× Arkeologit-keskustelussa tutkitaan Suomen muinaisuutta, historiaa ja vähän muutakin.

Linnavuorien historia

Lisää
14.12.2013 23:58 - 14.12.2013 23:59 #21251 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Linnavuorien historia
Jatkanpa aihetta kun alotinkin. Olen näkevinäni asiat niin, että kun nuo rantaseudun balttilaiset mäkilinnakylät otti ja häippäs, meni vuosisatoja ennen kuin mäkimaastoon kehiteltiin uusia juttuja. Seuraava versio nähdään vasta rautakauden puolella ja sisämaassa. Nämä on näitä outoja kallioisia nyppylöitä joissa on jokin muutaman metrin mittainen kiviaitakin. Outoja ne on siksi että niissä ei aina mahdu seisomaan kun maksimissaan parikytä äijää ja sellainen metrin mittainen kivivalli nyt ei paljoa suojaa anna nuolisadetta vastaan. Eikä niillä mitään olekaan ollu tekemistä puolustuksellisten seikkojen kanssa, sen näkee jo niitten sijainneistakin. Osa niistä kun on ihan korvessa.

Suuri on kiusaus sanoa että näiden funktio on yleismaailmallinen pyhä vuori. Se on ajallisesti niin lyhytaikainen n. 400-600 luku? että sen takana täytyy olla joku ohimenevä pakanakulttuuri, jolla tosin on ollut selvästi korkealentoista ajattelua. Mahdollisesti sama kun kuppikivikulttuuri.
Yksi funktio mikä niillä on, että ne menee suorissa linjoissa.

Tässä on yksi hyvä esimerkki kun vetää viivan pyynikin kallioilta aina nuutajärven linnavuoreen. siihen jää kolme tai neljä linnavuorta ja muutama potentiaalinen ehdokas. En pidä tätä sattumana koska tiedän että tätä linjaa on kuitenkin hyödynnetty. Näin sanoo tämä sivusto:

Mm. Liukkojen Järvenrannan jakokunnalla oli erikoisen suuri sarka, se ulottui naapurikunnan rajalle eli Urjalan Kehrolle saakka. Se oli n. 20 km pitkä ja monin paikoin useita satoja metrejä leveä sarka, jonka varrella oli ja on edelleen paikannimenä karttoihin merkittynä Liukonvuori
www.elisanet.fi/liukkohistoria/artikkelit/c21.lohko-sarkajako-koukkuvero-tankojako.htm

Eli tää linja on ollu hyötykäytössä, ja sillä lienee ollut ainakin polku, mutta yleensähän voidaan ajatella että ne on seuranneet tieverkkoa. Sen takia ne saattaa olla pitkiäkin. Kliinisin esimerkki on vetää rohee viiva siurosta aina lahteen asti.

Kriitikko tietenkin sanoo että näitä suoria nyt voidaan kaivaa mistä tahansa miten paljon tahansa. En ole väitellyt asiasta, koska eihän näitä periaatteessa kai koskaan voida todistaa suoriksi noin niinku absoluuttisesti. Tämä kiista on ollut tuolta A.Watkinsin ajoista saakka. Nämä nyt kuitenkin on ja sillä siisti.

Veikkaanpa että tälläkin on ollut toinen kehitysvaiheensa jossa näille rinteille on ruvettu kasvattaan näitä lääkeyrttejä, vaikkei ole hajuakaan miksi juuri näille rinteille. Ehkä näillä vuorilla on aateltu olevan sitä ”maagista voimaa” joka sitten tarttuu itse kasviinkin ja kun kasvit kasvaa henkimaailman maastossa, se selittää miksi ne parantaakin. Olihan tässä kumminkin vielä toistatuhatta vuotta aikaa molekyylibiologian keksimiseen.

