Hiivanaisenkivet

Kaikki alueella olleen kivijatan kivet on puskettu samaan nippuun ja peitelty maa-aineksella. Edelleen maa-aineksen suuntaus on tallella kaakosta luoteeseen, jonne aurinko, kuu ja planeetat laskeutuu horisontin alle. Muinaiselle viljelijälle tällä "observatoriolla" on ollut maanviljelykseen liittyvä merkitys

Nuo kivivanat ovat todennäköisesti hautoja, toimien samalla jonkinlaisena kalenterina. Yleensä jonot suuntautuvat länteen, mikä symbolisoi kuolemaa, aurinko laskee. Samoin nuo yksittäiset pyramidikivet ja kaiverretut kivet ovat hautakiviä. Jätinkirkon tyyppisiä rakennelmia on myös Hämeessä. Pyramideilta menee suora linja Kemiön kautta pohjoisnavalle. Kemiö nimettiin Kemin eli muinaisen Egyptin mukaan. Toinen janapaikka oli pohjoinen Kemi, josta vedettiin Suomussalmen Hiitolaan. Lue "Me Habirut Mahabharata", siinä on aika kattavasti kerrottuna nämä asiat ja koko finnougrien muinainen historia itse asiassa.
books.google.fi/books/about/Me_Habirut_Mahabharata.html?id=Qo0QDgAAQBAJ&redir_esc=y

Storyan, Suomussalmelta löytyy ainakin yksi paikka nimettynä Hiitola, Hiienvaara, Hiisivaara. Paikka on Vääkiönvaaralta länteen päin. Tarkoitatko mahdollisesti sitä ed. viestissäsi? Mietin että se on todellakin niinsanotusti- jossain ei missään- mutta muinaisrantakartalta näkee, jotta Itämeri oli noin 10km päässä, jokien ja parin järven kautta on ollut kuitenkin vesiyhteys sinne Hiiennyppylälle.

Osma kirjoitti:

Storyan, Suomussalmelta löytyy ainakin yksi paikka nimettynä Hiitola, Hiienvaara, Hiisivaara. Paikka on Vääkiönvaaralta länteen päin. Tarkoitatko mahdollisesti sitä ed. viestissäsi? Mietin että se on todellakin niinsanotusti- jossain ei missään- mutta muinaisrantakartalta näkee, jotta Itämeri oli noin 10km päässä, jokien ja parin järven kautta on ollut kuitenkin vesiyhteys sinne Hiiennyppylälle.

En usko, että vedenkorkeus oli noin ylhäällä 2400- 1800 eaa.

Tuo muinainen Hiitola Suomussalmella janattiin Kemistä ja linja jatkui Vienan Kemiin. Muinainen Egypti oli nimeltään Kemi ja sieltähän nämä muinaiset suomalaiset, pirut (apirut, habirut) tulivat, joko merta pitkin Baltian kautta tai Seima-Turbinoon liittyen mutkan kautta. Sakaravaara löytyy Suomussalmen Hiitolastakin ja Sakara-paikoiksi nimettiin useita paikkoja. Sakara ilmeisesti liittyi viiskannan sakaraan. Sanskritissa sana kirjoitettiin chakra, jättäen vokaalin pois. Ruotsin Scara ym. ovat samaa perua. Kannattaa lukea tuo mainitsemani kirja, siinä on enemmänkin tietoa näistä jutuista.

Kirjassa esitellään muinaisen Hämeen Hiitolan kuninkaanhaudat ja kalmistot, samoin muistoesineistöä ja merovingiaikainen kuninkaanveistos ym. Museovirasto ei ole inahtanutkaan asiasta tiettävästi ainakaan vielä. Mutta siis aiheesta laajemmin siinä kirjassa.

