista.

Mielenkiintoista sekin miksi eteläpohjanmaan ja satakunnan välissä on muinais-ikaalisen kokoinen aukko. mutta näinhän tää varhaisrautakautinen heimokunta / valtakunta tarkentuu.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.02.2016 19:38 #30166 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Historiallisesta Pohjankyröstä löytyy kyllä tälläinen kartta:



Hyvin näkyy osuvan yhteen tuon murrekartan kanssa. Se on kyllä totta, että noita 33-mittoja ei meinaa löytää Närpiön, Teuvan, Isojoen suunnalta, mutta sehän selittäisi asian, että ovatkin olleet eri valtapiiriä. Kun katsoo historiallisen Kokemäenkartanon linnaläänin karttaa, niin ainakin vanhimmissa versioissa nämä kunnat ovatkin kuuluneet sinne yhdessä Ähtärin ja Soinin kanssa. Tiedä sitten missä vaiheessa on rajoja tarkastettu.

Joka tapauksessa yhteydet Pohjankyrön ja Sastamalan, Hämeenkyrön ja Pirkkalan välillä ovat olleet vahvat ja trafiikkia Pohjankankaan ja Hämeenkankaan kautta on ollut.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.02.2016 20:02 - 26.02.2016 20:45 #30167 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/maa...takunta-sarja/5vVaQ4hUH/Satakuntasarja18.

Kun Hämeen rajan mainitaan ulottuneen kerran suolamereen, on tuon rajan länsi- ja lounaispuolelle jäävä alue — Varsinais-Suomea lukuun ottamatta — ilmeisesti ymmärrettävä Hämeeksi. Edellä todettiin Uudenmaan itäisen osan kuuluneen Hämeeseen 1200-luvun alkupuolella. Mistä Pohjanlahden rannikon Häme alkoi, on sen sijaan tietymätöntä. Asiakirjallisista tiedoista sekä nimistöstä ja perimätiedoista käy kuitenkin ilmi, että koko Ylä-Satakunnan alue on kuulunut Hämeeseen. Tämän käsityksen puolesta puhuvat useat historialliset tosiasiat.

Niinpä mainitaan Merikarvian—Närpiön rannikkoa v. 1303 Hämeen (Tavastia) metsiksi. Eräistä keskiajan lopulle tai uuden ajan alkuun kuuluvista asiakirjoista käy ilmi, että Kangasala, Kyrö ja Pirkkala on aikoinaan luettu Hämeeseen. Näitä asiakirjoja vahvistavat useat paikannimet: Hämeenkangas ja Hämeenkyrö osoittavat, vastakohtaisniminä Isollekyrölle ja Pohjankankaalle, että Kankaanpään—Kyrösjärven seutu on käsitetty Hämeen osaksi. Nimitykset palautunevat varhaiselle keskiajalle, jolloin Isokyrö asutetaan. Pohjoisimman Satakunnan hämäläisyydestä puhuu myös..]


Häme ulottui aikoinaan suolamerestä suolamereen eli Suomenlahdelta Pohjanlahteen..

