× Arkeologit-keskustelussa tutkitaan Suomen muinaisuutta, historiaa ja vähän muutakin.

Erikoiset kivet metsissämme - taas löytyi lisää !

Lisää
27.10.2014 22:50 #24492 : rcislandlake

Jukkis kirjoitti: Näitä on tosiaan muutama jotka ei oikein istu vesistönvarrelle - ja olisi hyvä tietää miksi. Mulla on kutina että näihin kiviin ja niitten sijainteihin ym saattaa sisältyä jokin koodi jota vaan ei ole koskaan hoksattu. mutta niin kauan kun jaksan muistaa, olen samaa tainnut pohdiskella jokaisen muinaiskohteen osalta. Luulen että siihenkin asiaa tulee valaistus jahka näitä oppii tunnistamaan ja kartoittamaan.

Itse arvelen, että luonnollinen vesireitti on aikojan saatossa muuttunut esimerkiksi Pohjanmaan peltokastelujärjestelmien johdosta tms.
Jouhtineva, Koukkusuo, Kaikusuo, Jouhtilampi, Karhusuo, Kekkelinsuo, Roninneva, Eteläneva, Löytösuo, Mustasuo.. Kaikki nämä ovat Heiluvankivenmäen (195 metriä merenpinnasta) ympäristössä. Siis aikoinaan tuossa mäen ympäristössä on voinut olla jonkinmoinen suurempi järvi, joka on kuivunut jostain syystä. Se, kuinka kauan siitä on, onkin sitten toinen juttu.

גברי (בן מלחמתי) יוחָנָן חסיד משיח אִי אגם - Gav'riy (ben milchamtiy) yochanan hasid masiach iy agam

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.10.2014 23:30 #24493 : Jukkis
Saatat hyvinkin olla oikeassa, sillä en ole perehtynyt juurikaan asiaan. sitten on muuten vielä mainittava erikseen tuo tapionalttari Muuramessa ja jos vaan saan karttalinkin toimiin, niin sen sijainti pitäis olla suurin piirtein tässä
kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?x=434...ari&scale=4000&action=link&mode=&lang=fi

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
28.10.2014 04:05 - 28.10.2014 04:10 #24494 : Antero
Mittasin Tapion alttarille Hiivanaasenkivestä matkan joka on 192 km. Linja menee 33,3 km päässä Jalasjärvellä kuivatun Luopajärven ja Ojajärven yli paikassa, josta olen ennenkin maininnut. Järvi oli aikoinaan kalaisa ja todella suuri. Hämäläisillä oli nautintaoikeudet siellä ja myös vastarannalta Ilmajoen emäseurakuntakin vaati oman osuutensa siihen. Ilmakuva joka "suosta" on otettu vuonna 2012 syksyllä on sikäli harvinainen, kun järvi lainehti kuin menneinä aikoina täynnä vettä. Samainen järvi on myös Olaus Magnussenin Carta Marina kartalla kohdassa Botnia Orientalis joessa, joka alkaa Kyröstä jatkuen paljo Kyliä jälkeen isoon järveen jossa neljä ukkoa soutaa venettä.

kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=33%2C3+k...067&y=6949063&mode=orto&x=288425&lang=fi

Minä olen sitä mieltä että suot, nevat ja penkereet ovat jäänteitä muinaisista järvistä, jokilaaksoista ja merenpohjista ja alue ei ole kaikkalta vielä kuivanut asuin tai viljelykelpoiseksi maaksi. Etelä-Pohjanmaa on lähes järvetön maakunta johtuen siitä, kun vuosisatoja kestäneen kuivauksien ja maan nousun tuloksena on suota ja nevaa muokattu viljelykselle sitä mukaa kun vesistöt ovat erkaantuneet kauemmas, Alajoen lakeus ja sen pellot hyvänä esimerkkinä. Vielä sata vuotta sitten siellä ei pystynyt viljaa viljelemään vaan sitä käytettiin heinällä ja lehmien laiduntamiseen. 1980 luvulla isäni kertoi pelloilla olleen 1,5 metrin turvekerroksen ja koneellisena aikana se oli kutistunut hätinä puolimetriseksi kerrokseksi. Edelleen jos siellä tulen kanssa on huolimaton, se tietää melkoista huhkimista sen sammuttamiseksi. Isäni joutui jonkun tuuhastamisen vuoksi yhtenä vuonna sammuttamaan lähes koko joulun ajan kytöpaloa. Muita suuria alueita joita on kuivattu on Jurvanjärvi ja Tainnusjärvi. Jalasjärvellä melkkoinen kalastus ja vesireittinä tunnettu Kyrönjoen sivuhaara Jalasjoki ja Luopajärvi. Monet paikan nimistöt viittaa vesistöihin, koskipaikkoihin ja saariin joita voi vain ihmetellä, mistähän tuokin nimi on kotoisin. Ohessa muutama kuva 33,3 km päästä Ojajärveltä Tammilehdon kohdalta, jossa näkyy ilmakartan linkin lisäksi historian havinaa siitä muinaisesta järvestä, joka on ajat sitten kuivamassa nevaksi:


Tammilehto Ojajärven vierssä ja jossa on aistittavissa muinaisen ajan maisemaa:



Satametriä kauempana Tammilehdosta on pieni silta ja sen vieressä on kiviröykkiö, kuva "ojajärvestä" sen nykyisyydessä:



Historian havinaa samasta kohtaa tulvien aikana 2012:



Viitteitä siitä ajasta, miltä järvi näytti kun muinaiset Hämäläiset kävivät erällä ja kalassa Oja- ja Luopajärvellä:
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 28.10.2014 04:10 Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.11.2014 11:30 #24537 : Jukkis
Aattelin että pannaan tähänkin ketjuun vähän näitä kuvia Isojärven kansallispuistosta. Minähän olin siis ettimässä tätä kiveä, jonka vieressä oleva kyltti on nimennyt Kukkulan kuninkaaksi. Sehän on valtava järkäle, ja siihen kyllä törmää kun kulkee Heretyn luontopolkua järven ympäri.



kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=kukkulan+...s=EPSG%3A3067&y=6840050&x=394745&lang=fi

Noin 200-300 metriä siitä sivussa oli sitten tälläinen. En oikein tiedä mitä siitä ajattelis, ihmisen vai luonnon tekosia? Jotenkin se kumminkin tuntuu ihan normi kiveltä mutta terassimainen alusta viittaa sen tarkoituksellisuuteen. Panin vaan merkille.



kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=%3F%3F%3F...s=EPSG%3A3067&y=6839982&x=394835&lang=fi

Heti alkumatkassa oli kumpu jossa oli töyräskiviä ja otin nyt tästä kuvan, kun sillä on punainen jalka. Lefahan on moneen kertaan tuonut ilmi, että hänen löytämissään kivissä on usein punerva etujalka, joten nyt tuli hänen väitteensä sitten vahvistettua.



kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=toyraskiv...s=EPSG%3A3067&y=6839594&x=394463&lang=fi

Kuten tiedämme, Isojärven kansallispuistohan on siis lähellä Päijännettä ja ihan siitä kivenheiton päässä on sitten tuo Ultra-lehden päämaja. Kun ne siinä lähellä asuu ja käy varmaan useinkin reippailemassa siellä päin, josko ne tietäis sieltä jotain johon normituristi ei usein eksy. Ne tiesi vähän kauempaa tälläsen ja ystävällisesti antoivat valokuvankin. Ei mitään hajua mistä tän vois löytää



Että sellainen reissu. kiva mennä kun hirvikärpset on menneet jo nukkumaan
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.11.2014 10:25 #24540 : rcislandlake
Tämä ei varmaankaan suoraan tänne kuulu, mutta kun on erikoisia kiviä metsissämme kuitenkin..
yle.fi/uutiset/asunnoton_kati_alkoi_rakentaa_pasilaan_kivili...ksylla_1995__tyo_jatkuu_edelleen/7557127

Eli Helsingissä on joku asunnoton, joka tekee itselleen linnoitusta. Onko tällainen omatoimi linnoitusten tekeminen voinut olla lähihistoriassamme yleisempääkin ?
.Siis kuinka moni linnoituksista onkin uustuotantoa ?

גברי (בן מלחמתי) יוחָנָן חסיד משיח אִי אגם - Gav'riy (ben milchamtiy) yochanan hasid masiach iy agam

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.11.2014 11:25 #24541 : Jukkis
Kati Sinenmaa on todellinen persoona ja oman polkunsa kulkija. Teki jutuillaan minuun vaikutuksen jo vuosia sitten ja Hermeetikko nro 1 saikin häneltä kirjoituksen joka varasti lehden sisällöstä vähän useammankin sivun. Eikä sen sisältämä filosofia liene vieläkään avautunut bulkkirahvaalle. Katille repectiä. :kiss:

onhan näitä linnoitusten rakentajia ollut maailman sivu mutta yleensä ne tupataan kyllä tehdä omille tonttimaille. tuolla Ellivuoren Pirunvuorella kannattaa myös piipahtaa kun siellä yks taiteilijapersoona aikanaan rakennutti ateljeensa tms viereisen pirunpellon kivistä. pelkistä kivistä rakennettu talo on näkemisen arvoinen mutta aika kolkkohan se tuppaa olemaan.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.11.2014 12:34 #24542 : Antero
Lappajärvellä on myös ajan kanssa tehty komia linna: www.ateljeeautio.net/3