Yhtä kaikki, itte oon näitä suoria jotka menee linnavuoria pitkin, löytäny ainakin neljä. yksi on uudellamaalla ja selittyy hämeen meritiellä, toinen on hämeenlinnan ympäristössä, joka lienee jo ihan oikea puolustusrakennelma (jättäen autuaasti pois hakoisen ja rapolan liian kaukaisina) ja loput kaksi on esitelty tässä. Sinänsähän nämä suorat selittyy tie- ja jokiverkoilla mutta vanhana hörhönä pidän jossain määrin kiinni myös maasähkövirtauksista ja niiden roolista kasvien kasvuun ja vaikutukseen ihmisaivoihin.
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 14.12.2013 23:59 Jukkis.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.12.2013 16:31 #21254 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Linnavuorien historia
Jatkanpä tätä nyt hypäten tuon ns. kartanovaiheen yli siirtyen suoraan 900-luvulta eteenpäin oleviin mäkilinnoihin, joilla on ihan selkeä puolustuksellinen käyttötarkoitus. Sinänsähän vuosina 900-1100 rakennettiin ympäri euroopan ja venäjän näitä mäkilinnoja, jotka sitten 1200-luvulla alkoi korvautua kivilinnoilla. Niitä tehtiinkin aina 1500-luvulle saakka, jolloin kivilinnojen aikakausi päättyi tykin keksimiseen. Keskiajalla vielä ajateltiin että mitä korkeammat muurit, sen paremmin se pitää barbaarit vallihaudan toisella puolen, mutta tykistöhän käänsi tän asian ihan päälaelleen. Tykkimestarin kannalta on vaan parempi mitä korkeampi muuri on, koska sitä äkkiämpää se alkaa huojumaan, ja vieläpä kun se kaatuu, tiilimurska vielä täyttää vallihaudankin kivasti. Mikäs siitä rynnäköidä. Sitten keksittiin taas bastiljit vastavedoksi, mutta alkaa mennä kauaksi aiheesta.

Meidän ongelmahan on osata erottaa sotilaalliset linnavuoret muista linnavuorista. Eihän niissä ulkoisesti kovin paljoa eroja ole. Vastaus on kumminkin olemassa; paasikivimäisesti kannattaa katsoa karttaa!
Sanotaan että sotia on käyty aina, mutta totuus on, että ei suinkaan kaikkialla. Mertahan on 70% maapallon pinta-alasta mutta suuria meritaisteluita – aikakaudesta toiseen – on käyty vain muutamalla prosentilla. Yksi sellainen on esim juutinrauma joka lienee skandinavian sodituin paikka. Jopa maavoimin sillä siellähän ne ruotsin ja tanskan sotajoukot ovat ottaneet yhteen tuon tuostakin. Tällä ei tietenkään ole mitään tekoa suomalaisten kanssa.

Toinen todellinen sotapaikka on aina ollut suomenlahden pohjukka, jossa taistelu Nevan suiston hallinnasta menee jo kauas viikinkihistoriaan. Itse asiassa toinen maailmansota neuvostoliiton ja suomen välillä selittynee melko lailla samaisella leningradin turvallisuudella, piirityksillä jne. Viipurinlahti onkin ollut luonnostaan aktiivinen sotapaikka ja siellä on temmelletty vuosituhannesta toiseen. Kuka hallitsee viipurinlahtea, voi tehdä aktiivista kiusaa myös nevajoella.
Näihin muinaisaikoihin liittyy neva aktiivisesti, sillä novgorodilaiset on koettaneet aina katkaista logistisen ketjun joko viipuriin tai sitä edeltäneisiin linnakkeisiin. Sotaretket baltian rannikolle pitääkin nähdä kauko-operaatioksi Nevansuiston hallinnasta. Samahan pätee tietenkin suomenkin etelärannikkoon. Ei se sattumaa ole että etelärannikko on joutunut monenlaisen hyökkäyksen kohteeksi ja uusimaa kuin kymenlaaksokin on osannut vältelllä pysyvää asutusta. Sen sijaan melkoinen linnoitusketju ulottuu varsinaissuomesta aina uudellemaalle, ja näitä voikin pitää täydellä syyllä merihyökkäyksen torjuntaan erikoistuneina paikkoina.
Sen sijaan sisämaahan puolustuslinnoitusten rakentaminen on lähinnä resurssien haaskuuta, sillä hyökkäykset kariutuu kumminkin vaikeaan maaastoon, ja kaikissa näissä rautakauden/keskiajan sodissa on kumminkin ollut kysymys vain merireitin hallussapidosta – tai sen katkaisemisesta.

Yleensähän sodat keskittyy strategisiin pisteisiin, suomessa siis etelärannikko, ja mitä lähemmäs Nevaa, sen kuumemmaksi mittelöt käyvät. Jonkin verran historiallisena aikana – ja kenties aiemminkin – torniojoenlaakso on ollut maayhteytensä vuoksi taistelupaikkana, mutta hyvin marginaalisesti jos vertaa viipurinlahtea.

Kun tätä strategista linjausta ajattelee, niin huomaa äkkiäkin missä soditaan ja missä siis tarvitaan linnoitteitakin. Aika äkkiä huomaa senkin että esim kokemäenlaaksoon linnavuorien rakentaminen puolustustarkoituksiin on lähinnä tyhmää, koska kukaan ei sieltä mitään halua.
Eli yhteenvetona että lähes kaikkia etelärannikkomme muinaislinnoja voi pitää puolustuslaitteina, ja silloin yksikään niistä ei myöskään ole ennen 900-lukua, mikä on kai yhteneväinen näkemys asutushistoriankin kanssa..

