× Arkeologit-keskustelussa tutkitaan Suomen muinaisuutta, historiaa ja vähän muutakin.

Hiivanaisenkivet

Lisää
14.04.2013 11:59 - 14.04.2013 12:06 #18922 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Hiivanaasenkiveltä on suora "sarkalinja" Kiljumäelle, etäisyyttä sinne on 6,66 km. Paikallisen tiedon mukaan Kiljunmäellä on käräjäkivet ja kerrotun mukaan sinne on kerääntyneet Kyrönjokilaakson naiset ja lapset miesten tapellessa Klaus Flemingin joukkoja vastaan Piirtolankankaalla. Viimme syksynä kiinnitin paikkaaan huomiota, koska siinä on samanlainen pitkä kumpu, kuin Kalajaisten talvihautakin on "Topuperän" Piippuloukolla. Mitä ilmeisemmin paikalla ei ole tehty kiljua, vaan paikan nimi viittaa suureen hätään ja suruun josta ei ole kiljumatta selvitty.



Hoksasin silloin tienmutkasta metsän puolella suuria kiviä ja talven aikana niistä kantautui tieto, että kivet on käräjäkiviä. Kivet on edelleen kehän reunoilla ja metsässä on pyöreä ja noin kolme metriä leviä aukko, jonka sisähalkaisija on ilmakuvasta mitattuna 33 metriä.



Rommelinmäen tie menee Kiljunmäen sivuutte ja se tekee 90 asteen mutkan kohti Jouppilankylää. Kuten Suomessa on tapana, tie on tehty käräjäkivien läpi ja sen toinen puoli on jäänyt tien alle.



Pyöreä kehä on talvella helpommin näkyvissä selkeänä ja kaarevana aukkona jota kivet reunustaa aukon kummankin puolin.



Käräjäkivet on suurikokoisia ja ne ovat kumollaan kehän kummallakin reunalla.





Kiljunmäessä on kiviröykkiö jonka reunaan 6,66 km mitta tulee Hiivanaasenkiveltä.



Nuijasodassa Toivo Virrankosken mukaan tapettiin miehia 1500, Heikki Yli-Kankaan mukaan miestappio oli 3000 henkeä. Koskaan ei ole kukaan kertonut minne heidät olisi haudattu, yksi tälläinen hautapaikka on saattanut olla Kiljunmäki, sillä Käräjäkivien vieressä on hautakummun kaltainen "pättäre". Maastossa on myös useita muitakin "pättäreitä" jotka hyvinkin saattavat olla joukkohautoja, varsinkin kun katselee Ilmajoen vanhankirkon hautuumaata ja yrittää kuvitella sinne kaikki taistelussa kaatuneet...



Kehän kiertäminen ympäri, talvella kehä on selkeästi hahmotettavissa:



Viimme kesänä kun sattumalta hoksasin kivet, kiersin ne "ropsit" jalassa loikkien ympäri:



Alueella menee historiallinen tielinja Nenättömänkylään.

Viimeksi muokattu: 14.04.2013 12:06 Antero. Syy: sähkökatko

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.04.2013 00:04 #18931 : Susibelle
Vastaus käyttäjältä Susibelle aiheessa Hiivanaisenkivet
Näitä Anteron juttuja on kyllä mukava lukea ja ihailla miten sieltä maastosta löytyy vaikka mitä kun osaa etsiä.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Antero

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.05.2013 11:04 #19022 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Tutkailin tuossa auringon nousun suuntia Hiivanaasessa ja Stellarium ohjelmalla, mihin aikaan aurinko nousee juhannuksen tietämissä 21.6.13 päivänä. Yllätyin kun kellonaika on 3.33.... No ei siinä mitään, päähäni välähti vielä katsoa minä päivänä samaan 3.33 aikaan aurinko nousee horisonttilinjalle ja koska se poistuu siitä:

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.05.2013 14:22 #19126 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Hiivanaasessa on maanmittaus tehty 1950 luvulla ja maastossa on kolmiomittauskiviä, joissa on kuparinen metallinuppi ja vuosiluku sekä korkeus merkittynä. Naapurin isäntä oli armeijan jälkeen mittamiehenä ja hän kertoi että myös hänen tupansa nurkalla on yksi kolmiomittauskivi. Erikoisinta kivessä on se, että Hivanaasenkivestä siihen on matkaa tasan kilometri.



No ehkeipä se ihan vielä tee siitä erikoista vaan se, että merenpinnasta mitattuna kivi on senttiä vaille 99,9 metrin korkeudella...



