× Arkeologit-keskustelussa tutkitaan Suomen muinaisuutta, historiaa ja vähän muutakin.

Hiivanaisenkivet

Lisää
06.10.2014 11:55 #24273 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Illalla innostuin tutkimaan karttaa ja mittasin Hiivanaasenkiven ja Rauman lähellä olevan Kastellin jätinkirkon välin sekä jatkoin mittausta Haukiputaalla olevalle Rajaharjun jätinkirkolle. Matka Kastelliin oli 246 km josta edelleen Rajakankaalle 81,6 km, pyöristettynä yhteensä 328 km.

Linja menee lähes suoraan ja mittauksen jälkeen aloin tutkimaan kuinka monta muinaista kohdetta osuu linjan alle tai sen välittömään läheisyyteen. Kaiken kaikkiaan röykkiöitä, muinaishautoja, kiviä, lapinraunioita ja jätinkirkkoja löytyi yhteensä 33 kohdetta. Niitä voi olla enemmänkin, mutta nämä kohteet on kansalaisen karttapaikkaan merkityt.

Linjassa huomionarvoista on se että Evijärven ja Kannuksen väliin jäävällä Ruotsinkielisellä alueella ei ole kuin yksi kohde Kruunupyyssä. Ylistarossa viiva ylittää vanhan Pohjankyrön maantien ja alue on vanhastaan ollut tiheään rakennettu. Pampunperän kohdalla menipä melkein kaverin tuvan yli... lieköhän nimi viittaavan siihen, kun Ylistarosta on maan väkilukuun nähden lähtenyt poliisin virkaan eniten miehiä.





kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&srs=EPSG%3A3067&y=6962204&mode=orto&x=257906&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=6963205&mode=rasta&x=258540&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=6964797&mode=rasta&x=259592&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=6968453&mode=rasta&x=262360&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=6969225&mode=rasta&x=262024&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=6972101&mode=rasta&x=265868&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=6995045&mode=rasta&x=277868&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7014617&mode=rasta&x=291668&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7015009&mode=rasta&x=293812&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7021957&mode=rasta&x=297400&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7023617&mode=rasta&x=295740&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7027257&mode=rasta&x=297860&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7027225&mode=rasta&x=297856&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7070009&mode=rasta&x=327000&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7094713&mode=rasta&x=342272&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7098125&mode=rasta&x=345456&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7104169&mode=rasta&x=349800&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=7106809&mode=rasta&x=350384&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&srs=EPSG%3A3067&y=7112710&mode=rasta&x=354906&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7115023&mode=rasta&x=356726&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7120857&mode=rasta&x=359924&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7124705&mode=rasta&x=361834&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7131079&mode=rasta&x=366546&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7136719&mode=rasta&x=371390&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7148827&mode=rasta&x=378300&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7153411&mode=rasta&x=381068&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7159481&mode=rasta&x=383984&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7162195&mode=rasta&x=386568&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7163817&mode=rasta&x=387720&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7169299&mode=rasta&x=391000&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7181905&mode=rasta&x=400822&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7202319&mode=rasta&x=416298&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=7234859&mode=rasta&x=439488&lang=fi
Liitetiedostot:
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: julsei, Super-Electric

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.10.2014 09:49 #24285 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Hiivanaisenkivet
huomasin vasta nyt miten ison työn olet tehnyt. aina hatunnoston arvoista. Itse olen luovuttanut aikaa sitten näitten jätinkirkkojen kanssa vaikka tiedänkin että ne on tota megaliittikulttuurin puhdasoppisinta suuntausta vuodelta 4200eaa - tekijöinään ilmeisemmin proto-saamelaiset tai sit baskikansa. etelämmässä niitä ei välttämättä oo koska se on ollut suomusjärven kulttuurin reviiriä. yhtä kaikki, olen kans sommitellut viivoja mutta en mitään niin vakuuttavaa että ne selittyis muulla kun sen aikaisella rantaviivalla. etäisyyksiä olen kanssa laskenut ja vaikka useimmat osuukin 6-7km välein, on mahdoton määrittää onko se nimenomaan puolitoista megaliittimailia eli 4.368km x 1.5 koska tarkkoja pisteitä lienee turha yrittääkään määrittää. samasta syystä on mahoton koettaa määrittää jätinkirkkojen omia mittasuhteita koska seinämät on aikaa sitten romahtaneet leveiksi kivikasoiksi. jätän tän ihan suosiolla sulle, nostan käteni pystyyn ja toteen että jätinkirkot ja röykkiöt on liian epämäär'äisiä koska röykkiöt maastokartallakin saattaa olla ihan eri kohdassa kun luonnossa.
mutta on toi sun juttus silti makee vaikka oonkin tällästä masentavaa seuraa
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Antero