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.12.2013 00:09 #21266 : JanneK
Vastaus käyttäjältä JanneK aiheessa Linnavuorien historia

Jukkis kirjoitti: Sen sijaan sisämaahan puolustuslinnoitusten rakentaminen on lähinnä resurssien haaskuuta, sillä hyökkäykset kariutuu kumminkin vaikeaan maaastoon, ja kaikissa näissä rautakauden/keskiajan sodissa on kumminkin ollut kysymys vain merireitin hallussapidosta – tai sen katkaisemisesta.


Ei välttämättä. Hämäläisten ja karjalaisten (= Novgorodin/Rusin) nautinta-alueiden raja voi hyvinkin olla se syy miksi sotilaallista linnoittamista on tarvittu. Molempien, sekä Novgorodin että hämäläisten vauraus on ollut täysin riippuvaista turkiksista. Turkisten alkutuotanto alue on juuri tuota keskisen Suomen silloista erämaa-aluetta. Kuka korjaa sadon ja kuka kerää turkiskaupan hedelmät ? Meren ranta on ollut kauppareitti mutta sisämaaoli se mistä kauppatuotteet kerättiin. Ilman sitä alkutuotantoa ne kauppareititkin olisivat olleet turhia, tuskin esimerkiksi käpyjän kuljettaminen olisi kannattanut ja ainakaan sen tuotoilla ei olisi noita miekkoja ja muita status tuotteita hommattu. Turkikset sen sijaan tuottivat varallisuuden. Se oli todella suuri business, Novgorodia tuskin olisi ollut olemassakaan ilman turkiskauppaa.

Kannattaa lukea tämä ajatuksella läpi:
www.academia.edu/835684/The_Infrastructure_of_the_Novgorodia..._in_the_Pre-Mongol_Era_ca._900-ca._1240_

Turkisten alkutuotanto-alueen omistajuus määritti sen kuka lopulta "kääri tuohen" ja pisti "oravannahat rahaksi". Novgorodin ja hämäläisten välinen alkutuotanto-alueen raja kulki sisämaassa, ei rannikolla. Siksipä Pähkinäsaaren raja oli mitä oli.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.12.2013 14:24 #21270 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Linnavuorien historia
Joo, en nyt puutu tuohon puoleen kun täytyy ensin lukee toi linkki. en sitä kylmiltään nyt kiistäkään. toki on sellaisiakin matseja käyty, mutta ne lienee olleet pienten porukoiden kahakkoja, joissa ruumiita tulee vähän, mutta sodankäynnin historiasta on kyllä nähtävissä että armeijat kautta aikojen on vältelleet pahoja maastoja; aavikoita, tiheitä metsiä, jäätiköitä jne ihan ymmärrettävistä syistä.
Mistä me päästäänkin itse sodankäyntitapaan, joka samalla valottaa linnavuoriakin.

Meillähän on nykyisen telkkaritarjonnan perusteella syntynyt mielikuva että kaksi armeijaa juoksee karjuen toisiaan kohti ja seurauksena on hirveä verilöyly. Itse asiassa oikeassa elämässä se ei ole mennyt noin. Sellainen ratkaisutaisteluun pyrkivä tapa on toki ollut käytössä esim roomalaisilla (kreikkalaiset sen ekana keksi), mutta se vaatii kouluttautumisen jo itsesuojeluvaiston voittamiseksi. Nämä ns. primitiiviset kansat metsistä, aroilta, aavikoilta, sademetsistä ei ole koskaan sotineet noin. ne joita kutsumme soturikansoiksi, on tehneet toisenlaista taktiikkaa. Ne pyrkii osumaan matkain päästä, ja ylivoiman edessä ne on väistäneet tai peruuttaneet. taistelupaikalta katoamista ei ole pidetty häpeällisenä. Taistelupaikat on valittu itselle edullisiksi, ja pyritty hyökkään vain silloin kun voitto on varma – esim jostain isommasta armeijasta erkaantuu joku pikkuporukka joka on lyötävissä.
Tyyli on tuttu nykyisinkin arabeilta, mutta se on tuttu myös intiaanisodista, hunneilta, vietkongilta ym.

