Jalkakivitutkimus

Kehtaako tämmöstä ees mainita mutta Vaiettu muinaisuus oli tehnyt tiettyihin piireihin vaikutuksen ja palkitakseen mut jollain lailla, kysyivät lupaani hakea mulle ritarin arvoa. En tiedä keitä kaikkia tässä ideassa on takana, mutta ilmeisesti jotain parempaa väkeä... betoniraudottajille ja tiskareille harvemmin moinen välähtää mieleen. Kysyivät sen takia kun siihen pitää saada asianomaisen suostumus. No minähän suostuin, sillä edellinen palkinto on tuolta c-junnujen koripallosta hopeasija hämeen piirimestaruudesta. Asiallisesti ottaen ei kai kukaan odota että se presidentinkansliassa hyväksyttäisiin mutta oishan se tietty kiva olla Sir Nieminen. Sit vaan tappais lohikäärmeitä ja pelastelis neitokaisia pulasta kun ne kuuluu ritarin velvollisuuksiin. :silly:

mutta on tällä asialla vakavakin puolensa. Mulla kun on antureita joka puolella ja kuulen aina kaiken - viiiveellä - niin tämä meitin palsta ja sen ahkerat raatajat on tehneet vaikutuksen. Nyt aletaan oleen siinä vaiheessa että jotkin geologit alkavat ottaa nuo jalkakivet vakavasti ja arkeologian puolella tietyt arkeologit alkavat lämmetä pöytäkiville eikä enää automaattisesti pidä niitä luonnonoikkuina kuten on tähän asti tehty. Oma veikkaukseni on, että tuolla yliopistomaailmassa jokainen tutkija aavistaa näissä meiän jutuissa kokonaan neitseellisen aihepiirin jolla netota akateemista mainetta ja glooriaa, ja kyse on vaan siitä kuka ehtii ensimmäisenä. Suomeksi tämä tarkoittaa että tossa 3-5 vuoden päästä lehtien palstoilla keikkuu erinäisiä ammattitutkijoita jotka mainostelee uusia kohuväitöksiään jalka- ja pöytäkivistä. Kyllä se mulle sopii ja sitä vartenhan tätä on tässä tehty, että muinaistutkimusta kehitettäisiiin. Jotenkin tää aihe on vaan lyömässä itteensä läpi.

Toivottavasti virallisiin tutkijoihin iskee Indy-Jones henki niin että ne oikein kilpailee siitä kuka pääsee ensimmäisenä niistä koskemattomalle apajalle.
Ja sitten kauniita toimittaja neitoja juoksentelee metsissä ja kun ne eksyy sinne niin niitä käydään sitten pelastamassa.

Näin tulee tapahtumaan ja veikkaanpa että parin vuoden päästä mekin täällä linkitellään uutisia: tutkijan kohuväite - myös suomessa on dolmeneita tms. Sitä en sit tiedä missä määrin meiät harrastajat tullaan mainitsemaan vai jääkö meidän rooliksi olla niitä sven dufvia jotka kattelee ikkunasta herrojen karkeloita. Mutta siitä on turha meitin nillittää koska mehän ollaan tehty alan pioneerityö muinaisuuden kehittämiseksi ja sen luonnollinen etappi on, että siitä tulee osa virallista muinaistutkimusta, ja meidän rooli sit päättyy siihen. Siitä on turha tuntea kateutta sillä sehän on vaan hyvä kun ammattitutkijat viimeinkin ryhdistyy ja alkaa tekeen työtään. ja jos tästä on jollekin uraputken avaajaksi jolla saada nimeä, niin sehän passaa.
mutta silti - tavallinen ihminen voi vaikuttaa asiaan kun asiaan jos vaan on riittävän sinnikäs.

Mitä järkeä siinä on, että persaukinen mies yrittää saada akateemiset pullasorsat luomaan uraa jollain, mitä ne eivät itse ole tajunneet?

Ennemmin sun kannattais tuotteistaa matsku itse vaikka leffojen avulla ja hoitaa markkinointi vittuilemalla ammattitutkijoille, koska sillä tyylillä pääsee otsikoihin.

Nieminen jyrähti arkeologian proffille - nyt se pää pois perseestä!

Minä pysyttelen salonkien ulkopuolella vastakin ja aion edelleen kehitellä juttuja pohtimatta pätkääkään niitten sovinnaisuutta. Ei mua mikään kesytä ja on tästäkin asiasta aavistus ettei kaikkea ole vielä huomattu. mutta mukavahan se on saada tunnustusta ja vaikken minä niistä noteeraa niin toivottavasti muille on siitä iloa ja tietää ettei ihan turhaan ryteiköissä juokse. sillä kunnia jakaantuu kaikille.

Toi filmijuttu on koko ajan ollut mielessä mutta siinä on edelleen se strateginen ongelma. Kuvausryhmä haluaa siitä rahaa ja se tarkoittaa että sen pitäis olla sillain sopivalla tavalla vesitetty ja perinteinen jotta joku YLE sen vois ostaakin. Just sellainen missä se räppäri tutkii suomen historiaa ja käy jutustelemassa kansanperinteen laitoksella oppineita haastattelemassa. Minä laitoin toosan kii alle kymmenen minuutin ja pohdin vaan miten itse olisin sen tehnyt.
Minä kun oon sitä mieltä että vedetään kybällä ja niin rankasti kun vaan olla ja voi. Miettimättä missä menee uskottavuuden ja huuhaan rajapyykki. Tiedän toki voittavani pitkässä juoksussa. Maa on nyt täynnä näitä Jimiä matkivia mystiikka- ja historia-dokkarien tekijöitä joiden yhdistävä tekijä on, ettei ne pääse alkua pidemmälle koska niiltä puuttuu visio ihan tyystin. Sit jos ne jotain puolivillaista saa aikaan niin ei se ketään kiinnosta ja kanavapäällikköä vielä vähemmän. Takokoon nyt päätään seinään turhan takia - turhine puheineen - kunnes ne lopulta oivaltaa että mulla on vimmaa viedä jutut loppuun saakka jos se pää otetaan. Eli tiedän jo nyt et se tuee tehtyä vaikken tiedäkään koska

Mitä jos tekisit silleen, että etit jostain kaveriks kaljun partaäijän, joka tykkää kiipeillä ja keikkua vaarallisissa paikoissa.

Kierrät sen kanssa dolmeneilla ja kuppikivillä ja selität sille asioita kun joku kolmas kuvaa.

Saman tien vois antaa vinkkejä mistä näitä löytyy, mitä rinkkaan kannattaa pakata ja mitä muuta kannattaa ettiä.

Yhdistät vaikka vaelluksen ja muinaisjäänteet, ettei jutut varmana lopu kesken.

Sitten lähetät matskun demona JIM:ille jos siellä vaikka kiinnostuttais tällaisesta äijäviihteestä.