'' Sakaravaara löytyy Suomussalmen Hiitolastakin ja Sakara-paikoiksi nimettiin useita paikkoja- '' By Storyan


Kotkasta löytyy Sakkara, jostain jäännyt muistiin:

'' Hurukselan kylänosia ovat Salonmäki, Heikkilänmäki, Mammulanmäki, Hirvenmäki, Kahrinmäki ja Sakkara. Kylää halkovat monet Kymijoen sivuhaarat, kuten Leppäjoki, Hirvenjoki, Takajoki ja Vuorenjoki. Kylän eteläosissa kohoavat Vehkovuori (66,5 m), Mäyrävuori ja Vartioisvuori. Etelän suunnalle aukeavalta Vartioisvuorelta on suora näkyvyys Kotkan Pernoon kylän Haukkavuorelle, ja molemmat vuoret ovatkin muinaisia vainovalkeiden polttopaikkoja. ''

Linkki:
fi.wikipedia.org/wiki/Huruksela

edit:
www.fonecta.fi/kartat/Sakkara%20(Kyl%C3%A4/kaupunginosa),%20...on=26.807336&lat=60.630217000000016&z=14

Ansgarius kirjoitti:

'' Sakaravaara löytyy Suomussalmen Hiitolastakin ja Sakara-paikoiksi nimettiin useita paikkoja- '' By Storyan


Kotkasta löytyy Sakkara, jostain jäännyt muistiin:

'' Hurukselan kylänosia ovat Salonmäki, Heikkilänmäki, Mammulanmäki, Hirvenmäki, Kahrinmäki ja Sakkara. Kylää halkovat monet Kymijoen sivuhaarat, kuten Leppäjoki, Hirvenjoki, Takajoki ja Vuorenjoki. Kylän eteläosissa kohoavat Vehkovuori (66,5 m), Mäyrävuori ja Vartioisvuori. Etelän suunnalle aukeavalta Vartioisvuorelta on suora näkyvyys Kotkan Pernoon kylän Haukkavuorelle, ja molemmat vuoret ovatkin muinaisia vainovalkeiden polttopaikkoja. ''

Linkki:
fi.wikipedia.org/wiki/Huruksela

edit:
www.fonecta.fi/kartat/Sakkara%20(Kyl%C3%A4/kaupunginosa),%20...on=26.807336&lat=60.630217000000016&z=14

Mielenkiintoista. Nuo on vanhoja paikannimiä, todennäköisesti janattu ja asutettu 1800 eaa. ellei jo aiemmin. Sakara- Sakkara on samassa muodossa kuin Kemi-Egyptin ensimmäinen pyramidipaikka Sakkara. Hurus viittaa Horukseen. Hurus/ Horus juontuu Urista, tarkoittaen Ur: in asukasta tai sieltä tullutta. Raamatun muinaiset patriarkat olivat sumerilaisia ja Urista alunperin. Voi kuulostaa yhtäkkiä suurelliselta, mutta he olivat kaikki sumermareja, alkuperäistä marikansaa (R1a). Kemi-Egyptin ja muinaisen Suomen asutus liittyy niin kiinteästi toisiinsa, ettei toisesta voi puhua ilman toista. Alkuperäiset finnit ovat Kemi-Egyptin hallitsijaluokan jälkeläisiä.

Suoraan sanoen vtuttaa tietoinen sensurointi ja peittely mikä liittyy näiden ihmisten elämään ja kulttuuriin, muinaiset suomalaiset mukaanlukien.
Kyseessä on kulttuurisen perinnön varkaus ja sensurointi, mistään muusta ei ole kysymys. Suomi on täynnä vanhoja asutuspaikkoja ja historiallisesti arvokkaita kalmistoja, jotka rämettyvät sammaleen alla pitkin metsiä. Sitten sanotaan, että monimetriset kuninkaan hautakivimonumentit ovat "jääkauden siirtolohkareita". Ne vaan ovat täynnä kaiverrusta ja hautakammioita alla.

Päälle päätteeksi jotkut .... kuten tietty jaska yrittävät mitätöidä tuon kaiken itse keksimillään pseudosanoilla.