Varmuudella tiedän että se on ollut alkusuomalaistenkin juttu. Olavihan koetti saada suomalaisia kiinni jotka vaan peräytyi syvemmälle metsiin, kunnes homma alkoi muistuttaan turhauttavaa takaa-ajoa. kaipa suomalaisilla oli linnavuoret käytössä joita ne puolusti kun niissä on parempi ampuma-ala ja suoja, mutta heti kun homma alkoi mennä piirityksen tasolle, niistä irtaannuttiin ja jatkettiin väistelyä. Sivustoihin tehtiin irtoiskuja säännöllisesti, kunnes Olavi joutu sitten lopulta perääntyyn huoltokysymysten ratkaistessa realiteetit.

Eli yhteenvetona että kun karjalaiset ja hämäläiset on kohdanneet, on sota ollut lähinnä rituaalista jossa kuolonuhreja on lähinnä muutama. Molemmillahan on sama taistelua välttävä taktiikka. Varsinaiselle armeijalle tälläinen sodankäyntitapa on tietenkin turhauttavaa kun voittoon ei päästä millään. Mikä selittää osaltaan miksei linnavuoret ole varsinaisesti linnoja. Niitä ei ollut tarkoituskaan pitää hallussa kuin siihen saakka kun se on itselle edullista eli se on vaan taistelupaikka toisten joukossa. Hylättävissä, otettavissa uudelleen käyttöön ja riippuen tilanteesta puolustus on ollut hetkellistä tai pysyvämpää. Tarkoitan tietenkin että linnavuoria on osattava katsoa sissitaktiikan valossa, eikä kiinteinä puolustuslaitteina joiden menettäminen takaisi laajan ryöstöaallon.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.12.2013 20:38 - 16.12.2013 21:13 #21275 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Linnavuorien historia
Tsingis-kaanilla, Attilalla ja Unkarilaisilla oli kolmen tamma-hevosen taktiikka, vyöryessään idästä eurooppaan. Sen etuna oli ratsastajalle ja sotajoukolle aina virkeä hevonen kahden lepuutaessa. Nopeus jatkuvaan etenemiseen. Hevosten määrä lisäsi näennäisesti sotilaiden lukumäärää, harhauttaen vastapuolta. Mikä tärkeintä, ravinto kulki mukana ja huolto pelasi, sillä pääasiallinen ravinto oli tammanmaito ja siitä tehty ravinto.

Unkarilaiset valtasivat Tonavan ja Tiszan välisen alangon vuonna 896 paikkeilla. Kun ratsastavia Unkarilaisia tuli länteen heitä oli valtavia määriä, he tekivät olot koko Euroopassa epävarmoiksi hävittäen laajoja alueita Pohjois-Ranskaa ja Espanjaa myöden. Unkarilaisten taistelutaktiikka perustui johtaja-tammaan jota seurasi varahevoset, eteneminen oli nopeaa koska hevosia voitiin vaihtaa. Tällä tavalla joukot vaikuttivat suuremmilta ja myös sotilaiden ravinnon saanti oli turvattu, he joivat tammojen maitoa. Unkarilaiset käyttivät miekan ja keihään lisäksi aseena jousta, jolla he ampuivat erittäin tarkasti nuolia laukkaavan hevosen selästä. Samanlaista taistelumenetelmää käytti myös Avaarit 300 vuotta aikaisemmin ja 1200-luvun mongoliratsastaja Tsingis-kaani. (lähde Suuri hevoskirja / Johannes E. Flade)



Niin juu, ja pienenä lisäyksenä Härmäläästen häjyjen taktiikka perustui varaastettuhun hevosehen joka ajettihin kerralla loppuhu. Piikkilavalla seisoi suuri joukko raavaita köriläitä ottamahan tarpeen tullen karikat käyttöhön häissä ja hautajaisissa. Kärryillä ajettihi lujaa ja lujaa niillä piti ajaakki, ei niissä rapasuojia ollu sillä ravan piti lentää. Lyhtyä ei kärryissä myöskään ollu ja jos oli, niin sen korjas pois aisalla istuva piru...



Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 16.12.2013 21:13 Antero. Syy: lisäys

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
17.12.2013 15:12 #21278 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Linnavuorien historia
jeps, itse luin jostain että hunnit olisivat tarvinneet siinä etenemisvauhdissa peräti tusinan hevosta, ja läntisestä euroopasta kun puuttuu kunnolliset laidunmaat, sen takia niillä oli aina vaikeuksia germanian puolella. mutta se siitä.
Oleellinen varmasti tuli ilmi, että suomen sisämaahan ei vaan pääse hevosella ja joetkin on mitä on, joten käytännön syistä sodat on käyty lähes pelkästään etelärannikolla, ja pidän kyllä kiinni ajatuksesta, että taistelu Nevajoen hallinnasta on aika tavalla hallinnut myös sodankäynninkin motiiveja.