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Viimeksi muokattu: 26.02.2016 20:45 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.02.2016 20:55 #30168 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Täytyy tietenkin muistaa että nämä rajat elää ja liikkuu eri vuosisatoina. toi 33-hommeli vaan näyttää raja-alueen yhdenlaisessa historiallisessa tilanteessa. Eli oikeestaan aikakaudella jolloin karttoja ei vielä piirretty. keskiajallahan näitä sit piirreltiin mut kyl niistäkin näkee alueiden erot 1200- 1500- tai 1600-luvuilla kuinka maakunnat liikkuivat. Suuri kysymysmerkkihän on tietenkin metsälappalaiset jotka eli erämaa-alueilla vaikka niitä joku kunkku laittelikin valtikkansa alle hallinnollisin päätöksin, ei sen asukit sitä välttämättä tienneet ollenkaan. Metsälappalaiskulttuuri on vaan kimurantti kun niillä ei ole sellaista ehdotonta kulttuurista nähtävyyttä vaikka noita ns. linnavuoria olenkin alkujaan sellaisiksi epäillyt. mut melko varmaaa - kun pohjanmaasta puhutaan - et keskipohjanmaa ainaski on ollu eränkävijäkulttuuria ja sen takia sen joille ei ole tehty tota 33-temppua. Se että pohjoispohjanmaalla on olemassa pieni jokimittojen rypäs saatttaa ilmentää että jossain siinä Oulun eteläpuolella on saattanu olla jokin pieni yhteisö 33-juttuja tekemässä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.02.2016 14:05 #30172 : Sumu
Vastaus käyttäjältä Sumu aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Etusivulla on Jukkiksen mainuo kirjoitus Velhonvuoresta, siitä tuli mieleeni että Isonkyrön Kuivilassa on aito Kyöpelinvuori, jonka nykyinen nimi on Kuivilanvuori. Eteläpohjanmaalla Isokyrö oli 1600 luvulla noitien tyyssija, jossa väestöä vainottiin ja siellä myös tuomittiin ja poltettiin noitia. Kun asiaa ajattelee tarkemmin, ilmiö kantautui Ruotsista ja vielä 1600-luvun aikana. Muinainen Kainuu oli juuri menetetty Nuijasodassa Ruotsin valtaan, nuoria miehiä alettiin lähettämään 30-vuotiseen sotaan tykinruuaksi ja kaiken lisäksi tuli suuret kuolonvuodet ja isonvihan aika, jotka kaikki oikeastaan palveli ruotsalaisten asuttamista kolmanneksen suomenkielisestä väestöstä tuhoutuessa nälkään ja erilaisiin kulkutauteuhun. Lisäksi kasvitaudeista alkoi myös torajyvä levitä. Keitä sitten olivat noidiksi tuomitut? Yleisesti muualla noitina pidettiin enemmistöltään naisia, mutta Suomessa heistä oli 70 prosenttiä miehiä. Nuijasodan voittaneen Klaus Flemingin kerrotaan kuolleen vuoden kuluttua pohjalaisen noidan langettamaan kiroukseen. Juontaako noitavainot kainuulaisten päälliköihin ja tietäjiin, jotka haluttiin noituuden nimissä raivata pois ja kansan muistista pyyhkiä pois unohduksiin. Ilmajoen kirkkoherra Gapriel Peldan yritti selvittää muinaisia asioita, mutta totesi kansan muistavan vain isonvihan aikoja ja vain harva enää muisti sitä vanhempia aikoja. Peldan kuitenkin totesi, että Ilmajoen alueella on lukuisia paikkoja, jotka muistuttavat jättiläisten asuneen siellä aikoinaan.

Kalervo Mielty on kirjoittanut vuodatus.nettiin blogin Noitavainojen aikaan:

Kansanperinteessä Kyöpelinvuoreksi nimitettiin hyvää paikkaa, jonne neitseytensä säilyttäneet ”vanhat piiat” pidättyvyytensä ansiosta pääsivät. Kun kristilliset, 1400-luvulla kyhätyt käsitteet noitasapatista levisivät Suomeen, keksittiin Kyöpelinvuorelle uusi käyttö paikkana, jonne noidat kokoontuivat lentäen pääsiäisen aikaan liittoutuakseen paholaisen kanssa. Pohjoismaissa noituusasia kehittyi vainojen asteelle 1600-luvun loppupuolen Ruotsissa, jonka maallikkotuomioistuimissa se sai karkeampia muotoja kuin eurooppalaisten inkvisiittoreiden käsissä (mistä Jan Guillou on tehnyt kirjan ja Suomessakin nähdyn TV-dokumentin). Ruotsista noitavainot levisivät valitettavasti myös Suomeen, etenkin maan ruotsinkieliselle rannikkoalueelle.

Suomessa on ollut 453 noitaoikeudenkäyntiä, joista noin puolet on päättynyt vapauttavaan tuomioon. Tavallisimmin noituudesta joutuivat syytetyksi naiset, mutta Suomessa tuomituista oli noin 70 % miehiä. Viimeisiä noitaoikeudenkäyntejä käytiin vielä 1700-luvun alkupuolella, isonvihan aikaan, jolloin luulisi olleen suurempiakin murheita kuin vain hieman poikkeavat omat kansalaiset.

