Saanen oikaista virheellistä IL:n uutista viikinkimiekkojen lukumäärästä. Ainakin viikinkien Ulfberht- arvomiekkoja on löydetty eniten Norjasta ja Suomesta. Ruotsissa näitä on vaan pari kpl.
fi.m.wikipedia.org/wiki/Ulfberht-miekka
Kyl ne aidot arjalaiset sakaviikingit tai varjagit löytyivät ihan muualta kuin sveojen keskuudesta. Sveoilla ei edes ollut raudankäsittelytaitoa rautakaudella.
Finnoarjalaiset (R1a1) olivat viikinkiarmeijan komentajia ja kuninkaita, myös kuningattaria. Sveduja kyllä rekrytoitiin palkka-armeijaan, mutta näillä oli aseistuksena lähinnä keihäitä.
Metsäläisillä on kauhea tarve rypeä arjalaisten historialla.
Esim. Tanet/danai oli alkujaan finnoarjalainen suomenkielinen heimo. Samoin katit/gootit jne. Svedut ovat jotenkin alkeellisen kehittymättömiä sairaalloisen kulttuuriomimisensa kanssa. Onhan Ruotsissa vieläkin n. 10% alkuperäisten finnoarjalaisten jälkeläisiä, mutta nämä eivät todellakaan olleet sweduja rautakaudella. Ja kielen vaihto swedumongerrukseen tapahtui pakolla tai puolipakolla joskus 1300-luvulla Rooman kirkon avustaessa metsäläissweduja.
Muinaisten suomenkielisten R1a1-heimojen vaikutusvallan vielä viikinkiajalla ymmärtää mm. siitä, että puolta Eurooppaa hallinnut tane Nuutti oli finnoarjalainen, Tavan (Tavastian) maisemissa kasvanut reipas viikinki. Canute on virheellinen käännös "ka Nuutti" - ilmaisusta. Nämä muinaiset puhuivat leveää karjalan tai kannaksenkarjalan murretta. Ka on vieläkin käytössä itämurteessa. Kannaksen karjalaa ei ilmeisesti enää puhuta, se hävisi evakkojen kuoltua. Mutta Stroyanin sukulaisia on asunut Kannaksella ja he puhuivat tätä muinaista suomea eli kannaksen Karian karjalaa:).