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
17.10.2014 15:30 - 17.10.2014 15:38 #24378 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Jatketaanpa muutamalla huomiolla lisää ja käytin tässä apuna Englantilaista megaliittiportaalia, jonne otetaan myös vastaan Suomessa olevia muinais- ja megaliittikohteita: www.megalithic.co.uk/article.php?sid=36370

Hiivanaisenkivestä on Upsalan kuninkaanhautoihin (kumpuihin) matkaa 398,47 km (246 ml) ja 33,3 km menee sinne aavistuksen vajaana 12 kertaa. Tähtäilin tuosta viivasta Kastelliin Rauman liepeille ja linja näytti sopivan aikaisempaan huomioon että jätinkirkot menevät kohtuullisen suorassa linjassa pohjoista kohti. Hiivanaisen kiven sijasta tein merkin Kokonmäellä olevaan jätinkirkkoon. Myös Levänluhta Isossakyrössä nuorimpana sopii linjalle ja yllättävästi Susiluola vanhimpana Isojoella. Mahtavatko jätinkirkkojen rakentajat sitten olleet Neanderthalilaisia, joka voidaan heitää arvoituksesksi... Merikarvialla oleva kuninkaanhauta jo poikkesi linjasta sen verran paljon, että jätin sen suosiolla huomioimatta. Mutta tälläiseltä se näyttää googlen kartalla annettujen koordinaattien mukaan:



Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 17.10.2014 15:38 Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.11.2014 00:07 - 09.11.2014 00:36 #24585 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Rajalammin vieressä olevalla kalliolla käytiin pojan kanssa marjassa ennen kuin hirvimiehet pääsivät jahtiin. No ei siellä enää puolukoita ollut, thaimaalaaset marjannoukkijat ovat senverran vikkeliä, että ellei ajoissa ehdi niin jää kyllä koko talveksi ilman tai sitten pitää ostaa Kiinalaisia puolukoita , joita Suomen kaupoissa myydään puoleen hintaan. Ohessa olevalla videolla linssi on hieman höyrystynyt kosteasta lokakuun säästä, mutta uskoisin että ajatus silti tulee esiin. Mäen päällä on mitä ilmeisemmin muinaishauta, tai sitten se on pelkkää kivirämäkkää. Alueella on aikoinaan naapurin vanhaisäntä kiertänyt valtion mittarien kanssa ja maastossa on erinäisiä määriä metalleja, hiljan kuulin että lammen pintaan tapaa nousta öljyisen kaltaista lientä. Läheisellä Pässilän vuorella tiedetään perimätiedon mukaan olleen vanha satama ja kallioon jäänyt jonkinlainen metallirengas muistoksi niistä ajoista. Tällä venekalliolla on samanlaisia satamavalleja kuin 2,46 km päässä olevalla Kokonmäellä on. Lisäksi paikalla on veneluiska, selkeä ramppi joka tapauksessa. Paikkaa kutsutaan myös kärmeskallioksi, kuten kuulin myös Kokonmäkeä kutsuttun. Varsinainen kärmeskallio on kuitenkin kilometrin verran etäämmällä. Rajalammen pinta on 136 metrin korkeudella meren pinnasta ja tämä kallio on arviolta 150 metrin korkeudella, vesi on lainehtinut siellä viimeksi 8000 - 9000 vuotta sitten Ancylusjärven ja Litorianmeren aikana ja joku on ollut matkassa siihen aikaan:




Jäätikön hävitessä Itämeren altaasta kohosi Billingenin salmen kynnys maankohoamisen vaikutuksesta merenpinnan yläpuolelle ja yhteys valtamereen katkesi. Noin 10 800 vuotta sitten patoutunutta järveä kutsutaan Ancylusjärveksi, jonka alkuvaiheessa vielä osa Fennoskandiaa oli jäätikön peitossa. Tornionlaakso vapautui Suomen alueista viimeksi jäätiköstä noin 10 000 vuotta sitten. Korkeimmillaan Ancylusjärven pinta oli hieman yli 10 000 vuotta sitten ennen kuin sen lasku-uoma siirtyi tulvan seurauksena Tanskan salmiin. Vedenpinta laski nopeasti koko Ancylusjärven piirissä. Samanaikaisesti valtameren pinta nousi, ja noin 9 000 vuotta sitten syntyi Tanskan salmien kautta suora yhteys valtamerestä Itämereen, jossa alkoi heikko- suolainen Litorinameren Mastogloiamerivaihe. Valtameren pinnan noustessa suolaista vettä alkoi virrata Tanskan salmien kautta Itämereen. Alkoi Litorinameren aika noin 9000 vuotta sitten. Litorinameren pohjalle kerrostui liejusavia ja simpukka- ja kotilolöydöt osoittavat veden olleen nykyistä suolaisempaa. Valtamerenpinnan nousu oli niin nopeaa, että maankohoamisalueen reunaosissa, mm. Kaakkois-Suomen rannikolla Helsingistä itään vedenpinta nousi nopeammin kuin maa kohosi eli tapahtui transgressiota. On arvioitu, että valta- merenpinta saavutti korkeimman tasonsa ehkä pari metriä nykyistä pintaa ylempänä – noin 8000–7000 vuotta sitten, minkä jälkeen se on vähitellen laskenut nykyiseen tasoonsa. Itämeren suolapitoisuus on myös vähentynyt valtameriyhteyden Tanskan salmien kautta madaltuessa. Suomen rannikolla on vedenpinta maankohoamisen vuoksi näennäisesti laskenut paljon enemmän.



Valohannu kertoi että simpukoota löytyy kun vähän maata viittii tonkii, siis tämmöösiä Anculus fluviatilis kotiloota:


Sekä näitä Littorina littorea - kotiloa:



Joka tapauksessa Rajalammin venekallio näyttää tälläiseltä lokakuussa 2014:


Viimeksi muokattu: 09.11.2014 00:36 Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.12.2014 01:15 #24951 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Hiivanaasenkivestä noin 1350 metrin päässä luoteeseen on kivirämäkkää jossa on suuria kiviä ja kivikehän kaltaisia isojen kivien muodostelmia sekä siellä täällä pyramidikiviä. Kävin kattelemassa siellä ennenkuin hirviaika alkoi. Viikon päästä käynnistäni alueella möyräsi metsäkone, joka kaatoi monta rekkakuormaa tukkipuuta jota sitten kuskasivat harva se päivä lähes parin viikon ajan pois. Paikka on edelleen tarkemmin syynäämättä mutta sellainen mielikuva siitä on syntynyt, että kivirämäkkä kiertää isojen kivien kehänä Hiivanaasenkivestä puolentoista kilometrin päässä Kalamoontieltä Jurvanmaantielle saakka. Ohessa on muutama kuva kivistä sieltä ja mistä lienee ötökästä...


Jonossa...




Kehässä...




Kivi murentunut "saumoistaan"...




Mikähän lienee "saumojen välissä" oleileva linssilude, sammakon raajat ja ketun pää...




Naamakivi...




Kivirämäkkää ja pyramidikivi...




Suuri ja mahtava makaa pitkin pituuttaan...




Sarkalinja...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.12.2014 18:55 #24958 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Hiivanaisenkivet
Toi sun naamakives kiistatta muistuttaa asennoltaan ja muodoltaan menhiriä niin paljon että taitaa jopa olla sellainen.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
04.02.2015 04:29 - 04.02.2015 04:53 #25707 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Huomaan ettö kaukainen sukulainen Skotlannista on piipahtanut magneettisella pohjoisnavalla . Jos meikäläisellä on elinpäiviä tarpeeksi ja 64 km vuosivauhti siirtymisessä pitää paikkansa ja kasvaa siitä, magneetinen pohjoisnapa tulee kyläilemään Hiivanaasen kivelle meikän luo :laugh: .