Julkisuudessa on ollut esillä Marketta Parkoisen ja kansanparantaja Marketta Punasuomalaisen noitaoikeudenkäynti Vaasassa 1600-luvun loppupuolella. Heidät tuomittiin ja mestattiin Värnebackenilla, Höstveden kylällä. Ruumiiden polttaminen tapahtui kuitenkin toisella kalliolla. Naisparkojen uskottiin tehneen noitatekoja ja aiheuttaneen niillä vahinkoa muille ihmisille. Pahin rikos oli kuitenkin se, että heidät oli nähty lentävän "Kyöpelinvuorelle" noitasapatin viettoon. Syytetty Marketta Parkoinen kertoi kuulustelussa:

Kysymys: ”Missä se vuori on ja mitä sieltä löytyy?” Marketta: ”Se on Kuivilan vuori Isossakyrössä, paholainen asuu siellä tasanteen alapuolella... Kaukolan Punasuomalainen meni sinne mustankirjavalla vasikalla... minä itse matkustin porsaalla... Siellä vannotaan uskollisuutta paholaiselle ja annetaan sille veroa... siellä tehdään tili ja juodaan ja tanssitaan."

Parkoinen viittaa lausunnossaan Isonkyrön Kuivilan kylässä olevaan, mielikuvitusta herättävään, vajaa kilometrin pituiseen kallionharjanteeseen, joka on aikaisemmin ollut täysin vapaat kasvillisuudesta. Sijainti N62 58.091 E22 25.547 (WGS84).

Pari kilometriä Kuivilan kallioilta länteen on tien varrella vieläkin vetinen lähde, jota kutsutaan Mustaasojan lähteeksi. Kerrotaan, että noidat ovat käyttäneet lähteen vettä parantamis- ja muissakin tarkoituksissa. Sijainti N62 58.431 E22 23.237 (WGS84).



kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html...000000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi


Levänluhdan uhrilähteeltä matka on joen toisella puolelle Kyäpelinvuorelle 2,22 km ja päätieltä sinne pääsee helpoiten Valtaalassa olevan sillan kautta.


Laitetaas tähän liittyen www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/musta_koira.html

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.02.2016 14:08 - 27.02.2016 14:11 #30173 : Sumu
Vastaus käyttäjältä Sumu aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Viime käynnin jälkeen on näköjään käytiy mielenkiintoista keskustelua joten
linkataan tähän vielä eri ketjusta samaa asiaa
www.sinikivi.com/foorumi/hermeeti/5396-suomen-ley-linjat-ja-muu-arkeomaantiede?start=30#13996

toivotaan että googlekartta näkyy
Viimeksi muokattu: 27.02.2016 14:11 Sumu.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.03.2016 10:45 - 06.03.2016 10:49 #30263 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Postasin pari viikkoa sitten karttoja joihin olin hakenut kirkko-, piru-, kyöpeli- jne alkuisia kohoumia. Rupesin mittailemaan niitä vähän tarkemmin kun mieleen tuli täällä Pohjanmaalla Pohjankyrön kirkon ja Lauhavuoren kanssa linjassa olevat Kirkkokalliot ja Kirkkomäet joista postasin jo muutama kuukausi sitten. Lisäksi mieleen tuli Jukkiksen 33-mitat Tornionjokilaaksosta, jotka ranskalaiset maanmittarit olivat löytäneet 1800-luvulla tunturien huippujen kivikasoihin.

Ajatuksena oli koittaa löytää jotain vastaavaa etelämpää ja jotain on näin alustavasti löydettävissäkin. Ensimmäisenä pisti silmään tälläinen pyörreä muodostuma Lammin ympäristössä ja kun keskellä vielä löytyi Kirkkokallio niminen paikka:



Tässä löytyi jo kolme kirkonmittaa niin kuin kartasta näkee ja se lienee aika hyvin kun tältä alueelta ei ymmärtääkseni näitä mittoja ole aiemmin löydetty... Lisääkin voisi löytyä, jos olisi enemmän paikallistuntemusta ja tietäisi joitain muillakin sanoilla alkavia mäkiennimiä...