mutta kun jatkan aihetta sisämaan linnavuorista, niin ainakin hämeen kohdalla voidaan liioittelematta sanoa, että valtaosa – vähintään 90% - menee tavalla tai toisella suorassa linjassa toinen toisiinsa nähden. Osa näistä on hemmetin pitkiäkin; kuten nyt siuronlinna – hamina tai porvoo-lauhanvuori. Valtaosa on tietenkin tuollaista 3-5 suoraa, ja sehän on aina vähän tulkinnallista. Tällä kun leikittelin tossa, niin huomasin että hyvin vähän niitä jää suorattomiksi. Tiedä sitten mikä vitsi siinä on, mutta ilmiö on kuitenkin todellinen. Tämä jopa yllättää itsenikin miten tarkasti nämä vuoret menee toinen toisiinsa nähden, vaikka voisi olettaa klappia olevan enemmänkin.


Kun nyt trilogiasta puuttuu vielä se väliinjäänyt osa, niin jollain lailla siinä 700-800 –luvuilla tuli siis tää kartanokulttuuri ja se kyllä osasi kiilautua näitten samojen linnavuorien kupeeseen. Viimeistään tässä vaiheessa on alkanut tää arkeofyytti-kausi, sillä kartanoillahan on jo historiallisesti ihan eri rooli kun vaan pykätä naapuria komeempi talo. Ne on olleet uusien virtausten leviämispaikka, opetuspaikka – kuten nyt lääkeyrttien – veronkeruupisteitä ja yleensäkin matkalaisten etappiteinä toimineet. Sekä tietenkin luoneet kautta aikain sen mitä yläluokaksi sanotaan. Voidaan sanoa että kartanokulttuuri oli kulttuurivirtaus joka solutti linnavuorien ns. pyhien vuorten ja kukkuloiden kulttuurin, ja nitoi ne itselleen. Novgorodilainen gorod-kulttuuri joka syrjäytti aiemman kuppikivi- ja pyhien kukkuloiden kulttuurin.
On muuten nähtävissä sekin, että linnavuori- ja kuppikulttuuri ei koskaan yltänyt pirkanmaalle asti, mutta kartanokulttuuri sen sijaan ylettyi niinkin kauas, ja näistä pirkanmaan kartanoista sai alkunsa tämä pirkkamiesten soturiliike, vaikka se ei enää tähän suoranaisesti liitykään. Paitsi sillä tavoin että on mielenkiintoista nähdä että missä on asevoimaa, siellä ei ole linnavuoria, vaikka asian luulisi olevan juuri päinvastoin?

Yhteenvetona oppitunnista totean kuitenkin että linnavuorillakin on omat kerrostumansa, ja omat aikakaudelliset motiivinsa. Kuuluisi tähän vielä jälkipyykkikin, eli kun tieverkosta kasvoi ratsuväenmentävä kulku-ura niin kukkuloita hyödynnettiin valloitus- ym retkillä ritaritaktiikan mukaisesti. Siinähän liikkuva ratsuväki valtaa kukkulan yläosat ja toimii reservinä kun peitsimiehet ovat sen ympärillä renkaana.
Liitetiedostot:
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ansgarius

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.12.2013 09:38 - 18.12.2013 09:47 #21282 : julsei
Vastaus käyttäjältä julsei aiheessa Linnavuorien historia
Oon pohtinut myös näitä linnavuori ja linnamäki-juttuja, välillä myös koittanut pohtia varsinaisen linna-sanan merkitystä ja miten sanana se on syntynyt, voisiko kenties mäki-sana itsessään tarkoittaa poikaa, koska mac tarkkoittanee tiettääkseni poikaa (Son) ja yhdistettynä siihen pojan kruununkalleus niin syntyy sana mäki (mac i).
Ja ennenmuinoin kylän vahvinta poikaa kutsuttiin sonniksi kuten myös hurjinta kastajaa (siittäjää) sanottiin sonniksi heh =)

Eli linnamäki on pojan ja linnavuori taasen korkeampi eli se kuvastais isää =)

Yhdn kyl ajatukseen että kaikki linnavuoret tahi mäet ei oo ollut puolustuspaikkoi vaan osaa olis käytetty johonkin muuhun..kenties tähtitaivaan tarkkailuun..ken tietää.