Kivestä on 666 metrin matka Pikku-Hiivanaasen nurkalla makaavaan kolmiomittaus körmyyn, johon on merkitty vuosiluku 1953 ja korkeus 97,2 m

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.05.2013 23:44 #19165 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Hiivanaisenkivet
Mulla on jotenkin tunne että tää saaattas toimia tässä ketjussa? Tuli vaan meinaan nääs mieleen että oletko koskaan ajatellut kammata asiaa vieläkin syvemmältä? sulla kun on tota vaistoa ja alitajuisesti oot jo hyvällä jyvällä. Mennääs ensin noihin oxfordin rollright stones –kivikehään, kun tarttee selittää välimutkan kautta.
www.google.fi/search?q=rollright+stones&sa=N&hl=fi&tbm=isch&...OG4gSkz4Aw&ved=0CE0QsAQ&biw=1366&bih=596

Juttua on siellä kelattu ja kivissä on havaittu heikkoa sykkivää magnetismia ja mikä oudointa – myös suuritaajuuksista ultraääntä. Tämä äänipuoli onkin mielenkiintoinen koska äänillä tunnetusti on vaikutusta aivojen magneettikenttäänkin ja ne manipuloi tunne-elämää. Yhden näkemyksen mukaan esim Pori on sen takia toivottoman väkivaltainen kaupunki kun kaupungin äänet kolkkeineen ja paukkeineen ja vääränlaisine akustiikkoineen on väärällä hertsitaajuudella ja tekee ihmisistä väkivaltaisia.
Sitten on huomattu että yksi näistä britteinsaarten kivistä jossa oli metrin korkuinen juonne, ampui vähän aikaa signaaleja joiden taajuus oli 37 kilohertsiä. sitten ilmiö loppu kun seinään. Viittaa monellakin tapaa anomalioihin niin painovoiman, sähköisyyden kuin magneettisuuden saralla eikä yleensä ihme, että pronssikautisten juttujen yhteydessä raportoidaan usein myös valopalloista.
Tuli vaan mieleen…

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.05.2013 15:05 #19239 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet

Tuli vaan meinaan nääs mieleen että oletko koskaan ajatellut kammata asiaa vieläkin syvemmältä? Juttua on siellä kelattu ja kivissä on havaittu heikkoa sykkivää magnetismia ja mikä oudointa – myös suuritaajuuksista ultraääntä. Tämä äänipuoli onkin mielenkiintoinen koska äänillä tunnetusti on vaikutusta aivojen magneettikenttäänkin ja ne manipuloi tunne-elämää. Sitten on huomattu että yksi näistä britteinsaarten kivistä jossa oli metrin korkuinen juonne, ampui vähän aikaa signaaleja joiden taajuus oli 37 kilohertsiä. sitten ilmiö loppu kun seinään. Viittaa monellakin tapaa anomalioihin niin painovoiman, sähköisyyden kuin magneettisuuden saralla eikä yleensä ihme, että pronssikautisten juttujen yhteydessä raportoidaan usein myös valopalloista.
Tuli vaan mieleen…


Täällä kävi aikoinaan yksi tutkija ulkomailta, jotkut muistaa että Ranskasta mutta viimeksi Peltokosken vanhaisäntä kertoi hänen olleen Itävällasta. Ukko tutki Kalajaisjärven ja Nopankylän alueella esiintyvää, kerrotun mukaan jopa euroopan mitassa erittäin harvinaista ääni- ja kaikuilmiötä. Kuten tässä bysantin kopiorahassa kerroin juosseeni "Topujen" perässä, pitänee paikkansa että alueella on hyvin erikoinen ääni-ilmiö. Mielessä on myös vilahtanut että mahtoiko Itävaltalaisukko olla itse Viktor Schauberg... tai hänen hengenheimolaisensa. Viktori oli luonnontieteilijä ja tiedemies , joka oli kovin kiinnostunut maaperän ja Großer Ödseen järvellä kumpuavasta maanalaisesta jylinästä

Nyt kevään aikana kun linnun tietä Norinkyläntien vierellä olevalla Botniaringin moottoriradalla aletaan ajaa moottoripyörillä kisaa, sopivalla ja kuulakkaana ilmalla tulee tunne että pyörät kiertää pihassamme. Kalajaisjärven rannalla ei sitten kannata edes kuiskata mitään hävyttömän tuhmia, kuiskaus kun kantaa järven toiseen päähän ja kuluu siellä.