Toiseksi pisti silmään Valkealan kirkolta lähtevä suora Lappeenrannan suuntaan, jossa oli neljä Kirkkomäkeä:



Koko suoran pituus on 66,9 km ja keskeltä löytyy sellainen kuin Kirkkokivi. Lisäksi löytyy Kirkkoropakonmäki ja Pirunmäki plus koko joukko muitakin mielenkiintoisen nimisiä kohteita joista ei tosin minun kielitaidollani välttämättä saa selvää...

Tässä nyt näin aluksi. Ei kun mittailemaan lisää...
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 06.03.2016 10:49 tarja.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
28.03.2016 21:45 #30505 : Tervapiru
Vastaus käyttäjältä Tervapiru aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Eikö mitään kommenttia lauantain Ylivieskan kirkkopalosta?

Iltalehti:
"Kirkko oli rakennettu vuonna 1786, ja ennen sitä melkein samassa kohdassa oli sijainnut Ylivieskan ensimmäinen kirkko, joka valmistui vuonna 1653."

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
01.04.2016 16:14 - 01.04.2016 16:20 #30550 : julsei
Vastaus käyttäjältä julsei aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Tuli vastaan tuossa omissa tutkimuksessa parin uutta 33.3km mittaa, ja pari 33km mittaa.

Pyhän Olavin kirkon paikkeilta Suomen Turuust kun ottaa suunnaksi vanhan seitsemän pitäjän rajakiven " Kuhankuonon ", niin Olavin kirkolta on tasan 33.3km mitta sinne.
Toinen mitta on Olavilta Hietamäen kappelille Mietoissi joka myös vanha (1300-lukua), sinne tuli mittaa 33.2km.

Ja jos Kuhankuonon rajakiveltä mittailee niin vastaan tulee Loimaan vanha kirkko ja Saaren kartano Mietoisista, noihin kahteen mestaan tasan 33km.

Ei mulla muuta tällä kertaa.

777 x 12.92 x 777
Viimeksi muokattu: 01.04.2016 16:20 julsei. Syy: ss

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.04.2016 21:55 - 11.04.2016 22:00 #30700 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
En yhtään tunne seutua, mutta pari kommenttia silti. Tuo Kuhankuono on aina ihmetyttänyt. Mikä on paikan historia ja miksi niin moni kunta on halunnut sen rajakivekseen ? Voiko siihen liittyä jotain muinaista vai liekö tuoreempaa perua ? Wikipedia tietää tämän liittyvän jotenkin takamaiden yhteisomistukseen...

Googlasin myös tuon Saaren kartanon ja aika mielenkiintoista tekstiä löytyi Wikipediasta. Kartanon historiahan ulottuu jo 1200-luvulle...

"Varhaisin maininta Saaren kartanosta on Turun tuomiokirkon mustassakirjassa vuodelta 1295, jolloin Ison-Saaren tila luovutettiin Turun piispan hallintaan. Samassa yhteydessä ilmoitettiin Vähän-Saaren tilan olleen Mynämäen kirkon hallinnassa. Teksti on myös varhaisin maininta Mietoisten pitäjästä.[1][2][3][4] Kartano sijaitsi vielä silloin erillisellä saarella, joka maankohoamisen seurauksena yhdistyi mantereeseen viimeistään 500–600 vuotta sitten.[1][5] Kirkon omistus peruutettiin Västeråsin valtiopäiven päätöksellä vuonna 1529, jolloin myös Ison- ja Vähän-Saaren tilat yhdistettiin Saaren kartanoksi. Tämän jälkeen kartano toimi kuninkaankartanona.[1][4][6]"

Aika jännä, että varhaisin tieto kyseisestä kartanosta on se, että kirkko on ottanut mestan haltuunsa. Jos olen oikein ymmärtänyt niin tälläiset haltuunotot ovat useasti liittyneet entisiin pakanapaikkoihin...

Ei mulla muuta tällä kertaa.
Viimeksi muokattu: 11.04.2016 22:00 tarja.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: julsei

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.497 sekuntia