777 x 12.92 x 777
Viimeksi muokattu: 18.12.2013 09:47 julsei.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.12.2013 11:37 #21283 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Linnavuorien historia
Mielenkiintoista keskustelua täällä käydään ja pakko lisätä tähän linnavuoriketjuun myös tarinoita pyhistä/pahoista vuorista. Näitä Pirun- ja Pyhävuoriahan Suomen niemellä riittää lukemattomia, joten varmasti näilläkin osalla on kulttiluonnetta aikoinaan ollut. Samoin monet kirkot on rakennettu tällaisen kulttivuoren juurelle.. Lieto, Hollola, Lammi, Janakkala, Halikko nyt nopeasti tulee mieleen..

Tässä hyvää legendaa Vesilahdelta

Äkkijyrkästi Pyhäjärven Säijänselkään laskeva Tuhnunvuori (vanhin nimitys Huhnunvuori) tunnetaan monista kansantarinoista. Lähellä vedenrajaa, vaikeasti luokse päästävässä pienessä lahdelmassa on pirunpesä, jonka sanotaan ulottuvan joko Karkun Pirunvuoreen tai Laukon keskiaikaiseen kivikellariin. Tarina kertoo, että kirkonrakentajia paennut pakanajumala muutti Vesaniemestä pirunluolaan ja kävi sieltä tunnelia pitkin varastelemassa viinoja Laukon kellarista.

www.narva.sci.fi/kktie/tuhnunv.html

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.12.2013 11:56 - 18.12.2013 12:13 #21284 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Linnavuorien historia
Tenholan linnavuori on todennäköisesti olut merkittävä keskus ja sen vieressä on paikka nimeltään Tenhola. En ole Jukkis lukenut vielä sitä sun Tavastia kirjaa.. ajattelin säästää sen joululukemiseksi, jos kerkeet vielä sen lähettää. Mutta oliko siellä tästä Tenholan ja Tenholan samankaltaisuudesta spekulaatiota?

Nyt kun tiedämme, että (Köyliöllä?) Euralla, Kokemäellä, Huittisilla, Keikyellä, Sastamalalla ja (Hämeen)kyröllä on ollut pitäjän nimeään vastaavat rantakaistat (kalastusoikeudet) Pohjanlahdella.. niin olisiko Hämäläisillä muinaispitäjillä ollut vastaavia kalastusmaita tms. rantaoikeuksia Suomenlahdella? Tenhola paikannimenä on hyvä esimerkki. Tämmöinen paikka löytyy siis Hämeestä ja toinen Uudeltamaalta.Siinä Tenholan vieressä on Toija (Kiskossa) joka kovin muistuttaa Toijalaa.. Sitten on vielä tämä Uskila Valkeakoskella (Uskela myös Hämeenkyrössä) ja Uskela Salossa. Onko näiden paikannimien samankaltaisuus vain sattumaa.

Kun nyt vielä Uskilan myötä uskaliaammaksi heittäydytään.. niin mites on Lempäälä ja Lempoinen Maskussa.. liian kaukaa haettu. Entäs Kauriala ja Karis(Karjaa)? Vielä korkealentoisempi taitaa olla Pirkkalan yhteys Pikkalaan, Parkkalaan tai Porkkalaan. No jokatapauksessa nuo aiemmin mainitut esimerkit olisi ihan uskottavia.. vai?

Joskus 1200-1300 luvullahan Hämäläiset työnnettiin Novgorodilaisten, Saksalaisten, Tanskalaisten ja Ruotsalaisten toimesta pois etelärannikolta ja tilalle tuli ruotsalisasutus.. niin paikannimistö uusiutui täysin. Tätä varmaan olet käsitellyt enemmän Tavastia kirjassa, mutta laitetaan tätä spekulaatiota tännekkin.

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Viimeksi muokattu: 18.12.2013 12:13 Super-Electric. Syy: Pirkkala :)

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.12.2013 12:59 - 12.01.2014 08:47 #21285 : Simeoni I
Vastaus käyttäjältä Simeoni I aiheessa Linnavuorien historia

Super-Electric kirjoitti: Kun nyt vielä Uskilan myötä uskaliaammaksi heittäydytään.. niin mites on Lempäälä ja Lempoinen Maskussa.. liian kaukaa haettu. Entäs Kauriala ja Karis(Karjaa)? Vielä korkealentoisempi taitaa olla Pirkkalan yhteys Pikkalaan, Parkkalaan tai Porkkalaan. No jokatapauksessa nuo aiemmin mainitut esimerkit olisi ihan uskottavia.. vai?