Hiidenkiviä etsiessä vastaan on tullut tälläinen myös itse rakennettu "Hiidenlinna": www.hiidenlinna.com/


Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
04.11.2014 18:44 #24544 : Kulkuri
Nuista sivulle 65 laittamistani kuvista sain semmoisen kommentin että, tuon alueen kivikasat olisivat perua sodanjälkeisestä maanotosta. Tosin eivät olleet museovirastossa varmoja ja aikoivat käydä paikan tarkistamassa. Lumihan siellä alkaa olla maassa joten veikkaan että ei ennen ensi kesää asiasta kuulu mitään.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.11.2014 17:15 #24576 : Jukkis
Juu, kiitos vaan viimeisestä asianomaisille. Nyt on nähty sellainenkin metropoli kun Konnevesi ja tutustuttu pintaa syvemmälle muinaisiin salaisuuksiin

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.12.2014 21:32 #24801 : Jukkis
Tein tossa tän vuoden viimeisen kivenettimisreissun - kiitos vaan asianomaisile. Siinähän se päivä sitten vierähtikin ja muistin jotenkin alitajuisesti että tänäänhän on kai jotain ittenäisyyspäivääkin?
Noh, joka tapauksessa suunta vei jonnekin Vaajakosken tietämille ja tässä töllistelen jonkun kiven edessä, tuleeko kellekään profiilista mitään mieleen :ohmy:

Pakko se on ittekin seistä naamat vastakkain ja kattoo kumpi on kovempaa tekoa

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
07.12.2014 05:47 #24804 : Aapo Nuharanne
Hieno on.. Miten tuollainen on voitu unohtaa.. On se hieno.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.12.2014 17:28 #24826 : Jukkis
Tässä vielä yleissivistyksen nimissä metsälappalaisten uhripaikka jostain 100-500 jaa -luvulta. Nehän on seitakiviä jotka yleensä - ainakin kun ne antaa jotain vastineeksi - on tapana aidata symbolisella kiviaidalla.


Näitä tapaa kenties eniten keskisuomen alueelta, ne sijaitsee yleensä korkeiden mäkien päällä ja niissä on tosiaan kivi ja aitaus. Ideana on täyttää se kykyjen mukaan peuran- ja hirvensarvilla josta tietenkään ei nykypäivänä voi olla jälkiä. Hämmästyin oikein miten hyvin tää on kuosissaan. Yleensä nää tapaa olla isoja siirtolohkareita ja niitten kiviaidat harvahkon välein kulkevia maakiviä, jotka on kiven luona puolikaaressa. Tästä näkee kumminkin idean parhaiten. Mainitaan että näitä ei siis luokitella muinaismuistojen joukkoon millään tavalla, vaan ne on ja pysyy luonnonmuovaamina ammattitutkijoiden silmissä
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.12.2014 21:01 - 09.12.2014 02:16 #24835 : Simeoni I
Onpa hienot havainnot Jukkiksella kuvineen. Näillä tienoin tiedossa on juttuja, mutta joista myös ollaan hieman hissukseen. Joskus myös tuntuu että paikalliset "viralliset" suhtautuu hieman vähätellen näihin. Olisikohan pelkona että jossain vaiheessa pitäisi ottaa kantaa näiden merkitykseen ja esim. rajoittaa kaavoituksella rakentamista?

No, tänä syksynä jalkauduttu myös, Vaajakosken Leppävedellä pysytään, tästä mainitsinkin jo aiemmin, näistä linnoitteiden etsimisestä oli Appelgrenin mainitsema Karjusalmen Kangas jäänyt vaivaamaan, missä se olisi? Haut ei tuottanut tulosta, eikä tututkaan sattuneet tietätämään. Käytiin sitten sunnuntaiajelulla ja rekisteriportaalista muistin että Oravasaaressa olisi lapinraunioita, joten poikettiin autolla sinne. Raunioille ei osuttu, mutta sitten ihmeteltiin Leppälahden leirikeskuksen vieressä olevaa kivikkoa, kotona hieman rekisteriportaalin kaivelua ja sehän natsasi.

Leppävedeltä Appelgren toteaa: "195. Laukaan eteläisimmässä osassa on Leppäveden kylän edustalla samannimisessä järvessä Linnasaari, jossa on kyläkunnan viljelysmaata sekä korkia vuori (Reinholm). Ehkäpä tarkoittaa tätä paikkaa A. L. Nymanin viitaus 1) neljättä ven. virstaa Karjusalmen kankaasta pohjoiseenpäin on Kanavuori, jossa kerrotaan löytyvän samanlaatuinen "jättiläisten linna" (kuin Karjusalmen kankaassa)." - Hjalmar Appelgren - Suomen Muinaislinnat, 1891.