Kalajaisjärveä sinänsä voidaan eräänlaisena pienois "Lago di Gardana", korkealla olevana vuoristojärvenä, jota ympäröi kummaltakin sivulta vuoret kuten Pässilä luoteen suunnalta ja Kalajaisvuori kaakon suunnalta. Lisäksi Järvi on poikittain sillä samalla sarkalinjalla 3,33 km päässä Hiivanaasenkivestä. Onko sitten ihme jos äänet jää kiertämään... Paulaharju kertoo miten Rinnalla asuvat eli Kyrönjoen rannalla 9,99 km päässä asuvat kutsuivat Rehuperää Topuperäksi. Ketä täällä asui ennen, ketä oli ne "metsänkörrit" joihin on maastossa viitteitä...

"Museoviraston arkeologi Satu Koivisto tutki Maanmittauslaitoksen aineistoa tietokoneella ja havaitsi poikkeavia maastonmuotoja. Painanteiden löytöalue on Levanevan suojelualueen pohjoispuolinen ylänkö Jurvantien itäpuolella eli Teerivuori. Kaakossa Pässilän-Sikovuoren muodostaman vedenjakajan takana Ilmajoen-Kurikan alueella on vanhastaan tiedetty olevan kivikautista asutusta."


Minulle tämä on ristiriitainen tieto kun näitä kaakossa "vanhastaan tiedettyjä" etsii portaalista, löydot järjestään kiertää 9,99 km päässä Kyrönjoen rantaa jättäen koko alueen kummasti lähes valkoiseksi...

Mitä ilmeisemmin topuja eli kummituksia, menninkäisiä ja maahisia sekä mahdollisesti niitä "Leväluhdan" pienikokoisia ihmisiä pelätään vieläkin... Valkoinen aukko joka on maastoltaan satametriä korkeammalla kuin alempana olevat kivikautiset löytöpaikat, jokin ei nyt rimmaa siihen että Pässilän rinteillä on ollut satama ja veneille laituripaikka...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.05.2013 15:21 - 26.05.2013 15:41 #19240 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Laitan nyt kuvina sellaista joka on samalla sarkalinjalla Hiivanaasenkiven kanssa, en kuitenkaan laita vielä etäisyyttä ja koordinaatteja enkä muutakaan tietoa, kuin oheiset kuvat. Haluaisin kuitenkin kysyä, miltä kuvissa olevat kivet teistä näyttää ja mikä voisi olla mielestänne kyseessä?

































Koko komeuden huipulla on tämä:





Viimeksi muokattu: 26.05.2013 15:41 Antero.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.05.2013 16:37 #19243 : julsei
Vastaus käyttäjältä julsei aiheessa Hiivanaisenkivet
melkoisen pirunpellon ainakin olette löytäneet, ainakin tuo pystysuorat seinämät teki vaikutuksen, oisko jotain vanhaa asuinpaikkaa kenties ???

777 x 12.92 x 777

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.05.2013 17:35 #19245 : OnWhiteMars
Vastaus käyttäjältä OnWhiteMars aiheessa Hiivanaisenkivet
Oon tavannu samanlaisia muodostelmia kävellessäni vanhoilla oletettavasti roomalaisvaikutteisilla alueilla eteläsoomessa. Tismalleen samannäköistä seinämää sekä muurin tynkää. Samaten näyttäisi siltä kuin useampi sen aikainen röykkiöhauta olisi hajoitettu pirunpelloksi.

Liity Myytinkertojiin.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.05.2013 19:55 #19246 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Hiivanaisenkivet
Tämä on tietenkin vaan oma näkemykseni, eikä välttämättä edes oikea, koska olen paikkaa nähnyt vaan valokuvien kautta. mulle on vaan muotoutunut kuva että näissä hiivanaisissa on koko ajan ollu kyse sisämaan lappalaisten seitapaikasta. Kiertoelämää viettävien keräilijöiden yhdestä etapista.

Kiistatta nuo lappalaisten jutut on aikas epäreiluja. Hyvin harvoin, jos oikein koskaan, niistä löytää selkeesti mitään ihmisen tekemää. Sen vaan vaistoaa jotenkin alitajuisesti; joko miljöön kautta, mutta useimmin tiedostamatta kasvillisuuden, paikan tallautuneisuuden, erikoisen maakiven ym ym ym kautta. Jos on onnea matkassa, voi hyvällä lykyllä bongata kodanpohjan kiveyksen ja jos erityisen paljon onnea, jonkun lapinraunion. Yleensä onnea ei ole. Väittäisin kyllä kaiken kuulemani jälkeen että lähes joka pitäjässä on oma `mystinen paikkansa´ joka on aina jollain tavalla tarkemmin määrittämätön – mutta se vaisto, se vaisto.

