Sori sähläily. Tässä stoori kahteen edeltävään kuvaan liittyen.
Kuvat on otettu yhdestä ja samasta kivestä minkä löysin Nousiaisista, helppokulkuiselta, laakealta avokallioalueelta. Kohde sijaitsee ainakin yhden tunnetun kivikautisen asuinpaikan "takamaastossa", eli siksi siellä kävinkin hengaamassa. Paikalla näkyy louhitun kiveä - pienehköä irtosälää on kalliolla ja näkyy kohtia mistä puuttuu palasia. Kvartsia joukossa. Mitään poran jälkiä ei ole eikä kovin massiivisesta louhinnasta ole kyse, mutta johonkin ja joskus sieltä on kiveä irroiteltu.
Kuvatulle kivelle osuin takaapäin ja oikeastaan aika hauska oli löytää alta vain yksi jalka. Ajattelin heti tehneeni historiaa, löydettyäni loogiselta, helppokulkuiselta ja louhintajälkiä sisältävältä kallioalueelta ihka oikean RAKENNUSkiven ! ! !

Ovathan melkein kaikki aiemmin vastaan tulleet kohotetut kivet olleet joko monijalkaisia taikka jollain kulttipaikalla, äärimmäisen hankalan ja jyrkkärinteisen kallion laella.
Josko tämä auttaisi näiden kivien diagnostiikassa. Että rakennuskivet oikeasti ovat mahdollisimman helposti, vain yhden pienemmän kiven varaan kammettuja, sijaitsevat helpossa maastossa ja ympäristöstä todella on nähtävissä jälkiä, että kiveä on irroiteltu.
Tuliskohan ton alueen Museoviraston karttalinkki tähän oikein mukaan. Mikäli tulee, katsokaa Ampuradasta hiukan koilliseen olevaa Pöytäkalliota. Siinä se jököttää. Kivi siis. Älkääkä nyt sanoko samaa mikä mulle juuri tuli mieleen, että kallion nimi on Pöytäkallio siksi koska siinä on pöytäkivi ! Koska mä ajattelin nimen johtuvan kyseisen kallion tasaisuudesta. piste.
kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/port...us=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=538010029
Lisäys ! Linkki menee tuon kivik.asuinpaikan tietoihin, mutta klikatkaa siitä "kohde kartalla" niin saatte tarkoittamani karttasivun näkyviin. Aika helkutisti näkyy muutakin muinaisjäännettä maastossa olevan...