Lempäälän osalta lukaisin jostain että olisi "Lemmon" palvontapaikka, eli Lempäälä olisi ollut Lempoinen. Joku oli arvellut sen johtuvan jostain ruotsin lempois-sanasta (en muista nyt lähdettä). Paikallinen linnavuorikin on Pirunvuori. No, joka tapauksessa karttapaikka on tänä syksynä silmäilty niin että näkyy melkein unissakin, olen jostain syystä kiinnittänyt -oinen päätteisiin huomiota, Hakoinen, Ahoinen, Kataloinen, Kaloinen, Luopioinen, Harmoinen, Puukkoinen, Nuoramoinen, Okeroinen, Joroinen... Tämmöisenä huomiona vaan, olisikohan vaan tyypillistä hämäläisyyttä...

Mutta sitten kun tuossa Ristiretket-ketjussa sitten käsitelty tuota Puihanlinnaa, olen miettinyt että se on ihan samanoloinen kuin esim. Lammin Linnamäki, ettei siitä ole tiedetty?? Missä olisi ko. linnoituksen tekijöiden sen aikainen asutus tai kalmistot? Pyhäjärven (Karkkilan) nimi tulee Pyhäjärvestä ja jostakin luin että sen vanha nimi on Pahajärvi. Ja sitten karttapaikasta löytyikin jo Lemmoi, Pirunkallio ja Lemmoinvuori, suht pieneltä alalta Karkkilasta. Taas vähän sellainen tunne että tässä voisi olla jotain, mutta pitäisi taas käydä paikan päällä nuuhkimassa.

Muoks. Löytyihän Oinen, eli Oitenkylä Lammin eteläpuolelta...
Viimeksi muokattu: 12.01.2014 08:47 Simeoni I. Syy: Oinen

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.12.2013 22:21 #21288 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Linnavuorien historia

En ole Jukkis lukenut vielä sitä sun Tavastia kirjaa.. ajattelin säästää sen joululukemiseksi, jos kerkeet vielä sen lähettää


Jep, panin kirjan postiin. Tiedä sitten vastaako se odotuksia mutta sen anti onkin sen inspiroivissa ajatuksissa. Yksistään se meininki mikä täälläkin on ollu vähän kaikesta, on yllättänyt itsenikin noin niinku positiivisesti. Kiitos kaikille. Näille muinaisjutuille kun on aina sosiaalista tilausta mutta ihan turhaan me luullaan että niihin on yksinoikeus jollain alan päätutkijalla ja muut pitäkööt turpansa kiinni. Sen huippututkijankin pitää olla sopivan ympäripyöreä ja varovainen maltillisissa sanakäänteissään. Onnekseni en oo koskaan itte kunnioittanut tätä periaatetta, ja soisin ettei muutkaan.
Loppujen lopuksi kyse on vaan siitä että kun antaa teorian, niin muinaismuistot tosiaan rupee puhuun.

Tossa ristiretki-ketjussa on jo nupullaan ihan omanlaisensa juttu eli linnavuorien tutkiminen puhtaasti sotataktiselta kantilta, enkä tiedä onko sellaista ennen edes mietitty vakavalta pohjalta – tai edes vähemmän vakavasti. Nää on just näitä oivaltavia keskusteluja ja ihan liikuttuu kun sellaisia syntyy.

Sitten tohon pyhän vuoren käsitteeseen vielä, että eihän se ole nuijalla pöytään lyöty että sen alkuperäiset tekijät olis nimenomaan kantahämäläisiä, jotka valtas tanhuat metsälappalaisilta. Tuolla suuressa maailmassa, kreikassa ja niillä main, nää pyhät vuoret on ainakin tuhannen vuotta vanhempi oivallus, joten yhtä hyvin voi olla niinkin, että ne on otettu käyttöön täälläkin jo vaikka 800-500 eKr. Se selittäisi samalla muutaman jutun miksi ne menee suorissa linjoissa toinen toisiinsa nähden.

Tuo suoramaisuus on vallankumouksellinen tapa tutkiskella näitä linnavuoria mutta siinäkin on yksi ongelma. Tuskin sitä kukaan vastustais jos pysyttäis pienen alueen sisällä, kuten nyt vaikkapa siuron ja lahden välillä, joka on vielä käsitettävissä oleva matka, ja käsittää hämeen päästä päähän. mutta kun viimeisin piste onkin Haminan linnavuori, se menee vähän ns. yli. Liian uskomaton juttu hyväksyttäväksi koska se edellyttää ettei nää meitin alkusuomalaiset oliskaan ollu sellaisia primitiivejä jotka ei tunteneet maailmaa sen pidemmälle kun mitä takaikkunasta näki. mutta sitä kannattaa vaan seurata todisteita, johtaa ne sitten millaiseen lopputulemaan tahansa, niinhän ne tossa CSI:ssäkin aina tekee. Sillehän ei voi mitään että noi haminan ja porvoon linnavuoret nyt vaan sojottaa näitten linjojen mukaisesti, olkoon sitten kuinka paksu asia tahansa hyväksyttäväksi. mutta ei nää mitään uskon asioita olekaan, vaan todisteketjujen.