Tietenkin sisämaan lappalaiset on suoraa alenevaa jatketta muinaiselle jätinkirkkokulttuurille. Tosin pahasti taantunut sellainen johtuen ilmastonmuutoksista, jolloin korkeakulttuurista tuli sitten hengissäpysymisen sinnittelyä. Silti lappalaisten kivipöydissä, kanakivissä, seitakivissä ym on nähtävissä heijastuksia muinaisesta geometriikan ja taivaanmekaniikan pilkahduksista. Eikä se ihme ole kun ajattelee että niitten oli kumminkin osattava navigoida ryteikköisissä erämaissa ja tiettyinä päivinä osattava kokoontua yhteen yhteen paikkaankin – kuten nyt vaikka hiivanaisille.

Nämä valokuvat ovat käsittääkseni muualta ja muinaista rantaviivaa. Nyt vaan rannansiirtymäteoriat kehiin niin voidaan ajoittaa paikankäyttökin. Sen myötä voidaan sitten ajoittaa kaikki muukin.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.05.2013 21:53 - 26.05.2013 21:56 #19248 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet

Nämä valokuvat ovat käsittääkseni muualta ja muinaista rantaviivaa. Nyt vaan rannansiirtymäteoriat kehiin niin voidaan ajoittaa paikankäyttökin. Sen myötä voidaan sitten ajoittaa kaikki muukin.


Paikka on päälle 3,33 kilometriä ja alle 6,66 km Hiivanaasenkivestä ja Kyrönjoen rannat on yli 100 metriä alempana tullen nykyistä aikaa kohti. Esimerkiksi Koskenkorvalla Honkalanmäen (9,99 km) kivikautinen asujaimisto on 55-65 metrin korkeudella merenpinnasta P: 6959793 I: 267096

Lappalaisiin viitaten Könninmestarien kantaäiti on syntynyt saamelaisella poronhoitoalueella. Tätä samaa saamelaistyyppiä on näkyvissä kovasti muuallakin Etelä-Suomen alueella. Könnin suku on lähtenyt Nenättömänluoman alajuoksulta Rannon talosta.
Viimeksi muokattu: 26.05.2013 21:56 Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.05.2013 12:32 #19249 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Hiivanaisenkivet
Joo, en ihan tarkoittanut lappalaisilla nykyisiä lappilaisia. Lappalaiset oli entisaikain sisämaassa elävä heimokunta, joka eli ns. keräilytaloudessa. tai jos se halutaan näin ilmaista; vaelsivat hirvilaumojen perässä sahaten vuoroon etelään ja vuoroon pohjoiseen. Luonnollisesti heillä oli vakiintuneet majoituspaikkansa ja loivat näitä etappipaikkoja sinne ja tänne. Ilmeisesti heillä oli sitten isompiakin kokoontumispaikkoja johon kokoonnuttiin sitten kerran pari vuodessa vähän isommalla lössillä ja kauempaakin.
Jotain tällästä se siellä pohjanmaallakin on varmaan ollut. Kiertävää leirielämää viettäviä 12 hengen ryhmiä jolla on ollut kotansa ja muut tykötarpeet mukanaan.

Varmaan paras vertailukohde elintapojen puolesta on nuo siperian samojedit ym jotka vaeltaa sinne tänne eikä oo varsinaisesti kotoa mistään. Tulossa tuolta, menossa tonne Perillisiä muinaisista korkeakulttuureista ja sitten kun ilmasto on kylmentynyt ja pakkaset purreet poskia, ovat tietenkin taantuneet lähes metsäläisten tasolle.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.05.2013 17:18 - 27.05.2013 17:41 #19250 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Jokin ei rimmaa ja onko sillä niin väliäkään vaikka ei rimmaisi...

2011 paikkeilla oli ladattavissa kuukkelin kartalle pohjautuva sivusto, joka näytti miten paljon maa-ala peittyy merien pinnan noustessa. Sivutoa ei ole enää muualla kuin kuin web.archive.org:n weppi-arkistossa ja siinäkään ei enää pyrty mittaamaan, kuinka korkealle vesi nousee.

