× Arkeologit-keskustelussa tutkitaan Suomen muinaisuutta, historiaa ja vähän muutakin.

Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa

Lisää
24.10.2015 09:27 - 25.10.2015 11:15 #28768 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Muuten hyvä ajatus, mutta etsisin Pirkkalan vanhinta kirkon paikkaa toiselta puolelta Pyhäjärveä.. Nokialta.

www.sinikivi.com/foorumi/hermeeti/17878-ruumistiet?start=10#21511

33-mitoilla lähelle tulee mm. Vammala, Viljakkala, Kangasala, Kylmäkoski (Akaa, Metsäkansa).. Näistä täytys piirtää kartalle 33 km säteiset ympyrät ja jossain leikkauspisteessä se kirkko on. Kangasalan varhaiskirkkokin on tosin löytämättä.. etsisin sitä Sarsan kosken suulta (josta on 33 km Ristiveräjään)

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Viimeksi muokattu: 25.10.2015 11:15 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
24.10.2015 11:24 #28769 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Äh... mä ettin paikan jo aikaa sitten kun kuulin asiasta ekan kerran. Mittapisteinä Sammaljoen kirkko, Mouhijärven vanha kirkko sekä Kylmäkosken kadonnut kirkonpaikka. Tää Pirkkalan kirkko olis niinku tienvarressa missä on lähellä se uhrilampikuoppa, Leukun ikiaikainen kartanopaikka ja sit vielä se salaperäinen kiviaitaus mettässä. eli suurinpiirtein tässä kohtaa
kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=316...eight=600&tool=siirra&lang=fi&clear=true
Siinä Reipin museotien päässähän on sit se oikee keskiaikainen Pirkkalan kylä.

mutta en minä tätä silti ihan liian tosissani ottanut. Kristinusko tuli Pirkkalaan viimeistään 1000-luvulla ja kun yksi kappeli kestää miespolven (n.30-50 vuotta) niin voidaan kysyä mitä kirkonpaikkaa ettitään - tai mitä niistä paristakymmenestä josta ei mitään tiedetä. :kiss:

mutta toi mun navigoima paikka on oikea, se voidaan todistella myös kontekstin avulla jos ei mitttaaminen kelpaa. Ongelma vaan että aniantien varressa tuppaa kaikki nykyisin oleen pelkkää peltoa ja raunioita on tästä syystä turha enää ettiä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
24.10.2015 16:22 - 24.10.2015 17:12 #28776 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Tässä Liukuslahti joka aikoinaan oli liikenteellinen solmukohta kun veneet liuutettiin Nokianvirralta Pyhäjärveen



kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?q...000000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi

Tuntuisi luontaiselta paikalta kirkolle. Ristiveräjältä on lyhin etäisyys Liukuslahteen, josta veneet hinattiin ylös ja liuutettiin tms hilattiin Pyhäjärvelle. Liukuslahdella oli Pirkkalan pappila, jonka edustalla Pyhäjärvessä on Kirkkosaari. Miksiköhän Pirkkalan pappila oli "väärällä" puolella järveä? Kenties kirkko oli aiemmin lähempänä..

Missä Pirkkalan ensimmäisen kirkon paikka on ollut ei välttämättä koskaan selviä sillä kirkko on tuhannen vuoden aikana vaihtanut paikkaa useasti. Olisihan hienoa jos joku tämän mysteerin meidän elinaikana ratkaisisi. Pirkkala oli yksi Yläsatakunnan neljästä alkuseurakunnasta. Marian kirkko Karkussa oli keskuskirkko ja Pirkkala, Vesilahti/Lempäälä ja Hämeenkyrö tämän "satelliittiseurakuntia". Messukyläläiset kävivät Pirkkalassa, kunnes saivat oman kappelikirkon. Samoin Pirkkalaan tultiin pidemmän matkan päästä mm. Nässyltä aina Ruovedeltä asti.

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 24.10.2015 17:12 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.10.2015 02:52 #28784 : Aapo Nuharanne
Vastaus käyttäjältä Aapo Nuharanne aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Viljakkalan kirkon hautuumaa on ilmeisesti vanhan pronssiaikaisen kylän päälle rakennettu.. Mut en nyt muista miten se meni. Kirkko oli ennen vissiiin siellä mis on navetta, vai oliko siel se hautaröykkiö, vai miten se meni :) Viljakkala on oikeastaan muinaiskohde sinänsä. Siel on nurkissa paljon röykkiöitä joita ei näy missään kirjattuna. Ansonmäestä löytyy muinaisia malmikuona lohkareita ja haverinkaivos on kai oikeasti ajoittamaton.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.10.2015 11:09 #28787 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Viljakkalassa on sijainnut Hämeenkyrön ensimmäinen kirkko. Olisko se voinut olla Inkulassa? Sieltä tulee 33mitta paremmin Nokialle..

Tässä nyt tämän aamun haarukoinnin tulos



Viljakkalasta (Inkulasta), Teiskosta, Kangasalta, Metsäkansasta, Viialasta ja Vammalasta olisi sopivat etäisyydet Liukuslahden ja Ristiveräjän välille

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.10.2015 11:31 - 25.10.2015 12:01 #28788 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Kyrö mainitaan jo Piispa Henrikin kroniikassa, kun siellä tapahtui kaksi ihmeparantumista, jotka on laitettu Henrikin nimiin. Tarua vai totta.. joka tapauksessa kertonee, että kristinuskoa on Hämeenkyrössä harjoitettu joi varhain. Seurakunnan arvellaan olevan 1200-luvulta ja se on ollut yksi Ylä-satakunnan varhaisseurakunnista. Hämeenkyrön ensimmäisen kirkon paikka on vastaava mysteeri kuin Pirkkalan kirkon paikka.



fi.wikisource.org/wiki/Kertomus_H%C3%A4meenkyr%C3%B6n_pit%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4

Piispa Terserus määräsi Wiljakkalan vanhan kirkon hävitettäväksi 1662

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 25.10.2015 12:01 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.10.2015 14:39 - 25.10.2015 14:41 #28789 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa

Taivalkunnan historiaa

Vesistöt olivat oivallisia kulkuväyliä. Vakituiset asutukset ja ensimmäiset keskukset syntyivät aina vesien varsille. Kuloveden itäpäässä, Penttilän, Lukkilan ja Korvolan kylien tienoilla on ollut ikivanhaa asutusta. Ylistalon ja Kassilan korkeat mäet ja Lukkilan alue ympäristöineen, samoin kuin vastapäinen Korvolan kylä ovat muinaislöydöistä päätellen Suur-Pirkkalan vanhinta asuinaluetta.
Vanha kauppatie Tampereelle ja Pyhäjärvelle kulki Uudestakaupungista asti pitkin Kulovettä. Taivalkunnassa Haapaniemen kylässä oli pysähdyspaikkana kapakka.
Siitä jatkettiiin Teernijärven ja Kahtalammin yli Pyhäjärven Hauroisten lahteen niitä reittejä myöten, mistä oli ajateltu rakentaa kanava Pyhäjärvestä Nokianvirtaan.
Vesiteitse kuljettiin pitkiäkin matkoja ja suuria virtojakin laskettiin. Kovimmat kosket, kuten Nokian koski, kierrettiin vetämällä vene maata pitkin niiden ohi. Tästä tuli nimi Taivalkunta. .


www.nokiankylat.com/taivalkunta/historia.html

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Viimeksi muokattu: 25.10.2015 14:41 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.10.2015 14:55 #28791 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Sä oot oivaltamassa jotain. Tossa karttakuvassa näkyy sama jonka oon ite tienny jo pitkään; pirkkala/nokian ympärillä kirkot on hunajakennomaisesti ympärillä - ja varsin usein just tällä 33-mitalla. toinen hunajakenno on sit sammaljoen ympärillä ja kolmas - miten sen määrittää - kokemäen tai eurajoen ympärillä. Koko se väli eura- ja aurajokien välillä on noita 33-juttuja.
se on sikäli erikoista koska yleensä nää 33-hommelit tuntuu seuraavan jokivarsia. Ilmiö joka alkaa jo torniojoesta ja menee siitä alaspäin, poikkeuksetta ensin oulujoella, sit pohjanmaalla, satakunnassa ja vielä varsinaissuomenkin joissa. sit ne menee uudenmaankin jokia pitkin aina porvoonjokeen saakka. en ole tätä itse koskaan koostanut yhdeksi kokonaisuudeksi sillä hiljaa hyvä tulee...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.10.2015 01:58 #28794 : Aapo Nuharanne
Vastaus käyttäjältä Aapo Nuharanne aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Inkulan silta, siin on vanha silta uuden vieressä ja siitä ei ole pitkä matka muinaismuisto asutuksiin.. olisko n. 500 metriä sillalta. En nyt muista, on tästä jo vuosia ku niitä kolusin. Mut alue on vanhaa ja täynnä lisää wanhaa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.08.2018 22:51 - 05.08.2018 22:56 #41045 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Köyhällä seurakunnalla on pallo hukassa..



Varaa on kyllä mainostoimiston teettämiin julisteisiin, joissa tekovitsikkyys on kopioitu Pispalan seurakunnalta.. erona vaan on, että Pispalan kirkko sai valtaisan perinnön taannoin eräältä seurakuntalaiselta, joten ovat pitäneet näitä mainoksia Pispalan valtatien varressa jo pitkään..

Mutta Nokian seurakunnalla ei ole tämmöiseen varaa.. siksipä täytyy pistää maaomaisuus "lihoiksi".
Tämä Liukuslahden rannalla oleva kaupungin paras tonttimaa tulee nyt myyntiin.. kun se on ollut kirkon omistuksessa jo kohta tuhat vuotta.