Ensimmäisenä magneettiselle pohjoisnavalle saapui 31. touko­kuuta 1831 James Clark Ross, joka havaitsi sen sijaitsevan Boothian niemimaalla, Cape Adelaidessa (70°05.3′N, 096°46′W). Tämän jälkeen kesti yli 70 vuotta, ennen kuin paikalla seuraavana kävi Roald Amundsen vuonna 1903 purjehtiessaan ensimmäisenä Luoteisväylän läpi. Amundsen havaitsi magneettisen navan edelleen olleen lähellä Rossin ilmoittamaa paikkaa.



Katselin Gizan pyramidin, hiivanaasen kiven ja Pohjoisnavan linjoja, kun äkkäsin mitatta magneettiselle pohjoisnavalle. Mittasin että parin kilometrin heitolla 33,3 km mittakin menee kohdilleen kun aloin tähtäämään linjaa Jerusalemin, Hiivanaasen kiven ja magneettisen pohjoisnavan suuntaan. Saiskohan Antero siitä Noopelin palkintoa..., linja Jerusalemista Hiivanaasen kiven läpi magneettiselle pohjoisnavalle on viivasuora ja se lähestyy vuosittain hurjaa vauhtia Hiivanaisen kiveä kohti:





Tässä on vielä mielenkiintoinen yhteys Israelin suuntaan kun heidän symbolinsa on täällää Hiivanaisen kiven ympärille aseteltu... kumpikahan mahtoi olla muna ja kumpi kana...


Katso Hiivanaasenkiven heksakrammi





Hiivanaasenkivi
62°42'36.7"N 22°15'51.0"E
62.710199, 22.264160

Jerusalem
31°46'05.9"N 35°12'55.5"E
31.768307, 35.215406

1947 Magneettinen pohjoisnapa
73°54'00.0"N 100°54'00.0"W
73.900000, -100.900000

2015 Magneettinen pohjoisnapa
80°18'00.0"N 72°36'00.0"W
80.300000, -72.600000


Jerusalem - Hiivanaanen: 3 561,55 km (2 213,05mi) 33,3 km menee 107x (-1,55km)

www.google.fi/maps/place/62%C2%B042%2736.7%22N+22%C2%B015%27...525m/data=!3m2!1e3!4b1!4m2!3m1!1s0x0:0x0


1947 Magneettinen pohjoisnapa - Hiivanaasen kivi: 4 262,24 km (2 648,43 mi) 33,3 km menee 128x (-0,160 m)
2015 Magneettinen pohjoisnapa - Hiivanaasen kivi: 3 292,04 km (2 045,58 mi) 33,3 km menee 99x (-4,66 km)

Ero (68 vuotta) 1947 - 2015 = -969,78 km eli magneettinen pohjoisnapa lähestyy Hiivanaasen kiveä 14,2615 km/y... Hiivanaisen kiven kohdalla magneettinen pohjoisnapa on 231 vuoden kuluttua eli vuonna 2246...

www.google.fi/maps/place/31%C2%B046%2705.9%22N+35%C2%B012%27...2048261m/data=!3m1!1e3!4m2!3m1!1s0x0:0x0


1947 Jerusalem - Magneettinen pohjoisnapa: 7 826,88 km (4 863,40 mi) 33,3 km menee 235x (-1,38 km)
2015 Jerusalem - Magneettinen pohjoisnapa: 6 853,59 km (4 258,62 mi) 33,3 km menee 206x (-6,21 km)

www.google.fi/maps/place/73%C2%B054%2700.0%22N+100%C2%B054%2...69,2605m/data=!3m1!1e3!4m2!3m1!1s0x0:0x0

Magneettinen pohjoisnapa kulkee huimaa vauhtia kohti Venäjää - noin 65 kilometrin vuosivauhdilla

Pohjoisnavan siirtyminen on aiheuttamassa suuria ongelmia ilmailulle, navigoinnille ja muuttoeläimille, jotka käyttävät kompassinaan maan magneettista kenttää. Jotkin lentokentät ovat joutuneet jo muuttamaan kiitoratojensa nimityksiä vastaamaan paremin niiden nykyisiä todellisia suuntia kohti pohjoista.

