Erikoiset kivet metsissämme - taas löytyi lisää !

.

Pistä aiemmin mainitun "Big Maman" kuvan. "Big Mama 2" näkyy kuvassa taaempana. Molemmilla on yksi punertava kivi alla. Ovat samaa kokoluokkaa, eli sanoisinko rintamamiestalon makuuhuoneen saisi yksi lohkareista täytettyä.


(KOSKA EN SAA TAASKAAN LÄHETETTYÄ KUVAA, VOI TÄMÄN VASTAUKSEN POISTAA. SAMPERI. OLISI OLLUT ENEMMÄNKIN LÄHETETTÄVÄÄ KUVAMATERIAALIA)

h3pe: hanki Irfanview yms. jolla pienennät kuvat esim. 600x450 -kokoon, jolloin foorumin softa sen hyväksyy.

Kiitti. Se juuri. Se suurin kivi alla on sitä punertavaa, mikä saa aprikoimaan.

Jormandon hautovalla kanalla on sellainen kohtalaisen terävä harja siinä kuvassa. Panitko merkille mitä ilmansuunta se näyttää? Siinä on myös se mahdollisuus että läheisyydessä on jotain kivipöytää tai muuta oleellista kivenkappaletta. Tuo kiviröykkiö, joka ehkä liittyy ajassa siihen hautomispuuhaan voi kertoa mistä ajasta se kana on. Voi olla aika sitkeä kana siis! Munimiskyky jo takanapäin tänä aikana katsottuna mutta arrvokas kanavanhus meirän silmillä katsottuna.

En ehdi tarkastamaan löytyykö Wanhalla foorumilla edestä otettua kuvaa kyseisestä "chicksistä", mutta kivi on siitä katsottuna kolmion muotoinen ja punainen muna alla keskellä. Metsämenninkäinen oli siippansa kanssa mukana ja mitatkin otimme. En muista ilmansuuntaa. Jos Metsämenninkäinen ilmoittaisi mitat, olisin kiitollinen.

Itse en ehdi tähänhätään puuttumaan. Reppu on pakattu ja katoan itärajalle sukuloimaan.

Sotahistoria rapisee siellä, vielä kenkien alla.

Tuo punainen munakivi, joka ei ollut graniittia on luultavasti punainen hiekkakivi. Näin on ainakin usein täällä Pohjanmaalla. Sellaiset kivet ovat aika harvinaisia maastossa täälläpäin ja silti justiinsa ne makaavat hautovan kanan alla!! Tämä ei ainakaan tue sitä vanhaa teoriaa että mannerjää pudottaa kanan munien päälle kun jää ei osaa valikoida hiekkakiveä munaksi, vai miten roffessori kai saisi senkin asian jääteorialla selvitetyksi .

Joka tapauksessa taitaa selkiintyä että meillä Suomessa on hautovia kanoja aika runsaastikin, kun vain saa ne paikallistetuiksi. Onhan siis meilläkin arvokasta kivikulttuuria kuten Ruotsissa ja muualla. Kiviä on Suomessa paljon ja nostettuja kiviä, hautovia kanoja näyttää olevan ympäri koko Suomenmaan...

lefa V kirjoitti:

Jormandon hautovalla kanalla on sellainen kohtalaisen terävä harja siinä kuvassa. Panitko merkille mitä ilmansuunta se näyttää? Siinä on myös se mahdollisuus että läheisyydessä on jotain kivipöytää tai muuta oleellista kivenkappaletta. Tuo kiviröykkiö, joka ehkä liittyy ajassa siihen hautomispuuhaan voi kertoa mistä ajasta se kana on. Voi olla aika sitkeä kana siis! Munimiskyky jo takanapäin tänä aikana katsottuna mutta arrvokas kanavanhus meirän silmillä katsottuna.

Nyt vasta tämän lefan kysymyksen huomasin. Paha alkaa muistelemaan, mutta olisiko harja ollut karkeasti pohjois-etelä suuntainen. Joku muu reissussa ollut voi korjata jos muistaa tai kirjannut asian ylös.