Pirkkalan vanha pappila sijaitsee muinaisen vesitien solmukohdasta.. tässä Vanajaveden vesistöalue yhtyy Kokemäenjoen alku virtaan. Paavin vallan aikana muinaissuomalaiset pyhät paikat ja vesistöjen ylityspaikat ym. strategisesti tärkeät paikat siirtyivät kirkon hallintaan. Kuten tämä Kehonnokka..



Nyt nämä isiemme yhteisalueet annetaan harvoille ja valituille ökytalojen rakennusmaaksi..

www.nokiankaupunki.fi/wp-content/uploads/2017/08/6_163-168_ehdotus.pdf

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 05.08.2018 22:56 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
07.12.2018 21:31 - 07.12.2018 22:51 #42430 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Tätä Pirkkalan vanhaa kirkkoa etsittäessä olisi syytä kääntyä ammattilaisten puoleen.. eli Turun yliopistossa on alan parasta osaamista.. Löysiväthän he naapuripitäjän, Lempäälän, vanhan kirkon hautausmaan juuri äskettäin.

lvs.fi/2017/05/30/tarinat-aimalan-kirkosta-ovat-totta/

Tässäpä pohdittavaa:

Aikoinaan kirkot perustettiin liikenteellisesti keskeiselle paikalle ja useimmiten vanhoille pakanallisille palvontapaikoille.

Pirkanmaan merkittävin liikenneväylä on ollut tietenkin reitti merelle. Kokemäenjoen vesistöalueella, tämä reitti alkaa Nokian Emäkoskesta, josta Pyhäjärven vedet virtaavat Kulovedelle ja edelleen Rautavedelle, Liekovedelle ja lopulta Kokemäenjokeen.

Emäkoskesta ei tosin pysty veneellä laskemaan korkeuseron ollessa yli 10 metriä. Emäkosken kuohut vaimenivat Nokian virtaan, jossa jo veneellä voi kulkea. Tässä Taivalkunnassa (Taival-) on luontainen kohta ylittää vesistöt erottava kannas, sillä pieni lampi välissä helpottaa veneiden ylivetoa. Näin matkamies varmasti paikalla levähti ja eikös tämä olisi se paras paikka kirkolle. Nämä ylityspaikan maat ovatkin kuuluneet aikoinaan Piispalle, kuten monet muut vastaavat liikenteen solmukohdat Suomessa. Katolisen kirkon valtahan oli aikoinaan ennen uskonpuhdistusta myös maallista valtaa maassamme.

Nyt sitten kun aletaan etsiä tarkempaa kirkon paikkaa näiltä kulmilta, on syytä tarkastella alueen historiaa ja paikannimiä. Aiemmin mainittu Ristiveräjä on Nokianvirralta noustessa vastassa. Seuraava mielenkiintoinen paikka on Pyhäjärvelle mennessä Kalmaanmäki (ao. kartalla oikeassa laidassa.. nykyisin Orelinmäki, joka on miellyttävämmän niminen paikka ihmisten asua).. joka sanana kuulostaa hautuumaalta. Tästä kerrotaan, että Nuijasodan aikana Nokialta paenneita Pohjalaisia olisi tässä tavoitettu ja tapettu.. tiedä häntä, mutta luita sieltä on löytynyt...

Pastori Luttinen teki tunnetuksi Sorvan kylän, jonne tie kääntyy Sorvan Shelliltä, joka muuten juuri vietti 50-vuotispäiviään.. Näillä kulmilla käytiin myös se ensimmäinen kahakka Nokialla Flemingin miesten ja Ilkan miesten välillä. Joten kalmoja löytynee mullan alta. Itse siitä viereisestä metsästä tuulen kaadon juuristosta luun palasen löysinkin.. onko ihmisen vai eläimen.. en tiedä.

Sorvan Shellin kulmilta alkaa myös Hiidentaival niminen tie. Tästäpä herää kysymys, että mikä on nimen alkuperä., onko paikalla ollut muinainen palvontapaikka.. Muutama mielenkiintoinen lähde ainakin löytyy. Hiidentaival päättyy Pyhäjärven rantamaisemiin.. Hasselbackaan, jossa on seudun suurin ja kaunein pähkinälehto. Tuottaa muuten makoisia pähkinöitä, joita kannattaa latvustosta taivuttaa, jos paikalle osuu syksyllä.

Hasselbackasta länteen onkin em, Pirkkalan vanha pappila (kartalla punaiset rakennukset oikeassa alakulmassa.. jonka kimppuun grynderit pian käyvät) ja Nokian kauneimmalla paikalla oleva siirtolapuutarha, Pyhäjärven rannassa. Nämä maat omistaa seurakunta, joka ne kauan kauan sitten peri katoliselta kirkolta.



jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/21285/kra%20sera%20pf%...rkkalan%20pit.jpg?sequence=1&isAllowed=y

Näissä tarinani maisemissa Pirkkalan vanha kirkko siis sijaitsee.. edelleen löytämättä, mutta joku sen joskus löytää, ehkä Turkulaiset, jos Nokian seurakunta joskus heidät palkkaa, kuten Lempäälässä tehtiin.

Rannat Nokian puolella aukeavat etelään ja näillä tuulensuojaisilla rinteillä on peltoa viljelty varhaiselta rautakaudelta asti. Vastarannalla Pirkkalan puolella soiset maat aukeavat pohjoiseen .. nykyinen kirkon paikka (josta vanhaa kirkkoa on etsitty) on vesijättömaata, joka rautakaudella on ollut suota ja veden vallassa.

Tuossa vanhan kartan kuvassa vasemmassa yläkulmassa on Siuron koski, josta Kyrösjärven vedet laskevat (Kyroskosken ja Mahnalanselän kautta) Kuloveteen. Siinä Nokianvirran ja Siuronkosken yhtymäkohdassa niemennokassa punainen rakennus on kartano nimeltään Penttilä. Nimi tulee nimestä Bengt.. Benedict Lydekenpoika Djäkn. Eli tässä valtavesien yhtymäkohdassa oli, nykyisin jo hävinnyt, aikakauden mahtikartano. Kysymys kuuluu.. Onko täältä kartanolta käyty joka sunnuntai kirkossa vaivalloisen matkan päässä nykyisen Pirkkalan kirkon paikalla?

fi.m.wikipedia.org/wiki/Knuutilan_kartano

Ei todellakaan.. Kirkko on ollut lähempänä.

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 07.12.2018 22:51 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.12.2018 13:40 #42433 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Kysymys on tottakai kimurantti mutta ainoita perusteltuja 33 -mittoja on Pirkkalan vanhalta kirkolta Mouhijärven vanhaan kirkkoon. Perusteltu siksi että mitta on just eikä melkeen jämpti.



Jotain historiallista havinaa paikassa on koska pirkkalan oma historia mainitsee paikalla olleen aiemmin rautakautisen lehdon. Toinen että pappilassa on muistomerkki siitä että Klaus Fleming ryhmitti siinä kohtaa joukkonsa ennen kuin menivät nokian kartanolle. Ilmeisesti tuo arvoituksellinen paikannimi sotaplassi viittaa samaan. Se on paikka jossa on valettu kanuunankuulia.

Puhtaasti mittojen perusteella pirkkala on jäänyt vähän sivuun jos vertaa esim nokian kartanonkappeliin. En tiedä mainitsinko mutta minuun otti yhteyttä hollantilainen tutkija joka tekee laajapohjaista tutkimusta kelttimunkkien löytöretkistä ja minne kaikkialle he menivät silloin 500-luvulla. Käytiin kattomassa nokiankiven ogham -riimua ja minä ainakin toin esiin että siinä lukisi TaVaH joka ilmentää että siitä alkaisi tavastien maa. Tosin myönnän itsekin että selitys on siltä kohdin hatara että välttämättä tavastiaa tai sen alkumuotoa ei vielä ollut näillä vuosisadoilla.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.12.2018 14:04 #42434 : juppe
Vastaus käyttäjältä juppe aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Tavah näkyy olevan Raamatun hepreaa ja se tarkottais tollasessa kivessä sitä, että se on pantu siihen merkiks jostakin.

www.biblestudytools.com/lexicons/hebrew/nas/tavah-2.html

Jos niitä on siellä enemmänkin, niin Tavastia vois olla alkujaan luostari.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.12.2018 14:14 - 08.12.2018 14:21 #42436 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Tätä en tiennyt, että Jaakko Ilkka palasi nuijasodan jälkeen 1600-luvulla Pirkkalaan.. kirkkoa rakentamaan ;)

Vahvistamattoman perimätiedon mukaan kirkko paloi 1640-luvun alussa... Jälleen turvauduttiin pohjalaiseen rakentajaan, sillä mestariksi valittiin ilmajokelainen Jaakko Mikonpoika Ilkka. Kuriositeettina mainittakoon, että hän oli Jaakko Ilkan pojanpoika. Kyse oli eräänlaisesta Ilkan paluusta Pirkkalaan, sillä nuijasodan kulun kääntänyt yhteenotto käytiin 1596-97 Nokialla. Tuolloin nuijamiehet pakosalle ajanut marski Klaus Flemingin armeija piti Pirkkalan pappilan ja kirkon seutua tukikohtanaan ja leirinään.

siiri.tampere.fi/displayContent.do?disposition=attachment&ty...e.fi/content/20160601/14653906351610.pdf

Tässä kerrotaan, että seurakunta perustettiin 1200-luvulla, mutta vasta 1500-luvulta löytyy tietoa kirkon paikasta.. Pirkkalan kirkot paloivat ja ryöstettiin moneen kertaan.. niin ettei minkäänlaista esinettä katoliselta ajalta ei ole jäljellä.

Tuo Nokian kivi mietityttää.. Olisiko se raahattu vanhalta kirkolta Nokian kartanolle?