Magneettinen pohjoisnapa löydettiin vuonna 1831 ja siitä lähtien geologit ovat seuranneet navan liikettä. Toisin kuin todellinen napa, jonka määrittää maan akseli, magneettinen pohjoisnapa siirtyy jatkuvasti maankuoren muutosten johdosta. Nykyisellä vauhdilla magneettinen pohjoisnapa on pian tavoittamassa Venäjän alueen.

www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&id=8543


Koordinaatit 1947 - 2015: jarmo10.org/pohjoinen.htm
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 04.02.2015 04:53 Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
14.04.2015 14:41 - 14.04.2015 14:43 #26694 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet

Toi sun naamakives kiistatta muistuttaa asennoltaan ja muodoltaan menhiriä niin paljon että taitaa jopa olla sellainen.



Myllytien varressa on pystyssä oleva yli kaksimetrinen "menhiiri" tai paremminkin naamakivi...




Siitä 50 metrin päässä toinen "menhiiri"...




Ja kolmantena "hautamäessä" ennen Kalamoontietä pyramidikivi:

Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 14.04.2015 14:43 Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
14.04.2015 15:59 - 14.04.2015 16:22 #26695 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Hiivanaasenkiven lähettyvillä viime syksynä kaadettiin metsikköä kallion päältä ja lumien sulaessa pois, lähärettiin "nalle puhin" kanssa pitkästä aikaa kävelylenkille samalla katsomaan paikkaa. Paikassa kiinnosti se, löytyykö sieltä kivijatoja kun läheltä ne oli hävitetty pois. Olihan siellä yksi kivirivi ja muutama hajakivi sen vieressä siellä täällä:




Kallion kummallakin puolella oli kaksi julmetun suurta muurahaispesää, tai paremminkin oli sillä ne olivat liiskaantuneet metsäkoneen alle...




Myös pyramidikivi kökötti yksinään kivirivin lähettyvillä. Siinä paikalla pällistellessämme alkoi samassa kova koiran haukunta. Ääni tuntui ensin lähestyvän "kuvan oikeasta reunasta viereisen metsän takaa haukun kasvaessa ja samassa se kääntyi ja alkoi loittonemaan "kuvan" vasemman reunan suuntaan. Mietin että mahtoiko joku olla koiran kanssa metsällä... mitään ei kuitenkaan näkynyt. Haukun jatkuessa lähdettiin kiertämään metsikköä ja viereiseltä pellolta poikettiin sen sisään, jossa sammaleen alla tuntui olevan kivirämäkkää pohjana. Haukku voimistui välillä ja etääntyi taasen toiseen suuntaan. Nyt tuntui kuin koria olisi ollut enemmänkin.




Metsäpolku meni metsikön halki välillä sammaloituneen kivirämäkän yli kulkien. Sopivasta kohdasta käännyttiin pois sieltä haukun saattaessa. Ihmettelin kun "nalle puh" ei pahemmin siitä piitannut... Enempi oli kiinnostunut virkikkeistä siinä lähettyvillä.




Metsän ja peltoaukion reunalla oli kivimurikoita ja hautapaikan kaltaista kivetystä, Koirien haukunta vain voimistui siinä kuvatessani paikkaa. Hämäräkin alkoi tulla ja kuvaamiseen ei enää valaisu tahtonut riittää. Käveltiin ulos metsästä ja samalla kovaääninen haukunta lakkasi siihen. Tuli täydellinen hiljaisuus, siinä vaiheessa tuli tunne että kaiku aavemaisesti kusetti... Samassa kuului kaukaa vaimeaa haukkumista joka kuului epämääräisesti Nenättömänluoman toiselta puolen Nylenintien suunnalta. Tuuli puhalsi kokoajan ääntä vastaan ja saattoi osaltaan antaa hajua koiralle tai koirille. Ääni ei kuitenkaan enää aukialla ollessa noussut samanlaiseksi meteliksi kuin metsän sisällä tai kallion luona. Lähdimme palaamaan takaisin Hiivanaasenkivelle...