Storyan kirjoitti:

Ansgarius kirjoitti:

'' Sakaravaara löytyy Suomussalmen Hiitolastakin ja Sakara-paikoiksi nimettiin useita paikkoja- '' By Storyan


Kotkasta löytyy Sakkara, jostain jäännyt muistiin:

'' Hurukselan kylänosia ovat Salonmäki, Heikkilänmäki, Mammulanmäki, Hirvenmäki, Kahrinmäki ja Sakkara. Kylää halkovat monet Kymijoen sivuhaarat, kuten Leppäjoki, Hirvenjoki, Takajoki ja Vuorenjoki. Kylän eteläosissa kohoavat Vehkovuori (66,5 m), Mäyrävuori ja Vartioisvuori. Etelän suunnalle aukeavalta Vartioisvuorelta on suora näkyvyys Kotkan Pernoon kylän Haukkavuorelle, ja molemmat vuoret ovatkin muinaisia vainovalkeiden polttopaikkoja. ''

Linkki:
fi.wikipedia.org/wiki/Huruksela

edit:
www.fonecta.fi/kartat/Sakkara%20(Kyl%C3%A4/kaupunginosa),%20...on=26.807336&lat=60.630217000000016&z=14

Mielenkiintoista. Nuo on vanhoja paikannimiä, todennäköisesti janattu ja asutettu 1800 eaa. ellei jo aiemmin. Sakara- Sakkara on samassa muodossa kuin Kemi-Egyptin ensimmäinen pyramidipaikka Sakkara. Hurus viittaa Horukseen. Hurus/ Horus juontuu Urista, tarkoittaen Ur: in asukasta tai sieltä tullutta. Raamatun muinaiset patriarkat olivat sumerilaisia ja Urista alunperin. Voi kuulostaa yhtäkkiä suurelliselta, mutta he olivat kaikki sumermareja, alkuperäistä marikansaa (R1a). Kemi-Egyptin ja muinaisen Suomen asutus liittyy niin kiinteästi toisiinsa, ettei toisesta voi puhua ilman toista. Alkuperäiset finnit ovat Kemi-Egyptin hallitsijaluokan jälkeläisiä.

Suoraan sanoen vtuttaa tietoinen sensurointi ja peittely mikä liittyy näiden ihmisten elämään ja kulttuuriin, muinaiset suomalaiset mukaanlukien.
Kyseessä on kulttuurisen perinnön varkaus ja sensurointi, mistään muusta ei ole kysymys. Suomi on täynnä vanhoja asutuspaikkoja ja historiallisesti arvokkaita kalmistoja, jotka rämettyvät sammaleen alla pitkin metsiä. Sitten sanotaan, että monimetriset kuninkaan hautakivimonumentit ovat "jääkauden siirtolohkareita". Ne vaan ovat täynnä kaiverrusta ja hautakammioita alla.

Päälle päätteeksi jotkut .... kuten tietty jaska yrittävät mitätöidä tuon kaiken itse keksimillään pseudosanoilla.

Tuossa suht. lähellä on Inkeroisten Marinkylä. Aikaisemmin entisen Anjalankosken kaupunkia, nyk. osa Kouvolaa.

www.fonecta.fi/kartat/Marinkyl%C3%A4,%20KOUVOLA?lon=26.843583582602566&lat=60.65353260797747&z=12

Siinä Marinkylän lähettyvillä on Salonpää, mikä oli varmaan 33,33 janan päätepiste. Salos tarkoitti muinoin kolmea. En kyllä viitsinyt alkaa nyt mittailemaan välimatkoja.

Erikoista kun yritin hakea Hiivanaasenkivien ekaa sivua, tuli tämmönen ilmoitus:

Pääsy estetty, virhe 403

Palvelin ymmärtää selaimen tekemän pyynnön, mutta kieltäytyy toteuttamasta sitä. Tätä koodia käytetään esimerkiksi kun tiedoston oikeudet eivät ole kunnossa tai pääsy dokumenttiin on implisiittisesti estetty.

Haettu sivu tai linkki: /keskustelu-sinikivi-com/arkeologit/12862-hiivanaisenkivet?start=%1$d

Päivämäärä: 18.02.2019 - Aika: 23:13:39

Tietoja käyttöympäristöstä: IP-numerosi on 666 ja käytät selainta Mozilla/5.0 (Android 8.1.0; Mobile; rv:65.0) Gecko/65.0 Firefox/65.0


Mikä vitun "implisiittisesti"?

Käväisin kuukausi takaperin huhtikuun alkupuolella koiran kanssa kävelyllä Hiivanaasen kivellä, kun kiven ympärillä oli kovasti toimeliaisuutta. Aluetta taas myllätään hetken tauon jälkeen. Hiivanaasenluoman yli menevä silta oli tosi liukas, sen reunassa oli pieni kaistale josta pääsi yli varovasti askel kerrallaan menemällä. Onneksi koirakin ymmärsi olla vetämättä...