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Viimeksi muokattu: 08.12.2018 14:21 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.12.2018 16:04 - 08.12.2018 16:16 #42437 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Pirkkalan vanhin kirkko hakusessa
Mikko Ilkka on niitä Anteron esi-isiä, vaikka onkin Niilonpoikia. Hänen akka oli itä-göötinmaalta lähtöisin ja isä toimi Kristiinankaupungin pormestarina. Sukututkimussivuilla on pohdittu Alavuden Ilkkaa, kuuluuko sukuun, samassa keskusteluketjussa ilmenee "Ilkan" nimisiä olleen myös Nokialla ja Pälkäneellä. Mahtoivarko sitten olla Jaakko Ilkalle sukua? Ilmajoella nimi oli 1600-luvun taitteessa uusi ja Rahanaasto taasen oli mahtitalo, jonka maille Ilikkala lohkaistiin.

Huom: Jouduin poistamaan muutama määrä linkkejä että sain lähetettyä viestin, niitä löytyy täältä mistä poiminnat:

suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-28742.html

Alavuden Ilkkojen jälkeläisistä on kaksikin DNA testitulosta, mutta tietääkseni ei vielä Ilmajoen Ilkoista. Eli jostakin tutkitusti Jaakko Ilkasta polveutuvasta miehestä (tai usemmastakin) tulisi teettää YDNA-testi 67 markkerilla. Ei ole monimutkainen eikä kalliskaan. Näin saataisiin sukulaisuudelle tai ei-sukulaisuudelle peruste.

Tämä kiinnostava koska omissa DNA-sukulaisuusosumissani on yhtenä juuri tämä Alavuden Ilkka. Vaikka tämä meidän geneettinen klaani onkin valtaosin itäsuomalainen on siinä vahva oksa Etelä-Pohjanmaalla eli osumia on Nurmosta ja Lapualtakin. Se on myös vanha klaani eli savolaisten 1500-luvun uudisasuttajien sukuja vanhempi eli edustaa muinaista pyyntikansaa.

Yhtäkään Jaakko Ilkan mieslinjaista jälkeläistä, muuta kuin ehkä Alavuden Ilkat ei tietääkseni ole jäljellä. Käsittääkseni ei myöskään Jaakko Ilkan äitilinjan edustajia ole. Jaakko Ilkan ehkä ensimmäisen puolison, eli Mikko Ilkan, äitilinjaa taitaa olla jäljellä runsain määrin, mutta se ei auta Alavuden Ilkkojen määrittämisessä.

Lapuan Ilkan mieslinjan haplotyypin voi olettaa olleen I1, joita Ilmajoen ja lähiseutujen talollisten joukossa on runsain määrin. Jos perimätieto, että Jaakko Ilkan äiti oli nimismiestalosta Peltoniemestä, pitää paikkansa, Jaakko Ilkan isä Pentti voi olla mikä tahansa "knaapi", jolla voi hyvinkin olla miten kaukaa tahansa kulkeutunut itäinen haplotyyppi. Todennäköisintä kuitenkin on, että Jaakko Ilkan isä kuukuisi paikalliseen talollisväestöön tai kulkeutunut lännestä maakauppiaiden yhteyksien välityksellä. Jaakko Ilkan sukuseuran perustelu haplotyypistä perusteena Jaakko Ilkan ja Alavuden Ilkkojen yhteydestä ontuu pahasti tai sillä ei voi perustella sitä ei tätä.

Ohesta löytyy poiminta Family Tree DNA -tietokannan oletetuista isälinjoista. Tässäkin tapauksessa oletetaan, että sukututkimuksen keinoin tehty oletus isälinjan vanhimmasta tunnetusta esi-isästä on oikea. Pahasti ovat Ilmajoen seudun isännät ahdistettu I1-haplotyypin kantajiksi. Mukana on monta Ilmajoen Ilkkalan sosioekonomiseen piiriin kuuluvaa sukua.

Jos olisin Jaakko Ilkan sukuseura, pyytäisin lausunnon, Alavuden Ilkan ottamisesta Jaakko Ilkan sukuun, tunnetuilta Etelä-Pohjanmaata tutkivilta sukututkijoilta. Sellaisia kyllä löytyy, kuten myös yliopistojen sukuhistorian asiantuntijoita.

Jos Alavuden Ilkan haplotyyppiä halutaan vertailla, yksi vertailukohta voisi olla samansukuisen puumerkin (liite) piirtäneet Vehkalahden Knaapit Wilckenit. Wilcken hieman muistuttaa Ilckeniä. Jaakko Ilkan puumerkki taitaa olla versio motiivista "kors över kyrkotorn", tai mikä tuoli olikaan. Jos Wilckenin mieslinjan haplotyyppi olisi sama kuin Alavuden Ickenin, voisi pysähtyä hetkeksi aikaa miettimään, mitä se tarkoittaa. Harvassa ovat vertailukohdat.

Kuten vähän päättelin, tulit samaan päätelmään, että Liuhtarin isäntä oli savo-karjalaista haplotyyppiä. Täten ennen savolaisexpansiota oli Ilmajoella tätäkin haplotyyppiä.

Säntti perustettiin myöhemmin, 1500-luvun lopussa ja isäntäsukukin vaihtui 1600-luvulla, joten sinne on saattanut tulla kylläkin myöhemmin savolaista vaikutusta. (En tiedä, onko tullut)

Kirkkoherran Mathias Laurentiin (myös esi-isäni) on arveltu olleen lähtöisin Lounais-Suomesta, onko sitten ollut hämäläistä alkuperää, en tiedä.


Minä en ole haplotyyppi- enkä sukuasiantuntija. Olen saanut tietoni perehtymällä haplotyyppejä, mutaatioita ja markkereita käsitteleviin artikkeleihin ja erilaisiin vertailutietokantoihin, jotta ymmärtäisin omaa isälinjani norjalaisperäistä R1a1a-haplotyypin muotoa ja äitilinjani ehkä ruotsalaisperäistä Suomessa mutatoitunutta H1n4-haplotyyppiä. Olen käsitellyt tietoja taulukkolaskennassa "Lajittele" tai "Etsi"-toiminnoilla, joilla esimerkiksi kaikki N-haplotyypin noin 1500 edustajaa järjestyivät helposti, vaikka järjestyksessä ne olivat jo FamilyTreeDNA-tietokannassa. Jos omien haplotyyppieni nykyajan ilmentymä voisi löytyä Vöyrin S-Marketista, niin Matti Jaakonpoika Ilkan isälinjainen suku voisi olla pelaamassa Lottoa Anttolan R-Kioskilla, eli jonkin matkaa Sydän-Savosta Karjalaan päin.

Liuhtarin kantaisän jälkeläisen markkeritiedot valitettavasti kattavat vain 37 markkeria, kun Matti Jaakonpoika Ilkan kahden hieman poikkeavan jälkeläisen markkeritiedot on otettu 67 markkerin tarkasteluna.

Kun vertaillaan Liuhtarin ja Ilkan 37 markkerin haplotyyppiä, niin eroa löytyy 6 markkerin kohdalla, mutta 9 mutatoitumisaskeleen verran. Voisi siis olettaa, että Liuhtarin ja Ilkan yhteinen esi-isä voisi löytyä jostain 600-900 vuoden päästä. Jos tarkastelua laajennettaisiin 67 markkerin laajuiseksi, voisi geneettinen esi-isä löytyä vasta yli 1000 vuoden takaa. Esimerkiksi samaa savo-karjalaista heimoa Liuhtarin ja Ilkan sukujen kanssa oleva Kurikan Säntin suvun edustaja on sukua Alavuden Ilkalle ehkä 1000-1400 vuoden takaa ja Ilmajoen kirkkoherran Mathias Laurentiin ehkä hämäläisperäinen suku 2000-3000 vuoden takaa.

Savolaiset tulivat Suomeen itäistä reittiä, mutta hämäläiset ainakin osittain Baltiasta ja myös Ruotsin kautta. Hämäläistä haplotyyppiä jäi Ruotsiin rikastuttamaan paikallista geeniperimää. Moni ruotsalainen voi ylpeillä todistettavalla suomalaisuudellaan.

Toisella FamilyTreeDNA-tietokannasta löytyvällä noin vuonna 1592 syntyneen Matti Jaakonpoika Ilkan jälkeläisellä CDY-markkeri on muodossa 38-38. Toisella jälkeläisellä muoto on 37-37, kuten parilla Lapuan Yli-Karhun suvusta olevalla Matti Ilkan jälkeläisen kanssa haplotyypiltään 100% identtisellä henkilöllä. Muusta identtisyydestä en tiedä. Nurmon Hipin ja Knuuttilan 67 markkerin haplotyyppi poikkeaa Matti Ilkan haplotyypistä vain yllämainitun helposti mutatoituvan CDY-markkerin osalta. Noin vuonna 1601 syntyneen Hipin vävyisännän Jaakko Erkinpoika Hipin jälkeläisen CDY-markkeriarvo on 36-36. Me emme voi tietää, missä sukuhaarassa mutaatioita tämän yhden markkerin kohdalla on tapahtunut ja mihin suuntaan.

On mahdollista, että noin vuonna 1630 syntyneen Yli-Karhun mahdollisesti vävyisännän Jaakko Jaakonpoika Yli-Karhun isä olisi ollut Jaakko Erkinpoika Hippi. Lapuan Nurmossa ja Ilmajoen Alavudella on samoihin aikoihin elänyt Jaakonpoika ja Erkinpoika, jotka ovat kumpikin olleet vävyjä, tai ehkä Alavuden Ilkan kyseessä ollen autioituneen tilaan uudelleen viljelykseen ottanut Erkinpojan sukulainen Jaakonpoika.