Joka tapauksessa tuota tuli räplättyä eri korkeuksilla aina 200 metriin. 90 metrissä Pohjanmaan rannikko oli jo veden peitossa ja Koskenkorvan liepeillä vain Santavuoren huippu pilkisti esiin. Ilmajoki, Seinäjoki ja Nurmo on kokonaan veden alla ja keinotekoisesti korotettu Jouppilanvuorikin jää laineiden alle.

Täällä Nopassa oli kartan mukaan kuivaa vielä, toki Nenättömänluoma laajeni nurkille. Hiivanaisenkivi olisi yksinäinen saari veden ympäröimänä ja Nenättömänluomaa seuraileva poikkilinja, johon sarkalinjat päättyy ja nykyinen asutus keskittyy, olisi vielä 10 metriä korkeammalla. Vuoristoalueet Pässilä, Kalajais- ja Kurpanvuoren alueet kohoaisi 70 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Pienemmät nyppylät Hakolankallio, Salonvuori, Virkiänvuori, Mansikkavuori ja Kaataja sekä Hanhivuori olisivat 10 - 30 metriä ylempänä. Jurvan keskustasta osa jää kastumatta.

Kuten vanhastaan Ilmajoella on ollut, vene ja vesireitit olivat vielä 1800 luvulle saakkaa tiestöä tärkeämpiä. Reki oli kesäajoneuvona yleisempi kuin kärryt ja tiestö alkoi kehittyä 1850 luvulta eteenpäin. Ratsuteitä oli vanhastaan ja jos kuvitellaan veden nousevan 90 merin korkeudelle, Noankylästä pääsee pois jalkojen kastumatta Kalamoon ja Koirivuoren tietä Kurikan puolelle Niinistönmaahan noin 120 metrin korkeudella ja sieltä Norinkylään, josta Kauhajoen Kainastolle ja Luomankylään jossa vesi katkaisee palan matkaa tietä. Keskiseen Suomeen korkeammalle suunta käy Tokerotietä pitkin Jalasjärvelle, Peräseinäjoelle ja sieltä Alavuden suuntaan. Jotenkin näin muinoin on mennyt:

8800 vuotta sitten maan kohoaminen katkaisi yhteyden Pohjamereen ja alkoi Ancylusjärvi-vaihe, jolloin esiintyi runsaasti Ancylus-kotiloita. Ancylusjärven aikoihin ilmasto oli lämmin ja kuiva, alueella kasvoi mäntymetsiä. Maa jatkoi kohoamistaan pohjoisessa ja Ancylusjärvi kallistui pikkuhiljaa etelään. Vesi valtasi yhä uusia alueita Tanskassa. Lopulta Tanskan salmien kohdalle muotoutui uoma Pohjanmereen. Uoma kului yhä syvemmäksi ja jälleen suolaista merivettä pääsi järveen. Litorina-kotilo yleistyi ja tätä vaihetta kutsutaan Litorinameri-vaiheeksi. Litorinameri-vaiheen aikana 6000–2000 vuotta sitten ilmasto oli lämmin ja kostea ja lehtometsät yleistyivät. Samaan aikaan ihmiset siirtyivät kivikaudelta pronssikauteen n. 3000 vuotta sitten.


Lähde: Itämeren historia



Kuten tuossa kuppikivi topikissa on tullut esiin asutuksen levinneen muinoin Savonlinnan seudulla ja kulkeutuneen ajan saatossa Hämeen suuntaan ja länteenkin. Liekö Järvisuomen eli Alavuden ja Alajärven savolaisasutus aikaisempaa perua vai myöhempää, "het Alajärveläinen" puheen pulputus jossa pohjalaisen ajatukset ei tahro perässä pysyä, on idän suunnalta peräisin.

Mielestäni ei ole mikään ihme, että paikalliset pitää Pässilänvuorta muinaisena satamana ja jossa on siihen jopa viitteitä olemassa. Alue on ollut joskus muinoin jopa trooppista siellä kasvavien kasvien perusteella. Joku on veneillä seilannut tuolloin ja jälkensä jättänyt. Ihmetellä sopii, miten esimerkiksi Piippuloukolla on kolme julmettua "pättärettä" muiden pättäreiden lisäksi, joista yksi on "Kalajaisten talvihauta". Missä se ihmismäärä on ollut jotka ne on rakentaneet 1700-1800 luvulla, kylä kun on "virallisesti" asutettu ensimmäisen kerran 1700 luvun alussa ja Ilmajoen hautuumaalle väki on siirretty talvellakin, muutaman päivän kuluessa kuolemasta. Tapio Piirtoa lainatakseni:

Kalajaisjärvi oli vielä 1600-luvulla nimeltään Nenättömänjärvi. Järven rannalle ensimmäisen pysyvän talon perustivat yhtiömiehet Juho Erkinpoika ja Tuomas Ollinpoika heti 1700-luvun alussa. Juho Erkinpoika oli tullut Pyhämaasta ja tunnettiin myös suku- tai paremminkin lisänimellä Kalajainen. Juhon mukanaan tuoman nimen mukaisesti järvi sai sitten uudeksi nimekseen Kalajaisjärvi. Juho kuoli, 6 vuotta sängynomana sairastettuaan 22.2.1740 , ikää oli tuolloin 114 vuotta! Siinä se todellinen "kalajaisten äijä".

Viimeksi muokattu: 27.05.2013 17:41 Antero. Syy: tekstin fiilausta
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Susibelle

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.05.2013 18:07 #19251 : Susibelle
Vastaus käyttäjältä Susibelle aiheessa Hiivanaisenkivet
Rakennelmien pohjat ja kivijalat tuli mieleen kuvia katsoessa. Tämä on kyllä yksi mielenkiintoisimmista topikeista täällä. Jatkakaa :)

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.06.2013 07:02 #19430 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Hiivanaisenkivet
Tänään sitä sitten tuli taas vuosi täyteen elämänkaarta, viisaudesta viis kun sitä tuppaa tulemaan vain pohjalaisiin akkoihin. Sen lystin kunniaksi lähdin tässä aamutuimaan kolmen aikoihin käppäilemään Tutun kanssa Hiivanaasenkivelle, katselemaan auringon nousua mystisen komean usvan leijuessa ja peittäessä vielä ympäristöä. Tänään kun on Juhannusaatto ja lähes kaikki lähtevät juhlimaan meikäläisen kunniaksi, ajattelin ittekkin emännän kanssa kumota yhdet saunakaljat siitä ilosta. Tänään on myös kesäpäivänseisaus ja Pohjoisen pallonpuoliskolla 2013 se osuu juhannusaattoon perjantaina 21. kesäkuuta. Tarkka ajankohta, jolloin Aurinko paistaa kohtisuoraan kohti Kravun kääntöpiiriä, on kello 8.04 aamulla Suomen aikaa.

Tutkailin Stellariumilla auringon laskun ja nousun ajankohtaa täällä Hiivanaasenkiven korkeudella. Horisonttiviivalla se on ollut nyt kuutisenpäivää ja on vielä seuraavat kuutisenpäivää nousten sille klo 3.33 aamuyöstä.



Auringon lasku ja nousu osuu sopivasti "Daavidin tähden" sakaran linjoihin. Eilen illalla 20.6 aurinko laski klo 23.33 horisontin alle kuuskantin linjalla Sydänoja - Hiivanaasenkivi - Lepistö. Nyt aamulla 21.6 aurinko nousi linjalla Pihlajanmäen sakara - Hiivanaasenkivi - Nopan sakara:



On nuo "metsänkörrit" olleet aikoinaan fiksuja, melekeen ku ruottalaaset kun ovat osanneet asettaa kivet kohorilleen. Tälläiseltä se näytti klo 3.33 - 3.43 aikoihin Hiivanaasenkiveltä, usva peitti tienoon mutta ei onneksi vienyt mukanaan ja niin se vain aurinko pilkahti hetken aikaa:



Entisen kivijatan suuntaan luoteeseen usva jatkoi leviämistään.



Myös kaakon suunnalla Nenättömänluoman ja muinaisten rintatalojen sarat päättävällä niskalinjalla usva kohosi välillä peittäen näkymän kolmeensataan metriin:



Nopan sakaran ja auringon suunnasta katsoen Hiivanaasenkivi näytti Pihlajamäen suuntaan näin komialta:



Usva jatkoi nousuaan auringon eteen ja peitti sen kokonaan kiveltä pois lähtiessä. Vasta nyt tätä kirjoittaessani usva on hälvenemässä ja auringon valo on lisääntymässä.



Ylihuomenna on sitten superkuu, samaan aikaan kun aurinko laskee niin vastakkaisella suunnalla kuu nousta mollottaa jättisuurena illuusiona ja jota kannattaa katsoa jalakojen välistä, jos haluaa nähdä sen normaalin kokoisena.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Susibelle

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.998 sekuntia