Jukkis kirjoitti:

Mun on kanssa pakko ruveta ihmettelemään tuota punaista kiveä, kun ketjua olen sivusta seurannut. Tulee vaan mieleen että onkohan kyse jostain kansallisesta erikoisuudesta vai noudattaako se jotain kansainvälistä stantardia? Onko kukaan katsellut dolmeneita muista maista, onko niissä mitään punaista.

Mikä hassua, ihmettelin vielä vuosi sitten että miksi suomesta ei löydy näitä dolmeneita ensinkään eikä niitä ole raportoitu ensimmäistäkään. Nyt alkaa pienen salapoliisityön perusteella selvitä että näitähän saattaa olla täällä ehkä eniten koko maailmassa. Hah, kyllä kannatti ottaa asia suurennuslasin alle.

Hommaa pitäis laajentaa vieläkin. Onko noita enemmän rannikkoseudulla, vai sisämaassakin. Voi pohtia sitten kuka niitä olisi väsännyt. Lefa, onko sulla näkemystä rannikko/sisämaa -jakaumaan?

(lefa, sait yv:tä)

Ei, Jormando en pysty tuohon kysymykseen oikein vastaamaan. Tilanne on minusta sellainen että sekä Ruotsin että Suomen tahot vertaavat esimerkiski jatulintarhojen esiintymiset saamelaiskulttuurin leviämisalueisiin. Kivipöydät ovat esiintyneet nimenomaan vanlhoilla saamelaiskulttuurialueilla ja puuttuvat sisäsuomesta, missä saamelaiskulttuuria ei ole ollut.

Aluskivet ovat usein ihan paikallis-sorttia esim. rumia teräväsärmisiä kivipalasia mutta myös sellaiset pyöreät, selvästi valikoidut kivimunat tai pyramidikärkisiä kivikappaleita. Näitä erikoismuotoisia kiviä on selvästi valikoitu ja varsinkin pistää silmään ne silloin tällöin näkyvät punaiset kivet tai sitten sinne laitettu valkoinen kvartsikivi tai kivisirpaleita. Yleensä tyyli tehdä kivipöytiä on se sama samalla vuorella kaikilla pöydillä. Sitten on vielä ne pyöreät kivipöydät. Niitä löytyy omana muotona esim. Vassorissa ja Laihialla. Nämä ovat myllykiven näköisiä kivipöytiä mutta reikä keskellä puuttuu. Eikä kivilaji kelpaa ollenkaan myllykiveksi, mikä sulkee pois se seikka että kivi jäi mylläriltä keskeneräisenä metsään. Pyöreä kivikansi osoittaa ilmeisesti auringon ja kuun muotoa ja sulkeutunut ympyrä on myös vuoden ja ajan symboli. Elämä kulkee täyden ympyrän ja aurinkikin kiersi pohjoisempana täyden ympyrän kesän tärkeimpänä aikana menemättä alas ollenkaan yön aikana.
Kivilaji siis kertoo että kivipöytä ei ole myllärin omaisuutta ja dolmenin aluskiven muoto tai valikoitu laatu kertoo että ihminen on ollut arkkitehtina eikä mannerjää. Tässä kaikki mikä tähän voin sanoa.

Kyllä sä tuohon mielestäni ihan hyvin vastasit.

Metsämenninkäinen täällä frankkaa.

Kemiönsaari, järven rannalta löytämäni kivikautinen asuinpaikka, Kiukaisten kulttuurin hautoineen, ja kallion päällä olevine pronssikautisine röykkiöineen yms.
Löysinpä sieltä taas vähän lisää. Asuinpaikan yläpuolella rinteessä itä-länsisuuntainen hautova kana, jonka alla 2 pyöreähköä jalkaa. Selkeästi näyttää ihmisen tekemältä jo kaukaa. Noin 20m rinnettä ylöspäin löysin vielä kiviympyrän, halkaisija n. 2.5m ja selkeästi on vanha.Alkaa olla pienellä alueella aika paljon tavaraa kasassa. Mikä on näiden yhteys toisiinsa ja mikä lie minkäkin ajoitus? Moniperiodisesta paikasta voi puhua? Mielipiteitä?
Jos jollakulla tietoa noista kiviympyröistä, voisi kertoa.

Kuva lähempää edestä