Ruoveden (nyk. Virtain) Ikkala, jos Ilkkala on vanhempi nimimuoto, tuo mieleen Pirkkalan (nyk. Nokian) Kankaantaan Ilkan. Tämän talon ensimmäinen tunnettu isäntä oli Matti Rouhu 1556 (Juhani Saarenheimo, Vanhan Pirkkalan historia, s. 801). Ruovettä on muinoin nimitetty Pirkkalanpohjaksi ja sinne siirtyi aikanaan väkeä etelämpää Pirkkalasta. Kankaantakaa Toisvedelle matkattaessa joutui varmaan Tammerkosken takia käyttämään kahta venettä ja vesimatkaakin kertyi toistasataa kilometriä.

(Seppo Suvannon poiminnoista löytyy yhteenveto Toisveden Ikkalan perustamisesta.)

TOISVESI Toeuesij mk 1568-71.

Eom 1552 Pirkkalan Henric Partoij (Partola talo I) ja Hendrich Kurinen (Tammerkoski talo IV) omistivat yhteisen eräsijan vid Toewesi siöö 20 peninkulman päässä kotoa. Siellä katsottiin olevan yksi viljelyskelpoinen paikka, jonne lupasi mennä asumaan Michill Reijppinemi (Pirkkalankylän Reippisiä), mutta häntä ei uudisasukkaana näy. VA 130a.

Ohessa vastaava ( www.narc.fi/suvanto/sivut_0506-0721_PIRKKALA.pdf ) yhteenveto Nokian Ilkasta. Nokian Ilkassa ilmeisesti mainitaan Jacob Rouhu vuonna 1569.

Lapuan Ilkan pitkäaikainen isäntä 1500-luvun puolivälistä aina 1500-luvun aivan loppuun oli ilmeisesti vävy Jaakko Brusinpoika Tuomaala, jota tarkoitetaan, kun puhutaan Lapuan Ilkan I1-haplotyypistä, joka poikkeaa Alavuden Ilkan N-haplotyypistä. Matti Jaakonpoika Ilkka ei voi siis olla Jaakko Brusinpoika Tuomaalan eli Ilkan poika, mutta kyllä hän silti voi olla Lapuan Ilkasta, yhtä hyvin kuin Ilmajoen Ilkasta, Ruoveden Toisveden Ikkalasta eli Ilkasta tai vaikkapa Nokian Ilkasta. Nuijapäällikkö Jaakko Ilkka ainakin kävi taistelun Nokialla 31.12.1596. Nokian Kankaantaan Ilkka oli käsittääkseni hyvin lähellä taistelupaikkaa Nokian kartanon läheisyydessä. Ainakin nykypäivän Kankaantaan kaupunginosa on siellä.

Oli vielä yksi nimiyhteys, mihin kiinnitin huomion. Yrjänä Matinpoika (Ilkka) kiisteli lokakuussa 1655 käräjillä naapurinsa kanssa saaresta nimeltä Kyroniemi. Minä en tiedä, onko saari edes Alavudella tai Toisvedellä. Lappajärvellä on tänä päivänä monen tuntema Kyrönniemi ja Lappajärvessä saaret nimeltään Kyrönsaari ja Ilkka.

Nimimerkki Benedictus on Stuut/Stutaeus-keskustelussa esittänyt ajatuksen, että Mathias Laurentii, jota ei ilmeisesti ainakaan elinaikanaan Stuutiksi kutsuttu, olisi Hämeenkyrön Laitilan nimismiessukua. Suuren Laitilan ratsutilan suvulla oli ilmeisesti yhteyksiä Hämeenkyrön kirkkoherran Gregorius Stuutin suvun kanssa, mikä on tietenkin aivan luonnollista paikallisten vallanpitäjien välillä.

Geenitutkimus paljastaa tai varmistaa sukulaisuuksia. Kuten aikaisemmin on todettu, Ilmajoella oli runsaasti I1-haplotyyppiä ja Lapualla N-haplotyyppiä. Koska Ilmajoen seudun harvat ja Lapuan seudun lukuisemmat N-haplotyypin edustajat ovat mutaatioista päätellen savo-karjalaista perua, ei voida olettaa, että nämä N-tyypin edustajat olisivat kulkeutuneet seudulle Ruotsista I1-tyypin edustajien kanssa. Hämäläistyypin edustajan Mathias Laurentiin esi-isälle olisi näin voinut käydä, sillä osa hämäläisen N-tyypin edustajista tuli Suomeen Ruotsin kautta.

Ilmajoen I1-tyypin edustajat eivät näyttäisi olevan lähisukua Lapuan I1-suvuille. Näytteenantajista on kuitenkin löytynyt pari poikkeusta. Ilmajoen Peltoniemenkylän Pirilän mieslinjan edustaja näyttäisi olevan sukua Lapuan Kalistajan suvulle. Eroa löytyy vain yhden markkerin kohdalla kahden askeleen verran. Pitää kuitenkin muistaa, että joku näytteenantaja on voinut merkitä esi-isäkseen Juho Pirin ja toinen Tuomas Juhonpoika Kalastajan. Yhteyden puolesta kuitenkin kertoo että Ilmajoen Röyskölänkylältä peräisin olleen Taneli Valentininpoika Vuolteen haplotyyppi poikkeaa Juho Pirin jäkeläiseksi väitetyn haplotyypista ainoastaan 2 markkerin kohdalla 2 askeleen verran. Tapio Piirto on osoittanut, että Rinta-Röyskön suku on ollut Ala-Seinäjoen Joupista eikä Upasta kuten Jaakko Sarvelan (ja Ville-Paavo Aitolan) laatimassa Ilmajoen talonhaltijaluettelossa väitetään. On kysymyksen arvoista, mitä tämä tarkoittaa Pirin, Joupin ja Rinta-Röyskön suvun alkuperää ajatellen. Olivatko he kaikki peräisin Ilmajoen Peltoniemenkylän Peltoniemen suvusta?

Kuten Tapio Piirto on osoittanut vero- ja ruotuluetteloita tarkastelemalla, Rinta-Röyskön suku ei voi olla peräisin Upasta. Samaa osoittaa markkerivertailu Taneli Valentininpoika Vuolteen ja Upan sukujen mieslinjaisten jälkeläisten välillä. Sukua he ovat, mutta eroa on viiden markkerin kohdalla viiden askeleen verran. Yhteinen sukulainen voisi löytyä jostain 1500-luvun alusta. On kysymyksen arvoista, mitä tämä tarkoittaa Pirin, Joupin ja Rinta-Röyskön sekä Upan suvun alkuperää ajatellen. Olivatko he kaikki peräisin Ilmajoen Peltoniemenkylän Peltoniemen suvusta?

Upan suvun eri jälkeläisten sukulainen näyttäisi olevan Kuortaneen Erkkilän Vilppu Matinpojan (1691-1772) mielinjainen jälkeläinen, koska markkeriero eri Upan suvun jälkeläisiin löytyy vain 3-5 markkerin kohdalla. Olisikohan Marketta Matintytär Upalla esimerkiksi ollut kaksoisveli? Sukulaisuus voisi kuitenkin ajoittua 300-500 vuoden aikahaarukkaan, joten muitakin vaihtoehtoja on runsaasti. Ainakin Taneli Valentininpoika Rinta-Röyslön eli Vuolteen puoliso oli Kuortaneen Heikkilästä.

Olisi häpeä, jos eteläpohjalaista päästäisiin syyttämään yhteisöllisen aktiivisuuden ja ennakkoluulottomuuden puutteesta. Siksi tehdään ehkä unohtamisen arvoinen arvelu Matti Jaakonpoika Ilkan alkuperästä.

Nurmon Knuuttilan suku on selvästi peräisin Nurmon Hipin noin vuonna 1601 syntyneestä vävyisännästä Jaakko Erkinpojasta. Jaakko Erkinpojan jälkeläinen on lähisukua Lapuan Yli-Karhun ja Alavuden Ilkan sukujen jälkipolville. On olemassa ajallinen, seudullinen ja "nimellinen" mahdollisuus, että Jaakko Erkinpoika Hippi oli noin vuonna 1630 syntyneen Jaakko Jaakonpoika Yli-Karhun isä. Mistä sitten samaa ikäluokkaa olevien Jaakko Erkinpoika Hipin ja Matti Jaakonpoika Ilkan sukulaisisät olisivat peräisin?

Ilmajoella harvinaisesta haplotyypistä päätellen he eivät ainakaan ensimmäisenä arvauksena olisi Ilmajoen seudulta, vaikka eihän se mahdotonta ole.

Ruoveden eli Virtain Toisveden Ikkalan sukua on kutsuttu Ilkkalaksi. Kun lausut ääneen "Ikkala" tai "Ilkkala", ja pyydät kuulijaa toistamaan, mitä sanoit, voit kuulla aivan yhtä hyvin sanan Ilkkala kuin Ikkala riippumatta siitä kumman nimen sanoit. Ikkala on myös tuomiokrijassa kirjattu Ilkkalaksi.

Toisvedellä olivat talot Ylä-Ikkala ja Ala-Ikkala. Ylä-Ikkalan talon kantaisä noin vuodesta 1567 oli tässä keskustelussa aikaisemmin mainittu Heikki Olavinpoika "Ickalainen".

Tapio Piirto on artikkelissaan "Jaakko Pentinpoika Ilkka - tuttu tuntematon tuonut esiin seuraavaa.

"Sukunimi Ilkka esiintyy Ilmajoella ensimmäistä kertaa vuoden 1592 vuotuisveroluettelossa, siinä Jaakko Ilkan (Jacob Ilcka) nimiin on kirjattu kaksi tilaa Kokkolankylästä. Muualta Etelä-Pohjanmaalta Ilkka löytyy sukunimenä jo vuoden 1543 Isonkyrön talvikäräjiltä, tuolloin sakotettiin
lapualaisia Hannu Ilkkaa (Hans Ilka) ja Lasse Ilkkaa (Lasse Ilka). Pentti Renvallin mukaan myös muualla Kyrön suurpitäjän alueella asui Ilkkoja jo 1540-luvulla. Pelman kylän Olavi Niilonpoika Ilkka ja Pyhäkosken kylän Matti Juhonpoika Ilkka."