Mutta oliko siellä tästä Tenholan ja Tenholan samankaltaisuudesta spekulaatiota?

Valitettavasti nää sanastohommelit ei oo mun juttuja ollenkaan

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

  • h3pe
  • Poissa
  • Osaaja
  • Osaaja
  • To boldly go where Appelgren has never gone before
Lisää
18.12.2013 23:51 #21290 : h3pe
Vastaus käyttäjältä h3pe aiheessa Linnavuorien historia
Simeoni I kirjoitti:

Joku oli arvellut sen johtuvan jostain ruotsin lempois-sanasta


Lempois voi olla Lempäälän tai Lempolan tms. ruotsinnos, kuten Lahti - Lahtis.

Lem - alkuisia nimiä löytyy toki paljon esim. Ahvenanmaalta.

Lem on ruotsiksi:

1. raaja
2. jäsen (ruumiin)
3. siitin

Tästä voivat Ior Bockin saagan lukeneet tehdä johtopäätöksiä...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.01.2014 17:49 #21394 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Linnavuorien historia
Olen pahoillani että olen ollut viime päivät aika vaisusti mutta se juontaa siitä että oon niin keskittyny tähän linnavuori -hommeliin. taisin löytää siihen varsin erikoisen, mutta kuitenkin keskimääräistä paremmin perustellun näkökulman. Sitä ei vaan oikein voi esittää kovin lyhyesti vaan tarvitsee ymmärtää sen konteksti. Anyway, olen sitä tossa naputellut viime päivät ja aion naputtaa vielä ens viikonkin. sitä en sit tiedä missä ja miten sen julkistaa mutta kaipa tällä muinaiskirjallisuuden sarallla trilogiaani ilmestyy lähikuukausina vielä kolmaskin osa? Sitten on kai sen verran takki tyhjä että aiheeseen ei tartte palata ainakaan kokopitkän kirjan osalta.

Sen verran voin kertoa että puoliksi rajatiedettähän tästä tulee sillä näkökulma on armottoman geomantinen. Sehän nyt on sivuseikka mitä nykyihminen ajattelee tästä maaperän salaisista energialinjoista vaan oleellista on, missä määrin muinainen ihminen on niitä tiedostanut.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.01.2014 15:34 - 11.01.2014 15:36 #21397 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Linnavuorien historia
Olen tosiaan päässyt vähän jyvälle mitä tarkoitetaan käsitteellä linnavuorien ketju. Onhan tota juttua kaikenmaailman merkkitulista, mutta pahaa pelkään että juttu saattaa olla huomattavasti monimutkaisempi. Nämä peräkkkäiset kummut ja kukkulat kun on melkoisen universaali juttu jota tunnetaan euroopasta – erityisesti Britanniasta tietenkin, amerikoista ja Kiinasta.
Näyttäis jopa siltä että Watkins ei ihan ensimmäisenä havainnut viivasuorassa kulkevia kukkuloita, vaan jo 1858 William Pigdeon tutustui niihin villissä lännessä. tässä häntä auttoi tutustuminen vanhaan intiaanishamaaniin joka kertoi hänelle jutut, että on olemassa pyhiä reittejä kukkulalta toiseen. Laitan tässä yhden kuvankin Pigdeonin kirjasta jossa jokainen piste edustaa yhtä kukkulaa ja nuo ristikkäiset kuviot ym jotakin intiaanien pyhää paikkaa tai temppeliä. Käytännössä kivikehää. Vastaaviahan on etelä-amerikassa ja Watkinsin hoksaamina englannissa.

Itse aattelin lähteä siitä että nämä kotomaan linnavuoret edustaa tätä systeemiä. Perusongelma vaan on joka pysyykin, että nämä on geomantisia eli subjektiivisia asioita nykytieteen silmin. Eli ammattitutkijat tuskin tulevat ikinä näkemään tätä järjestelmää muuna kuin jonain merkkitulisysteeminä. Uskoisin kuitenkin päässeeni syvemälle näissä kotimaan linnavuoriketjuissa kuin kukaan toinen aikaisemmin, mutta mullahan on kyllä aina ollut etu siinä, etten välitä pätkääkään miten hörhönä mua pidetään.
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 11.01.2014 15:36 Jukkis.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.05.2014 14:51 #22588 : Tervapiru

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.238 sekuntia