Siitä on kymmenen vuotta kun 2009 naapuri kaatoi "kotokivensä" ympäriltä metsän pois. Hakkuun jäljiltä esiin tuli muutakin, varsinainen kivien jono suunnattuna kevät ja talvipäivän tasaukseen, kun aurinko on keväällä menossa valoisaan aikaan päivien pidentyessä ja juhannuksen kesäpäivän seisaukseen. Syksyllä pienempään aikaan kun syyspäivän tasauksen jälkeen pimeä on pidempi, kuin päivän valoisa aika. Talvipäivän seisauksen aikana "aurinko astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä ylös kuolleista" ja taas synnyttyään uudelleen auringon matka alkaa kesää kohden kukonaskel kerrsllaan.

Hiivanaasen alueen vaihdettua omistajaa, alkoi melkoinen myllääminen jossa kivet niputettiin mullalla peitettyjen kasojen alle. Sitä kesti kolme vuotta ja paljon on siinä löpöä, aikaa ja tupakkaa palanut että kiviperäistä maasta on tullut huonoa viljelysmaata. Naapurin isäntä tuumaas, ei hän niin pössöö oo että alkaisi kivipeltoa pelloksi raivaamaan.

Hiivanaasen alue oli kuin Ranskassa oleva Le.Menec:



Museoviraston akka käväisi 2012 ja sulki silmänsä, "Ei meillä tälläistä kulttuuria ole".

Juu ei teillä.Suomessa!

Tuolta voi katella, että millasista kivikasoista kannattaa ilmottaa jos haluaa, että ne suojellaan ikusiks ajoiks.

mikroliitti.pp.fi/1-julkisetraportit/

mikroliitti.pp.fi/1-julkisetraportit/Porvoo/Porvoo%20Gammelbacka%20muinaisj%20inv%202017.pdf

Toi Hamarin kallio on kyllä tutkittu päin vittua, koska sieltä löytyy vaikka mitä. Siellä on niin nättiä piikiveä, että se kävis korukiveks. Mä löysin sieltä penskana melkein pikimustaa ja punaruskeeta eikä ikää ollu kun ehkä neljä vuotta. Asiantuntijalta vois odottaa vähän enemmän, mutta eihän toi oo kun kattellu kivikasoja.

Sielläkin on ollu asutusta, niin että kai siellä sitten on niitä vitun kivikasojakin.

Tuokin on kotosin sieltä, mutta ihan joen rannasta, niin että se on voinu tulla muualtakin.

Äireen päivänä käväisin vilkaisemassa Hiivanaasen kiven alueella, joko muinaiskunkkujen muinainen observatorio on pantu maan tasalle. Olihan tuolla myllätty viime käynnistä lisää, kuulemma niitä myydään liikenne ympyröiden ym. maisemointiin:

Kivijatan päältä oli maa-aines poistettu ja minne kivet oli koottu ja piilotettu.




Nyt kivet oli tyrjätty naapurin rajalle siihen kaivettun ojan viereen.





Ei ollut muinaisilla tälläistä pelejä...




Siinähän niitä sekamelskaa, mutta suomalaisilla on tälläinen kulttuuri, sillä ovathan he rakentajakansaa jonka tieltä vanha on raivattava pois.




Nurkkakivi on toistaiseksi pysynyt paikallaan, siinä kun on hirvieläimen kuva piirrettynä.




Oho...

Seuraavana vuorossa Mäenpään kanttikivi...





www.google.com/maps/d/viewer?mid=1-zKcgLjLBG7JCufULueDQkzLm7...713392112271876%2C22.27295485111506&z=13

Kuvassa vasemmalla olevassa kivessä on selvä kirjoitusmerkki, ehkä gootti Λ, mikä oli L. Raetilaiset käyttivät myös samantyyppistä kirjainta ja sielläpäinhän on todettu joidenkin tutkijoiden mukaan puhutun suomea. Monissa muissakin hautakivissä näkyy työstöä, muotoilua etc. Piipparimiehet löytäisivät paljon pellolta. Museovirasto esitti taas tuttua "asiantuntijuuttaan" tuollakin. Voi jsus.