Ilkkoja siis oli, ja yksi lisää voisi olla Toisveden Ikkala, unohtamatta Nokian Ilkkaa.

Ala-Ikkalan isäntä vuodesta 1610 oli tietääkseni noin vuonna 1580 syntynyt Erkki Matinpoika Ikkalainen. Hänen isoisänsä oli Matti Ikkalainen. Olisikohan lähiseudulta mahdollista löytää Jaakko Matinpoika-niminen isäntä Matti Jaakonpoika Ilkan isäksi? Yksi mahdollinen isäkandidaatti Jaakko Erkinpoika Hipille voisi olla Erkki Matinpoika Ikkalainen eli Ilkkalainen.


Löysin Juho Liuhtarin 1546, KIT 108262, oli Laurin isä, mutta nyt haploryhmä on I. Samassa yhteydessä likisukulaisina on myös Könnejä.
Tämä sukulaisuus pitäää paikkansa, sillä todistetusti Liuhtarin poika meni Rantoon vävyksi ja tämän pojanpoika oli ensimmäinen Könnin mestari.

Edellinen ( KIT 181229) kuulunee muulle henkilölle virheellisen sukujuonnon seurauksena. Paljonkohan löytyy vastaavia?
Matti Jaakonpoika Ilkka ei voi siis olla Jaakko Brusinpoika Tuomaalan eli Ilkan poika, mutta kyllä hän silti voi olla Lapuan Ilkasta, yhtä hyvin kuin Ilmajoen Ilkasta, Ruoveden Toisveden Ikkalasta eli Ilkasta tai vaikkapa Nokian Ilkasta.
Löytyykö Ikkalasta DNA-tutkimusta? Ja sitten sen Jaakon löytyminen.... ja Lapualta toisen Jaakon.

Nokian Ilkkaa olen kylläkin kuullut yritetyn sovittaa Jaakko Ilkan isän Pentin lähtöpaikaksi.

Jos omien haplotyyppieni nykyajan ilmentymä voisi löytyä Vöyrin S-Marketista, niin Matti Jaakonpoika Ilkan isälinjainen suku voisi olla pelaamassa Lottoa Anttolan R-Kioskilla, eli jonkin matkaa Sydän-Savosta Karjalaan päin. Tosiaankin näyttää olevan paljon N-haplotyyppiä Vöyrillä.

1500-luvun kirjauksissa on vaikea erottaa toisistaan kaksoispisteellistä y-kirjainta ja yhteenkirjoittettua ij-kirjainyhdistelmää. Käsittääkseni Ylkänen-sana "ei kuulu joukkoon", eli kysymyksessä on Renvallin virhetulkinta. Jolkka-sana sen sijaan on kysymysmerkki.

Hyvä lähtökohta Ylkänen-nimelle voisi olla sukulaisuussuhdetta ilmaiseva merkitys.

Henkilökohtaisesti lähtisin kuitenkin etsimään Ilkka-nimen merkitystä henkilönimestä, johon sarjaan Jolkka-nimenkin liittäisin.

Ps. Kyrönjoki ei ollut muinoin nykyistä leveämpi normaaliaikoina, sillä joen kaato oli nykyistä suurempi so. virtaama oli isompi. Aika vaan on tehnyt tehtävänsä ja se näkyy joen rantojen syöpymisenä.

Kyrönjoki on ollut nykyistä leveämpi Ilmajoen Kokkolankylän Västilän ja Koskenkorvan talojen välimaastossa sijaitsevan Pukarankosken yläpuolella Ilmajoen Jouppilankylän ja osittain Kurikan nykyisen Tuiskulankylän kohdalla, kunnes kannas Pukarankosken kohdalla murtui. Siksi Pukarankosken yläpuoliset talot sijaitsevat niin kaukana joesta. Voi silti olettaa, että joki on Kokkolankylän kohdalla ollut suurinpiirtein nykyisen kaltainen. Siitä kertovat talonpaikatkin lähempänä jokea.

Jaakko Pentinpoika Ilkka oli vouti ja hän ilmeisesti avioitui uudestaan. Joissakin tapauksissa voudit keksivät sukunimiä itselleen. Joskus avioitumisen yhteydessä otettiin puolison nimi käyttöön, jos sillä oli käyttöarvoa. Missään aikalaislähteessä ei ilmeisesti ole mainittu, että Jaakko Ilkan mahdollinen isä Pentti Jaakonpoikaa olisi kutsuttu Ilkaksi. Nimi Ilkka tuli käyttöön vasta 1590-luvun alkupuolella.

Tapio Piirron artikkelissa "Jaakko Pentinpoika Ilkka - tuttu tuntematon" osoitetaan, että Jaakko Ilkan käyttämän kaltainen puumerkki oli esimerkiksi kauhajokelaisella Tuomas Martinpoika Pukkilalla. Tuomas Martinpojan on arveltu olleen sukusiteissä Ilkkalan naapuritaloon Suomulaan. Tuomas Martinpoika voi olla sama kuin Ilmajoen voudintileissä mainittu ja Stuut/Stutaeus keskustelussa lainattu "Morten Puckes son". Tuomas Martinpoika mainitsi testamentissaan sukulaisekseen (frände) Kauhajoen kappalaisen Eskill Stutaeuksen. Tästä tulee mieleen, että Jaakko Ilkka ja Pukkilan Tuomas voisivat olla samaa perua, ja mikä ettei jollakin tavalla myös Eskill Stutaeus. Ilkkalan, Suomulan ja Lahden talot sijaitsivat toisistaan pienen kävely- tai ruuhimatkan päässä. Mehän emme esimerkiksi tiedä, kuka oli Eskill Stutaeuksen äiti.

Olen aikaisemmin tuonut esiin, että Vehkalahden knaapeihin kuuluneella Husgafvel-suvulla on ollut käytössään puumerkki, jota Juhan Sukusivuilla ( juhansuku.blogspot.fi/2010/12/husgafvel-suvun-alkujuuria.html ) kuvataan "Vaakunassa oli tuluskivi sekä kulmikas, joka muistutti talonharjaa (ruots. "husgavel"; nykyruotsissa sana tarkoittaa "päätyä")". Tämä puumerkki muistuttaa myös Jaakko Ilkan puumerkkiä. Samassa yhteydessä myös mainitaan: "Varhaispolvet tunnettiin kuitenkin paremmin sukunimenomaisesti käytetyllä etunimellä Vilken (Wilcken, Wilkin, Wilken, Welcken)". Missähän niitä Vilkki- tai Vilkkilä-nimisiä paikkoja voisi olla, jossa ne Vilkkilän kissat vilistävät? Ainakin Vehkalahden läheisyydessä sellaisia paikkoja on.

Vehkalahden knaapeista ei näytä olevan erityistä DNA-tietokantaa, mutta FamiyTreeDNA-tietokannasta löytyy Vehkalahden knaapien jälkeläisiä, eli ainakin kolme ilmeisesti Råland-sukuun kuuluvaa, jotka selvästi ovat sukua keskenään. Näistä noin vuonna 1510 syntyneen Nils Rolandin jälkeläinen on Matti Jaakonpoika Ilkan jälkeläisen läheisin geenisukulainen. Eroa löytyy 7 markkerin kohdalla 8 askeleen verran, eli yhteinen esi-isä voisi olla peräisin 1200-1300-luvuilta. Alavuden Ilkan lapualaisia sukulaisia lukuunottamatta tämä Vehkalahden knaapi on paljon läheisempää sukua Alavuden Ilkalle kuin muut lukuisat Lapuan seudun N-haplotyypin kantajat.

Arja Rantanen on artikkelissaan "Vehkalahden knaapisukujen alkuvaiheet" kertonut Mathis Erikson Rålandin alkuperästä. Voi vain arvella, mitä tämä tarkoittaa Matti Jaakonpoika Ilkan sukujuurien kannalta. Mieleen tietenkin tulee, voisiko hänen sukunsa olla Vehkalahdelta tai savo-karjalaisten ugrilaisten saksalaista germaanihaaraa?

"Kuningatar Margareta I:n aikaan on jaettu ensimmäiset rälssikirjeet. Margareta kuningattaren jälkeen ja Erik XIII:n ollessa Pommerin herttua Suomeen tuli saksalaisia aatelismiehiä. Mathis von der Sahe ja Mathis Erikson Råland asettuivat asumaan Vehkalahdelle mahdollisesti v. 1350-1360.Vanhin näistä tiedoista on kirjattu muistiin v. 1618 suoritetun rälssitarkastuksen yhteydessä."

Ilkka-nimestä en osaa päätellä mitään Jaakko Pentinpojan sukutaustasta ja säätyasemasta, mutta Heikki Ylikangas kirjassaan "Nuijasota" vuodelta 1977 sivuilla 171-172 esittää siitä arvion, ensin kansanrunon muodossa nuijamiesten Nokian tappion jälkeiseltä ajalta: " Tämän vaiheen tuntoja kuvaa kansanruno, josta vain alku on säilynyt. Tuttu säe kuuluu näin:

"Ilkka ilkeä isäntä,
pää kero, sininen lakki,
ei konna tapella tainnut
eikä sammakko sotia,
että joi joka talossa
joka knaapin kartanossa."

Keropää merkitsi herraskaisesti, "espanjalaisittain" leikattua tukkaa ja sininen lakki oli verkaa, säätyläisten kangaslaatua. Ilkassa oli ollut annos vihattua säätyläisyyttä, minään oikeana talonpoikana häntä ei voitu pitää. "

Näin siis Heikki Ylikangas arvioi.