Kiven vieressä on valli jonne kivijatan kivet on nosteltu kasaan ja maata kuorittu sen päälle. Paikalliset metsästäjät olivat pystyttäneet sinne väijypaikan josta metsästivät puluja sun muuta riistaa. Tosin minä en söisi siellä kaadettua, tiedän yhden entisen kaverin joka samana vuonna kuoli haimasyöpään kuin velipoikakin. Tämä oli innokas riistamies ja melkein kaikki viikonloput Hiivanaasen kiven alueella iltapimiälle saakka metsästämässä. Kas nuo amerikkalaiset kasvinsuojeluaineet...





Siinä kiveä katsellessa tuli mieleen keskustelu Sinikivessä kalliomaaluksista, lieköhän nämä niitä vai ruostettako se on?




Tässä toisesta kohtaa lähemmin...

Viimeksi muokattu: 14.04.2015 16:22 Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
14.04.2015 16:41 - 14.04.2015 16:48 #26696 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Kiven viereen on kasattuna kolme murikkaa joista yhdessä on kaiverruksen kaltainen kiekura...




Tässä on kahdesta erillaisesta kivestä oleva hyvinkin taiteellinen luomus, sileä osa muistuttaa hevosella ratsastavaa ukkoa...




Tontin kulmalla on iso pyramidi kivi ja sen alareunassa on hirvi tai lehmä valkoisella piirrettynä...




Tässä sama yksityiskohtaisemmin...




Kaikki alueella olleen kivijatan kivet on puskettu samaan nippuun ja peitelty maa-aineksella. Edelleen maa-aineksen suuntaus on tallella kaakosta luoteeseen, jonne aurinko, kuu ja planeetat laskeutuu horisontin alle. Muinaiselle viljelijälle tällä "observatoriolla" on ollut maanviljelykseen liittyvä merkitys kun taasen nuorempi sukupolvi ei tarvinnut enää 1600-luvun jälkeen muuta kuin Weilin+Göös painaman allakan ja 2000 luvun alusta kaikki tarpeellinen tieto onkin saatavissa hiiren klikkauksella netistä.

Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 14.04.2015 16:48 Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
13.05.2015 23:57 - 13.05.2015 23:59 #27030 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Luen kaiman kirjoittamaa tietoa maailman "eliitin" symboleista ja niiden merkityksestä ja täytynee sanoa että moni asia naksahtaa paikalleen.

Aton-kultti - osa 9: Käärme

Atonistisella "Eliitillä" on ollut tapana "kaapata" monia vanhoja symboleja ja antaa niille täysin uusi merkitys heidän käytössään. Aikanaan kotka oli faaraoihin tai jumaliin yhdistetty symboli, mutta nykyään sitä käytetään "Eliitin" symbolina. Hakaristi tunnettiin tuhansia vuosia ennen natsismia. Ainakin länsimaissa tuon symbolin maine on pilattu niin, että hyvin harva ihminen ajattelee sen edustavan aurinkoa tai jotain muuta sen lukuisista positiivisista tai neutraaleista merkityksistä.

Samanlainen "kaappaus" on tehty käärmeelle. Kun Tähdistö-kultin (Stellar cult) valta ja voima muinaisessa Egyptissä hiipui, sen symbolina ollut käärme ikään kuin periytyi valtaapitävälle luokalle. Egyptissä tapahtunut muutos matriarkaalisesta yhteiskunnasta patriarkaaliseen tapahtui ilmeisesti siinä vaiheessa, jossa meidän "virallinen historiankirjoitus" kertoo egyptiläisen korkeakulttuurin alkaneen.



Löysin parikesää takaperin "käärmekuvion" Rajalammin satamakalliolta, jota myös kärmeskallioksi tavataan kutsua ja ny tuli maronluvut, mikä se kivessä luikertelee...