Liitetiedosto:


Eli näemmä valtion arkeologi käytti muodostelmasta nimitystä "Jättiläisten linna". Paikkaa on tutkittu ja se on ajoitettu varhaismetallikautiseksi asuinpaikaksi keramiikkalöytöjen perusteella. Suurimmaksi osin luonnon muovaama, mutta ainakin itse olen havaitsevinani jotain säännöllistä, ihmiskäden työtä. Pitäisikö tätä verrata esim. Pohjois-Pohjanmaan "Jätinkirkkoihin" (näin taisi Appelgrenkin tehdä)? Olisiko paikan asuttajilla yhteys noihin Jukkiksen kohteisiin, palvospaikkoihin?

Tuossa Leppälahden koulun lähistöllä näytti muutenkin mielenkiintoiselta, eli eiköhön tästä joudu Kanavuorellekin kiipeämään...
Viimeksi muokattu: 09.12.2014 02:16 Simeoni I. Syy: typot

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.12.2014 21:34 #24836 : VesQ

Simeoni I kirjoitti: Onpa hienot havainnot Jukkiksella kuvineen. Näillä tienoin tiedossa on juttuja, mutta joista myös ollaan hieman hissukseen. Joskus myös tuntuu että paikalliset "viralliset" suhtautuu hieman vähätellen näihin. Olisikohan pelkona että jossain vaiheessa pitäisi ottaa kantaa näiden merkitykseen ja esim. rajoittaa kaavoituksella rakentamista?

No, tänä syksynä jalkauduttu myös, Vaajakosken Leppävedellä pysytään, tästä mainitsinkin jo aiemmin näistä linnoitteiden etsimeisestä oli Appelgrenin mainitsema Karjusalmen Kangas jäänyt vaivaamaan, missä se olisi? Haut ei tuottanut tulosta, eikä tututkaan sattuneet tietätämään. Käytiin sitten sunnuntaiajelulla ja rekisteriportaalista muistin että Oravasaaressa olisi lapinraunioita, joten poikettiin autolla sinne. Raunioille ei osuttu, mutta sitten ihmeteltiin Leppälahden leirikeskuksen vieressä olevaa kivikkoa, kotona hieman rekisteriportaalin kaivelua ja sehän natsasi.

Leppävedeltä Appelgren toteaa: "195. Laukaan eteläisimmässä osassa on Leppäveden kylän edustalla samannimisessä järvessä Linnasaari, jossa on kyläkunnan viljelysmaata sekä korkia vuori (Reinholm). Ehkäpä tarkoittaa tätä paikkaa A. L. Nymanin viitaus 1) neljättä ven. virstaa Karjusalmen kankaasta pohjoiseenpäin on Kanavuori, jossa kerrotaan löytyvän samanlaatuinen "jättiläisten linna" (kuin Karjusalmen kankaassa)." - Hjalmar Appelgren - Suomen Muinaislinnat, 1891.


Liitetiedosto:


Eli näemmä valtion arkeologi käytti muodostelmasta nimitystä "Jättiläisten linna". Paikkaa on tutkittu ja se on ajoitettu varhaismetallikautiseksi asuinpaikaksi keramiikkalöytöjen perusteella. Suurimmaksi osin luonnon muovaama, mutta ainakin itse olen havaitsevinani jotain säännöllistä, ihmiskäden työtä. Pitäisikö tätä verrata esim. Pohjois-Pohjanmaan "Jätinkirkkoihin" (näin taisi Apelgrenkin tehdä)? Olisiko paikan asuttajilla yhteys noihin Jukkiksen kohteisiin, palvospaikkoihin?

Tuossa Leppälahden koulun lähistöllä näytti muutenkin mielenkiintoiselta, eli eiköhön tästä joudu Kanavuorellekin kiipeämään...



Joo, noista kivistä hiukan matkaa on myös aidattu alue. Olisko joku suojeltu kivikautinen asuinpainanne? Ei siinä mitään lue mutta siltä se näyttää.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.12.2014 01:21 #24837 : Jukkis
Jep. Nää on metsälappalaisten eli lapinrauniokulttuurin tekosia, ja jätinkirkot on taas ihan toinen juttunsa niin ajallisesti kun maantieteellisesti.Mullekin alkaa vasta valkeneen tän lapinraunioporukan kaikki kulttuuriset hienoudet, tiedä onko niihin kukaan koskaan aiemmin perehtynytkään. Siellä suunnassa niitä piisaa ja näinpä Jyskänvuoren huipulla sellaisenkin ihmeen, että oli pyöreän muotoinen kivikko kuin jonkinlaisena kivikehänä, jota en koetakaan selittää. Eikä mulla siitä kuvaakaan joten rötsin tältä sivulta vähän vastaavanlaisen kuvan
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.385 sekuntia