(Tappioon johtaneen sotaretken päälliköstä tuli mulukero, tosin tuo sana ei tainnut silloin olla käytössä)


N- ja I1-haplotyyppien kantajia, jotka ovat johdateltavissa 1500-luvulle on melko vähän, mutta näytteenantajia, joiden sukulaisuudet ovat johdateltavissa keskiajalle on enemmän.

Laitoin oheen yhteenvedon osasta eteläpohjalaisia ja myös osittain pohjalaisia I1-haplotyypin kantajia. Yhteenvedosta puuttui sellaisia, jotka ovat seudulta kotoisin, mutta kaukaisempaa sukua taulukossa oleville. Taulukossa olevat henkilöt ovat kaikki sukua toisilleen, mutta on oletettavissa, että heidän yhteiset esi-isänsä voisivat selvästi sukulaisia lukuun ottamatta ajoittua aikoihin ennen muuttoa Pohjanmaalle, joko lännestä tai Hämeestä. Muuttanut ryhmä on ollut pieni, jopa sukukunta.

Aikaisemmin tässä keskustelussa jo mainitsin, että Jurvan Fära, Isonkyrön Hiipakka ja Punkari, Lapuan Frändilä ja Kauhajoen Aro eli Kurikan Tuisku ovat aivan varmasti samaa sukua jopa muuttoaallon jälkeen muodostuneena. En ole koskaan laskenut, monellako tavalla olen peräisin Jurvan Färan eli Hiipakan suvusta, mutta arvelisin, että noin 50-60:llä tunnistettavalla tavalla, ei kuitenkaan kertaakaan suorassa isälinjassa.

Laitoin taulukkoon Waseniuksen suvun jälkeläisen markkerit. Voi olettaa, että Waseniukset voisivat olla Jurvan "Fära-Hiipakasta" tai Isonkyrön "Punkari-Hiipakasta". Jos Reiniusten jälkeläisestä saataisiin mieslinjainen näyte, se voisi sijoittua saman ryhmän jatkeeksi.

Oheisessa taulukossa olevat väritykset on tehty, jotta eri sukuja voisi ryhmitellä. Taulukossa ei ole lankaan N-haplotyypin edustajia. Matti Jaakonpoika Ilkan geenisukulaisia löytyy esimerkiksi Vehkalahden seudulta. Kotkalaisen vaimoni esi-isä Kymin Jäppilässä on läheisempää sukua Matti Jaakonpoika Ilkalle kuin suurin osa esimerkiksi lapualaisista N-haplotyyppiin kuuluvista, tietenkin lukuun ottamatta Matti Ilkan lapualaisia sukulaisia. On vain ajan kysymys, kun Matti Ilkan sukuperä paljastuu. Siihen tarvitaan vähintään yksi läheinen geenisukulainen, jonka sukulinja on johdateltavissa noin vuoden 1550-paikkeille. Jo nyt ollaan lähellä ratkaisua. Oma arvaukseni on, että Matti Jaakonpoika Ilkka ei ole Jaakko Ilkan poika. Toivottavasti olen väärässä. Jos Matti Ilkka olisi Jaakko Ilkan poika, sukujuuria voisi mahdollisesti tunnistaa Vehkalahden knaapien joukosta.

Voihan olla mahdollista, että Pentti Jaakonpoika oli lähtöisin Vehkalahdelta.

Pentti Jaakonpoika oli luultavasti Jaakko Ilkan isä, vaikka kai siitäkin puuttuu täydellinen näyttö, vaikka Jaakko seurasikin Penttiä Ilkkalan isäntänä.
Pentti Jaakonpojan alkuperää on kylläkin haettu monestakin suunnasta, mutta ei ole saatu mitään muuta kuin arveluja.

Seuraava ajatusrakennelma, ilman mitään todistusvoimaa, mutta saattaisi olla myös mahdollinen:

Pentti Jaakonpoika tuli Rahnaston isännäksi 1554, Rahnaston isäntänä seurasi 1567 Yrjö Heikinpoika, kun Pentti siirtyi Ilkkalaan. Ennen Penttiä Rahnaston isäntänä oli Heikki Laurinpoika. (Yrjön isä?)
Mummani veli Iivari Rahnasto arveli Rahnaston nimen tulevan siitä. että paikalla olisi ollut joskus turkisten varasto/myyntipaikka. (rahan osto) - huom. "Rahaan asto".

Tätä tukee myös lähellä oleva Nahkaluoma.

Olisiko Pentti vielä näillä vanhojen turkiskauppojen myötä "eksynyt" Rahnastolle? En ole perillä, oliko silloin vielä turkiskauppaa ja mistä päin mahdolliset kauppiaat olisivat voineet tulla.

Onkohan mitenkään välttämätöntä, että Alavuden Matti Ilkan alkuperän pitäisi olla joko Ilmajoella tai Lapualla. Kun näitä vanhemmilta asutusalueilta löytyy nimeä Ilkka, niin tuntuisi uskottavalta, että sekä nimi että nimen kantajat ovat tulleet muualta. Nämä siirtymiset vain ovat tapahtuneet niin aikaisin, että niistä ei ole tietoa. En esitä mitään oletuksia näistä muutoista, mutta esimerkiksi (Seppo Suvannon Satakunnan henkilötiedostossa, www.narc.fi/suvanto ), nimi Ilkka esiintyy sekä Pirkkalassa s. 655 paikassa Kankaantaka että Ikaalisisten jakokunnassa Lahdenpohjan neljänneksen talossa VIII, joka on autioitunut viimeistään nuijasodan jälkeen. Siellä on seppä Lauri Pietarinpoika 1544-1584, tiedoston sivulla 463.

SAY:ssa tämän sepän nimi on vuonna 1559 muodossa Lasse Ilka, myös muoto Lasse Ilcka esiintyy. SAY:sta tästä Ikaalisten Ilkasta löytyy tietoja seuraavista osoitteista:

Suvannolta löytyy myös tietoja Ikaalisten talojen eräsijoista ja niitä on ollut 1500-luvun puolessa välissä Pohjanmaan rajoilla. Siten voisi ihan hyvin kuvitella, että Alavudelle nimi Ilkka on voinut kulkeutua vaikka Ikaalisten suunnalta.

Mutta ehkä Tallinnaan kauppamatkoille purjehtiva Ilkka on saanut oppinsa muualla kuin Ikaalisissa? Suomenlahden rannikko olisi sellaiseen kulttuuriperimään luultavasti otollisempi alue.

Ehkäpä niitä DNA-sukulaisia pitäisi etsiä kaikilta niiltä alueilta, missä Ilkka nimeä on esiintynyt jo viimeistään 1500-luvun puolenvälin paikkeilla tai ennen sitä.

Siinä on paljon viisautta, että ei oleteta Jaakko Ilkan olleen Ilmajoen tai edes Pohjanmaan seudulta, tai Matti Ilkan Lapualta tai Ilmajoelta. Eihän edes ole mitenkään varmaa, että Jaakko Pentinpoika Ilkan isä olisi naapurissa vaikuttanut Pentti Jaakonpoika. Väittämälle, että Jaakko Ilkan äiti olisi Peltoniemestä, ei ole kunnollisia perusteita. Jos tunnetut historiantutkijat tai sukututkijat ovat aikoinaan kirjoittaneet satuja, ne silti ovat satuja. Esimerkiksi Tapio Piirron artikkeliin Jaakko Ilkasta kannattaisi kaikkien asiasta yleensä kiinnostuneiden tutustua.

DNA-tutkimus ei ehkä anna mahdollisuuksia päästä Jaakko Ilkan jäljille, mutta on vain ajan kysymys, kun Matti Ilkan alkuperä paljastuu. Jo nyt on tietokannassa noin 1500 N-haplotyypin edustajaa, lähes kaikki suomalaisia. Kun tutkin omaa R1a-johdannaista haplotyyppiäni, markkeri- tai osumavertailu ei vielä antanut riittävää varmuutta paljastaa isälinjan alkuperä. Tilasin lisäksi SNP-tason, eli erään geenin osasen, joita kutsutaan nukleotipareiksi, tietyn vasta tänä vuonna tunnistetun toisiinsa kiinnittyneen emäsparin mutaation analyysin. Se maksi peräti 39$. Aluksi Laihialla asuneet esi-isäni eivät alun perin olleet esimerkiksi naapurikylästä, vaan todennäköisimmin tulleet keskiajalla laivalla Britanniasta. Avoimeksi silti jää kysymys, ettei vain esi-isäni normanneihin kuuluneita lähisukulaisia olisi muuttanut Britanniaan, ja esi-isäni olisi tullut suoraan Ranskan Normandiasta Pohjanmaalle. Matti Ilkka vaikuttaisi haplotyypiltään eteläkarjalaiselta perussuomalaiselta, mutta Jaakko Ilkasta ei ole mitään tietoa.

Eihän edes ole mitenkään varmaa, että Jaakko Pentinpoika Ilkan isä olisi naapurissa vaikuttanut Pentti Jaakonpoika. Väittämälle, että Jaakko Ilkan äiti olisi Peltoniemestä, ei ole kunnollisia perusteita. Jos tunnetut historiantutkijat tai sukututkijat ovat aikoinaan kirjoittaneet satuja, ne silti ovat satuja.

Tämä on vain osatotuus, että Pentti Jaakonpoika olisi ollut vain naapurissa vaikuttanut. Hän oli kylläkin Rahnaston isäntä v. 1554-1566, mutta oli myös Ilkkalan isäntä v. 1567-1584. Jaakko Pentinpoika Ilkka tuli Ilkkalan isännäksi 1585.