Ka son "orma" valkoinen kiekura kiven kuvana...




Hillin sakarakivi, pää kuin käärmellä...

Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 13.05.2015 23:59 Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.06.2015 09:39 #27445 : Smaija
Vastaus käyttäjältä Smaija aiheessa Hiivanaisenkivet
Olispa hienoa saada suomeenkin joku kesäpäivänseisausjuhla Stonehengen tyyliin, siellä Jurvassa kun näyttää olevan juuri sellainen sopiva paikka mitä olen tässä lukenut ketjua. Saakohan sinne joskus tulla käveleskelemään ja kuvaamaan niitä topuja sun muita? Vai olisko maanomistajat kovasti pahoillaan uteliaasta kulkijasta...
Sanoi Nikola Teslakin että kivi on ajatteleva ja tunteva olento siinä missä kasvi, petoeläin ja ihminenkin, että ehkä meillä nykyihmisillä on unohtunut joku tieto kivien todellisesta olemuksesta ;)
(Lähde: peacefulwarriors.net/this-interview-with-nikola-tesla-from-1899-reveals-his-extraordinary-personality/ )
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ansgarius, Antero

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.06.2015 15:28 #27554 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Huomenna 1.7 jupiteri ja venus yhtyvät toisiinsa klo 0.30 aikoihin Hiivanaasen kiven entisen kivirivin suuntaisesti luoteesta kaakkoon horisontin tasolla. Mikäli taivas on kirkas ja on tarpeeksi hämärää, planeettojen kohtaamista voi seurata itse kiveltä tai kauempaa Nylenintieltä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
29.09.2015 00:49 - 29.09.2015 01:04 #28470 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Viime lauantain aamupäivä meni koulun ja 4H:n järjestämällä retkellä Kalajaismaassa ja häjynpoijan ym. kanssa kierrettiin noin parin kolmen kilsan pituinen luontopolku, jonne oli laitettu erilaisia kysymyksiä ja tehtäviä. Lenkki alkoi Ilmajoen seurakunnan leirikeskuksen pihalta ja metsäautotietä pitkin Kokonmäelle jossa on jättiläisenkirkko ja ensimmäiset satamavallit. Tien vieressä menee sähkölinja ja jatkuu halki metsän, tie kääntyy oikealle ja polku taasen vasemmalle metsän halki kohti Heikin laavua. Heikin laavulla olen käynyt mutta en arvannut kuinka antoisaa oli polkua pitkin kävellä. Vastaan tuli "kivijalkoja", kivirämäkkää, kivijataa ja kivikehiä. Minulla olisi ollut aikaa jäädä tutkimaan aluetta enemmän, mutta porukan mukana kulkiessa ehdin napata matkan- ja polunvarrelta vain muutamia kuvia. Jotain hyvin hyvin mielenkiintoista myös löysin ja vaatii vielä tarkemman syynäyksen, oliko ainut vaiko löytyisikö lisää:


Tässä kuvassa on samanlaisia "kivijalkoja" pitkin mettiä mitä on Kokonmäessä, Rajalammin vieressä ja Pikku-, sekä Vanhassa- Pässilässä:




Polun varrella on myös kiviä kehässä:




Metsän läpi kuljettaessa tulee seurava metsätie ja sen varrella on muistokivi, jonne on Heikin esi-isä jäätynyt istualleen myrskyn yllätettyä kotiin paluu matkalla. Mies oli yhden tarinan mukaan käynyt Vaasassa, toisen mukaan hakenut heiniä Tainnusjärvellä olevasta ladosta. Kotia oli kuitenkin matkaa enää vajaa puolikilometriä kun noutaja oli saapunut. Yksi tuttu kertoi aikoneensa käydä hautakivellä muutama vuosi sitten, kun "ääni" oli kehottanut kääntymään heti takaisin. Tuttu ei ollut uskaltanut jatkaa matkaa ja pyörsi takaisin kun samassa taivaalta oli salama iskenyt siihen kohtaan, missä hän oli seisonut. Taustalla kivipeltoa:




Muut meni kun vielä jäin kuvaamaan paikkaa, muutaman kymmenen metrin päässä oli isohko kivi ja kiipesin sen päälle että saan alueesta paremman ja laajemmalta alueelta kuvan:




Siinä kiivetessä kiven päälle, silmiini pisti pitkä punainen viiva joka jakoi kiven kahtia puoliskoihin. Viiva oli "upotettu" kiveen, ei maalattu. Sitä ihmetellessäni hoksasin toisen viivan ja kas kummaa...