Tästä isännänvaihdoksesta ei tosiaankaan ole todistetta, että olisi vaihtunut isältä pojalle. Ei myöskään, että taloon olisi tullut uusi suku. Luultavasti kauppa vieraalle olisi tullut kirjatuksi, kysymyksessähän silloin ei ollut mikään pikkutalo. (vertaa vuoden 1571 hopeavero)

Väitteitä, että Jaakko Ilkan äiti olisi Peltoniemestä, en ole nähnyt, ainoastaan arveluja siihen suuntaan.


Niin, eihän Jaakko Sarvela sitä varmaksi väitä, että Pentti Jaakonpoika olisi ollut Peltoniemen vävy. Siis kirjassa Jaakko Ilkan suku vuodelta 1979, ISBN951-99207-2-2, mutta väistämättä syntyy vaikutelma, että saattoi se niinkin olla. Peruste on perimätieto, jonka Sarvela on saanut tietoonsa emäntä Toini Heikkilältä (s. 1912), joka on kuullut sen isältään Antti Pojanluomalta, s. 1872. Sarvelan mukaan moni seikka käy ymmärrettävämmäksi sillä, että Ilkkalan ja Peltoniemen asukkaat olivat läheisiä sukulaisia. Sekin, että Jaakko Ilkka olisi perehtynyt nimismiehen ja maakauppiaan tehtäviin sukulaistensa peltoniemeläisten opastuksella.
Mahdollistahan tämä oli, mutta ei todistettua.

Mitä sitten tulee siihen, oliko Jaakko Pentinpojan isä Pentti Jaakonpoika, niin eiköhän vävykin olisi saanut talon samoilla ehdoilla kuin poika, jos poikaa ei ollut. Monessa isäntäluettelossa on ainakin aikaisemmin tehty virhepäätelmiä, jos vävyn isällä ja vaimon isällä oli sama nimi.

Eniten ihmetyttää, ettei Pentti Jaakonpojan muista mahdollisista lapsista ole mitään tietoa. On tietysti mahdollista, että vain yksi on elänyt aikuiseksi, mutta nyt on kyse isännästä, joka ei ollut köyhä, joten ainakaan ravinnon puutteesta vähäinen lasten määrä ei johtunut.

Vielä Ilkka-nimen esiintymisistä. Myös Pälkäneellä oli talo, jonka nimi oli ainakin samankaltainen. Pälkäneen Ruokolassa oli talo Ilkola, joka näkyy SAY:n eri jaksoilla muodoissa Ilkola, Ilkoij, Ilckoj ja jaksolla 1635-1654 muodossa Ilkkala tai Ilkkola.

En tiedä onko tämä voinut muuttua vaikka Ilkaksi, mutta pälkäneläisillä oli eräsijoja keskiajalla nykyisessä Keski-Suomessa eli Pohjois-Hämeessä. Sltäkin kautta Alavudelle on voinut tulla hämäläistaustaisiakin uudisasuttajia.

On olemassa suhteellisen paljon tietämystä, jotta Jaakko Ilkan alkuperä voitaisiin avata uuteen tarkasteluun. Tällaista ehdotti esimerkiksi Tapio Piirto Jaakko Ilkasta tekemässään yhteenvedossa, jossa käsiteltiin juuri mainitsemiasi seikkoja.

On käytetty paljon energiaa Alavuden Ilkan suvun selvittämiseen. Jos Sapsalammin Ilkka liitettäisiin Jaakko Ilkan suvun osaksi, pitäisi tehdä jonkin verran lisätyötä, jotta mukaan tulisivat myös lapualaiset ja nurmolaiset sukulaiset. Knuuttilat, Yli-Karhut ja Hipit pitäisi saada mukaan, ja siinä samassa Hipin suvun kantaisän patronyymin perusteella Jaakko Ilkalle tai ehkä Pentti Jaakonpojalle Erkki-niminen poika. Uusia jälkeläisiä suvulle voisi tulla helposti tuhansia.

Me emme tiedä, jäikö Josef Ilkeniltä mieslinjaisia jälkeläisiä tähän päivään asti. On täysin mahdollista, että jäi. Se voisi olla hyödyllisempi selvittämisen kohde kuin Matti Ilkka. Jaakko Ilkan sukuluettelossa mainitaan Sipi Mikinpoika Ilkka.

III Sipi Mikonpoika Ilkka, s. 1607 Ilmajoki Ilkkala.

Puoliso: N. N. Ilkka, s. n 1610 ??.

Lapset:
Matti Sipinpoika Ilkka?, 1676 Ilkkalassa renkinä, s. n 1640 Ilmajoen Ilkkalassa?

Onkohan kyseessä sama kuin alla?

Veli Pekka Toropainen 2006: Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista. Genos 2006 / 1. Turun käräjät 12.2.1642. Josef Jakobinpojan (Ilcka) veljenpoika Sigfrid Mickelinpoika, joka oli syntyisin Ilmajoelta Pohjanmaalta, haki porvariksi. Hänen tuli kuitenkin ensin hankkia mainetodistus.

On mahdollista, että Jaakko Ilkan mieslinjaisia jälkeläisiä on vieä olemassa. Haplotyypin tutkiminen onkin sitten helppo juttu.

Onkohan kyseessä sama kuin alla?

Veli Pekka Toropainen 2006: Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista. Genos 2006 / 1. Turun käräjät 12.2.1642. Josef Jakobinpojan (Ilcka) veljenpoika Sigfrid Mickelinpoika, joka oli syntyisin Ilmajoelta Pohjanmaalta, haki porvariksi. Hänen tuli kuitenkin ensin hankkia mainetodistus.

On mahdollista, että Jaakko Ilkan mieslinjaisia jälkeläisiä on vieä olemassa. Haplotyypin tutkiminen onkin sitten helppo juttu.

Kukahan sitten oli Suomulaan vuonna 1653 ilmestynyt vävy Sipi Sipinpoika?

SAY:ssa ei jaksolla 1635-1654 vävyn nimeä mainita, mutta myöhemmistä tiedoista nimi kyllä selviää. Suomula täällä k.o. jaksolla

(digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61320)

Ilmajoella haudattiin 20.7.1702 Sipi Sipinpoika, jonka kotipaiksi on HisKi:ssa mainittu Luoma, mutta se on virhe, kyse on Suomulan vävystä, joka oli isäntänä 1676-1686. Virheeksi Luoman voi todeta rippikirjojen perusteella, siellä ei ollut vuoden 1702 tienoilla ketään Sipi Sipinpoikaa ja toisaalta Suomulan sivulta näkyy, että isä Sipi on ollut viimeisen kerran ehtoollisella alkuvuonna 1702. Suomulan sivu rippikirjassa täällä:

Suomulan seuraavakin isäntä oli Sipi Sipinpoika, joka oli edellisen poika. Tämä nuorempi Sipi Sipinpoika haudattiin 1724, jolloin hän oli 68-vuotias. Hän oli siis syntynyt noin 1656.

Minulle ei ole selvinnyt tämän vanhemman Sipi Sipinpojan alkuperä.

Iän puolesta sopiva tai mahdollinen isä voisi olla juuri Sipi Mikonpoika Ilkka.

Voihan olla, että jollakulla on asiasta parempaa tietoa ja tämä on tarpeetonta spekulointia, kun ei ole todisteita tämän mahdollisuuden tueksi.

Ja jos Sipi Mikonpoika on ollut porvari Turussa, niin se ei ainakaan lisää todennäköisyyttä, että pojasta olisi tullut isäntä Ilmajoelle. Mutta toisaalta, Sipi Mikonpojan elämänvaiheista ei taida paljonkaan olla tietoa. Kuvio muuttuu taas täysin, jos hän kuoli nuorena ja jätti alaikäisiä lapsia.

Ilmajoen rintamaiden asutuksen on talonnimien perusteella oletettu tulleen Pälkäneen ja Hauhon seudulta. Reuna-alueilla ja satunnaisesti myös rintamailla oli yksittäisiä savolaisia, kuten Kauhajoen Korhonen ja Alavuden Härkönen. Myös Hämeessä oli Ilmajoella esiintyvää I1-haplotyyppiä.

Ilmajoen rintamaiden taloja, joihin Kokkolankylän talot ehdottomasti kuuluivat, oli jo jaettu 1500-luvun alussa patronyymeistä päätellen ainakin veljesten kesken. Talot voivat silti olla uudempaa ja vanhempaa asutusta.

Jos oletetaan Pentti Jaakonpojan olleen Jaakko Pentinpoika Ilkan isä, Ilkan suku esiintyi jo varsin varhain 1500-luvulla Ilmajoella, ei niin kauan aikaa Ilmajoen asuttamisesta. Alkuperäisen muuttoaallon lähtösijoilta olisi aivan hyvin vielä voinut tulla Ilmajoelle poika Pälkäneen Ruokolan Ilkolasta, vielä 1500-luvun puolivälin paikkeilla. Hämäläisillä näytti olleen paha tapa antaa eräalueiden, ja tässä tapauksessa ehkä yleensä uudistaloille kotitalonsa nimi.

Toisvedellä oli Ikkalaisia, jotka myös voisivat olla pirkkalalaista tai savolaisia uudisasuttajia. Nimi voisi vääntyä savolaisittain Ikkalainen, joita asui Ikkalassa tai Ilkkalassa, eli hämäläisittäin he olivat Ikkoja tai Ilkkoja. Paljon ei tarvitse panna kieltä solmuun, kun Ilkkoja alkaa asua Pälkäneen Ilkolassa. Me emme tiedä, mitä Ikka, Ilkka tai Ilkko tarkoittaa, tai mitä voisi alun perin tarkoittaa ikkaaminen, ilkkaaminen tai ilkoaminen, tarkoittiko se esimerkiksi raivaamista, tai puun käsittelyä, ehkä uittamista? Tekeminen ei olisi aivan tavallista, sillä Ilkka-nimeä ei esiinny kovinkaan paljon.

Jos Alavuden Ilkkaa tarkastellaan asutushistorian näkökulmasta, juuret voisivat aivan yhtä hyvin olla Savossa tai Hämeessä, kuin Lapualla tai Ilmajoella. Ilmajoen, Lapuan ja Alavuden, tai Nokian ja Palkäneen Ilkka-nimi voisi aivan hyvin olla eri perua, eihän siihen aikaan mitään sukunimiä ollut muuta kuin savolaisilla. On huolestuttavan rajoittunutta tarkastella Alavuden Ilkan nimeä pelkästään Ilmajoen tai Lapuan näkökulmasta.

Ilmajoen rintamaiden taloja, joihin Kokkolankylän talot ehdottomasti kuuluivat, oli jo jaettu 1500-luvun alussa patronyymeistä päätellen ainakin veljesten kesken. Talot voivat silti olla uudempaa ja vanhempaa asutusta.

Sarvelan ( ja T Piirron korjaaman) talonhaltialuelon mukaan Kokko lisänimellä tai Kokon taloissa olevia isäntiä oli Ilmajoella v.1546:
Heikki Tuomaanpoika Kokko, Kokkolankylän (Jaakko-)Kokkolan isäntä Antti Tuomaanpoika Kokko, Kokkolankylän Seppi-Kokkolan isäntä
Erkki Tuomaanpoika Kokko, Kokkolankylän (Yrjänä-)Kokkolan isäntä
Pentti Laurinpoika Kokko, Kokkolankylän Koskenkorvan isäntä
Esko Laurinpoika (ei lisänimeä), Kirkonkylän (Kirkon-)Kokkolan isäntä

Tuntuisi, että ainakin jotkut näistä olisivat keskenään sukulaisia.

Kun katsotaan vuoden 1571 hopeaveroluetteloa on nautayksiköillä mitattuna E-P:n viidentoista suurimman talonpojan joukossa: (Eteläpohjalaiset Juuret 4/2012)

- 8 ilmajokista (joista kylläkin 2 kurikkalaista)
- 3 vähäkyröläistä
- 1 isokyöläinen
- 1 ylistarolainen
- 1 lapualainen
- 1 seinäjokinen

Tietenkään tämä ei vielä todista kaikkea, mutta on kuitenkin viite siitä, että asutusta on täytynyt olla Ilmajoella hetken aikaa, talojen kasvamiseksi näinkin suuriksi, suurin 39,8 nautayksikköä ja 15. suurin 19,2 nautayksikköä.

E-P:n suomenkielisen alueen varakkaimmat talonpojat 1571

1 Matti Pentinpoika, Peltoniemi, Ilmajoki (nimismies) 1)
2 Lauri Krekinpoika, Ojaniemi, Vähäkyrö
3 Pentti Laurinpoika, Jouppila, Ilmajoki 3)
4 Pentti Jaakonpoika Ilkka, Rahnasto (Kokkola), Ilmajoki 4)
5 Matti Martinpoika Marttila, Seinäjoki
6 Blusius Jaakonpoika, Jouppila, Ilmajoki 6)
7 Matti Laurinpoika, Nenättömä, Ilmajoki 7)
8 Matti Tuomaanpoika Tuomaala, Lapua
9 Marri Toppari, Topparla, Isokyrö
10 Yrjö Heikinpoika, Rahnasto , Ilmajoki 10)
11 Frans Matinpoika, Kokkola , Ilmajoki 11)
12 Erkki Antinpoika Tapio, Hiiripelto, Vähäkyrö
13 Perttu Ollinpoika Punkari, Topparla, Ylistaro
14 Leski Kaisa, Peltoniemi , Ilmajoki 14)
15 Lauri Björninpoika Pyörnilä, Ojaniemi

Huomautukset ilmajokisista: (minun tekemät)
1) Peltoniemen isäntä
3) Iso-Liuhtarin isäntä, Kurikassa, myös kameraalisesti, Kurikan itsenäistymisen jälkeen.
4) (Iso-)Jouppilan isäntä
6) Ilkkalan isäntä, Ilkkala kuului tuolloin ilmeisesti Rahnaston kylään.
7) Hirvelän isäntä, Kurikassa
10) Rahnaston isäntä Pentti Jaakonpoika Ilkan jälkeen. (vaimo Jaakko Ilkan sisar????)
11) Taloselan isäntä, Frans Matinpoika Taloinen
14) Sihtolan emäntä

Näinhän se on, on täytynyt kulua aikaa, jotta Kokot olisivat levittäytyneet 7-8 km etäisyydelle toisistaan. Vaikka Ilmajoella olisi ollut miten hyvät raiviopaikat hyvänsä, koko alueen suhteellisen tiheä asuttaminen on vienyt aikaa. Talollisten sukulaisuus keskenään on myös kiistämätön tosiseikka, mikä viittaisi samaan ja rajoittuneeseen alkuperään.

Ala-Rintaröyskön poika Iisakki Latva-Savunen taisi raivata itselleen 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kotitalonsa saralle pikku torpan, jossa oli nelisenkymmentä hehtaaria peltoa ja niittyä. Siihen aikaan olivat menetelmät jo jonkin verran kehittyneet, mutta Kannostot eivät vielä olleet tehneet Konnaa savea kuopimaan.

(Huom. Selvisi tuokin mistä Koskenkorvan tiilitehtaan "Konnanmontto" eli savenottopaikka ja nykyinen uimapaikka on nimensä saanut. Muistaakseni Konna oli höyrykäyttöinen ja siinä oli useita kauhoja elevaattorissa, jolla savea kuovittiin maasta. Kapearaiteinen juna kuljetti saven tiilitehtaalle.)

******
Karjavarallisuus ei ole hyvä mittausyksikkö asutuksen ikäsuhteiden määrittelyssä. Parempi on asutustiheys. Vaikka tuosta listasta löytyykin yksi isäntä Hiiripellon kylästä, kannattaa huomioida se, että kyseisessä Hiiripellon kylässä oli tuonna vuonna 1571, 15 taloa, jotka olivat ahtautuneet 300 metrin matkalle. Tilat olivat siis jo tuolloin pirstoutuneet liiankin pieniksi vanhimmalla asutusalueella.

******

Kun Ilmajoen Peltoniemenkylän viimeisestä talosta eli Peltoniemestä mennään Kyrönjoen rantoja pitkin Kauhajokea kohti, melko pitkälle saa mennä, että kovinkaan montaa uudistaloa mahtuu 1500-luvun puolivälin kantatalojen väliin. Silti jää mahdollisuus, että jollakin "pälkäneläisellä" Pentti Jaakonpojalla olisi voinut olla jonkinasteisia serkkuja Ilmajoella vuoden 1550-paikkeilla.

Ilmajoen talot yleensä sijaitsivat tasaisen välimatkan päässä toisistaan, kuten nytkin, eikä Hiiripellon tapaisina tiheinä rykelminä.

On harmi, että en ole löytänyt joskus aikoja sitten lukemaani artikkelia kveeneistä, joiden kielellä Hiiri tai Hir tarkoitti suurta. Kveenit voisivat olla otollisia I1-haplotyypin tuojia, sillä suomalainen I1-versio eroaa ruotsalaisesta.


Matti Ilkan jälkeläisen markkeriero on 9/67 Vehkalahdella noin 1510 syntyneen Nils Rolandin jälkeläiseen. Markkerieroista kaksi ovat peräisin nopeasti muuntuvasta tuplamarkkerista ja tämä ero normaalisti muunnetaan yhdeksi. Ero on siis 8/67, eli on juuri ja juuri mahdollisuuksien rajoissa, että on kyseessä sukulaisuus verohistoriallisina aikoina. Nils Rolandin jälkeläisen ero kahteen muuhun samasta vehkalahtelaisesta suvusta peräisin olevaan on 15 ja 16/67, joskin 6 askeleen ero tulee nopeasti muuntuvista useamman markkerin ryppäistä. Mielestäni Vehkalahden Knaapi Nils Roland pitäisi ainakin pitää mielessä. Jonkin aikaa sitten julkaistiin ruotsinkielinen tohtorinväitös, jossa Vehkalahden knaapisukuja käytettiin esimerkkinä aatelisten kirjavasta alkuperästä. Vehkalahden eri knaapisukujen alkuperä oli täysin erilainen. Vain yksi, eli yllämainittu on ugrilainen.

Tein jokin aika sitten populaatioanalyysin (Eurogenes ->EUtest->Oracle X->Option 2) autosomaalisen perimäni alkuperästä. Näihin analyyseihin pitää suhtautua vain suuntaa antavina. Isäni suku on suurella sihdillä suodatettuna Suur-Ilmajoelta ja äitini suku pienellä sihdillä suodatettuna Laihialta. En esimerkiksi tiedä tähän mennessä yhtään Ilmajeon seudun I1-haplotyyppiin kuluvaa kantaisää, joka ei olisi moninkertainen esi-isäni. On selvää, että perimässäni näkyy kaikkien vuosisatojen jälkeen vain vähän, että olen Jaakko Ilkan jälkeläinen ehkä 6-7:llä tunnetulla tavalla, mutta perimästänii oli analyysin perusteella peräisin Itä-Suomesta ainoastaan noin 3%. Matti Ilkan jälkeläisillä, ja lapualaisilla sekä alavutelaisilla tämän luvun pitäisi olla paljon suurempi, helposti 60-70%. Jatkoselvittämistä helpottaa, että Matti Ilkka oli savo-karjalaisita N-tyyppiä. Jos hän olisi I1-tyyppiä, vastaus olisi jo löytynyt. Kumpiakin tyyppejä löytyy vertailuja varten runsaasti ja yksi osuma voi riittää.

Viimeksi muokattu: 08.12.2018 16:16 Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.336 sekuntia