Pohdin tuota kuviota, mielestäni se on kala tikun nokassa... Toisaalta talojen harjoissa olen nähnyt tuollaisia tuuliviirejäkin... Piirsin sen ääriviivat:




Polun loppupäässä ennen laavua, oli kiviä metsä täynnä ja näin jotain kauempana, jota täytyy vielä ennen hirviaikaa käydä tarkemmin tutkimassa:




Toisella puolella polkua oli umpen kasvanut suonsilmä, päällä on salakavala rahkasammal ja alla pohjaton lampi. Nopassa oli aikoinaan tulla sota kun ihmiset tapasivat laskea lehmät vielä metsiin laiduntamaan. Illalla niitä ei enää palannutkaan lypsylle vaan niitä alkoi katoilemaan mystisesti. Ensimmäisenä naapurit alkoi syyttää naapureita että tämä on vienyt heidän lehmät. Lopulta joku oli äkännyt minne karja hävisi, naudat kun olivat menneet juomaan umpeen kasvaneelle Paskoolammelle, päällä oleva sammal oli raskaan elukan alla antanut periksi ja lehmä hukkunut samantein pääsemättä ylös sieltä. Sammal oli palanut takaisin umpeen otettuaan uhrinsa odotellen seuraavaa juoman tulevaa:




Laavulla oli mukavaa toimitella väen kanssa ja tarinoida, syödä aitoa Itikan käristettä ja juoda nokipannu kaffetta. Pois lähtiessä alkoi kaatamalla sataa ja kastuttiinhan siinä läpimäräksi. Silti reissu oli mukava, vaikka housut ja takki oli lipimärkänä ja muutaman hirvikärpäsen kieriskellessä ympärillä.
Viimeksi muokattu: 29.09.2015 01:04 Antero. Syy: linkki

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.12.2016 10:56 - 21.12.2016 11:21 #34714 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Astui alas tuonelaan... Tänään onkin talvipäivän seisaus ja aurinko on korkeimmillaan eli vuodenkierrossa alimmillaan puolenpäivän jälkeen, asettuen Hiivanaisenkivellä linjalle Nopan sakarakivi - Hiivanaasenkivi - Pihlajamäen sakarakivi. Nousee Sydänojan kuuskantilla ja laskee horisontin alle Erakon kantilla.

Pohjoisen pallonpuoliskon talvipäivänseisaus on vuosittain 21. tai 22. joulukuuta. Tänä vuonna 2016 talvipäivänseisaus on keskiviikkona 21. joulukuuta klo 12.44 Suomen aikaa.

Aurinko nousee Helsingissä klo 9.24 ja laskee 15.13. Päivän pituus on siten vain 5 tuntia ja 49 minuuttia. Oulussa päivän pituus on vain 3 tuntia ja 34 minuuttia. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei nouse lainkaan.

Eteläisellä pallonpuoliskolla on samaan aikaan kesäpäivänseisaus. Jos haluaa käyttää nimitystä, joka pätee molemmilla pallonpuoliskoilla, voi puhua joulukuun päivänseisauksesta (ja vastaavasti kesäkuun päivänseisauksesta sitten pohjoisen pallonpuoliskon kesäpäivänseisauksen yhteydessä).

Talvipäivänseisauksesta päivää alkaa pidentyä. Se onkin siksi ollut perinteistä juhla-aikaa. Esimerkiksi roomalaisten saturnaliaa vietettiin talvipäivänseisauksen aikoihin. Joulu taas on muutaman päivän päästä seisauksen jälkeen.





Tarkemmin heksagrammi Googlen kartalla tästä.
Viimeksi muokattu: 21.12.2016 11:21 Antero. Syy: linkki

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 1.198 sekuntia