Jalkakivitutkimus

Onnea matkaan. Ja nolaamisesta sanoisin, että jokainen voi yrittää laittaa paremmaksi, ennenkuin alkaa arvostella muita.

Minä pidän tätä tutkimusmatkaa nyt oman jalkakivitutkimukseni grande finalena. Kyllähän sitä kesä toisensa jälkeen ramppaa noita kiviä katsomaan mutta pitkän päälle ne vaan toistaa itteensä eikä tarjoa pääsylippua pidemmälle tähän kulttuuriin. Seuraava aluevaltaus onkin sitten ollut näiden jurttamaisten telttapohjien tutkiminen josta voi päätellä yhtä sun toista mutta varsin pienimuotoista havaintoa.

Sen takia olenkin haeskellut näitä työkalukiviä aina asuinpaikkojen läheltä. Käteen osuu väliin luonnonkivi jossa on tiettyä istuvuutta kouraan ja kulmia joilla voi olla työkalullista käyttöä. Mutta millä ihmeellä sellaisen todistaa kun vastaavia kiviä löytää ihan luonnostaankin. Nää kivikauden kansat kun oli sellaisia että ne vaan poimi maasta haluamansa kivenpalan, käytti aikansa ja heitti meneen jos löysivät paremman. Nyt vois kerrankin olla toivoa osua johonkin. Ei se kivikasa siihen avokallion päälle ittestään ole ilmaantunut joten pidän lähtökohtana että ihminen on siihen kasannut. Ja ottaen huomioon asumuksen rakenteen, se on ollut sen ajan teltan takaseinää vasten.

Samallahan sitä pohtii että jos ja kun tää alkukulttuuri vaikutti rannansiirtymän perusteella 9500eaa, aikana jolloin maaperä oli vielä alkusaaristoa, täytyy kyseessä olla suomen vanhimmat työkalut. Sinänsä en usko että niiden todistaminen sellaisiksi on ylivoimaista koska muissa maissa on niitä tutkittu ja lajiteltu käyttötarkoituksensa mukaan ja netissä julkaistu - sen kun vaan vertaa.

Helppoa tämä ei ole. Helppoa olisi jos ne olisivat nuorempia. Wirallisen näkemyksen mukaan suomeen tuli ensimmäiset asukkaat 8600 eaa ja on kai aika selvää että näistä jutuista saa ammattimaiset muinaistutkijat kimppuunsa ja ne ryöpyttää pitkin huonetta heti kun tätä kadonnutta kulttuuria alkaa tarjota laajempiin piireihin. Sikäli kun ne vaan ei koeta vaieta kuoliaaksi

VesQ kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen ja aikaaviepä aihe. Koko talvi mennyt miettiessä ja lumisena aikana ei oo päässy mehtään tutkimaan syksyn jälkeen kiviä. Jukkis kirjoitti taannoin pääkirjotuksessaan kun Konnevedellä "meinattiin" löytää jalkakiviä suoralla linjalla ja sitten kaikki ei ollutkaan linjassa jne jolloin ajatuksesta luovuttiin. Mua se jäi kuitenkin vaivaamaan. Jyskänvuori Jyväskylässä antaa hiukan toiveita asian suhteen. GPS koordinaateilla tutkittuna 4 kiveä on prikulleen, siis aivan just suoralla linjalla ja jos oikein ollaan tutkittu, auringonnousun suunnassa talvipäivän seisauksen aikoihin. Idea onkin siinä että kivet pitää olla nähtävissä tai siis ovat silloin muinoin näkyneet ilman maastoesteitä jolloin on "tähdätty" auringonnousun suuntaan. Konnevedellä kivet joita löysimme olivat pitkin pitäjää kilsojen, jopa kymmenien päässä toisistaan. Ne ei liity toisiinsa jos tuo aurinkosuuntausteoria pitää. Tää nyt on kuitenkin ensimmäinen idea mutta kuitenkin, eihän sitä tiedä vaikka teoria osuis kohdalleen...

Onneks kohta lumet lähtee ja tutkinta jatkuu. Keski-Suomesta niitä varmasti löytyy muualtakin ku Konneveeltä ja Jyskästä.

 

Vaikuttaa siltä, että Ukon- paikat kuten Ukonniemet ovat varhaisinta paikannimistöä. Nämä Ukonniemet sijoittuvat Ancylusjärvi- vaiheen ajalle ja myös muut Ukko/Ukon- paikat ovat itäpainotteisia. Kun vertailin Ukko- paikannimistöä esim. Akan- tai muihin rautakauden kauppaketjuihin ja markkinapaikkoihin (joista en nyt enempää tässä) niin Ukonniemet yms. olivat selkeästi eri aikakaudelta. Olen aika varma, että nuo jalkakivet, jotka muodostavat yhtenöäisen kulttuurialueen, liittyvät Ukon muinaiseen, organisoituun ja koordinoituun asuttamiseen. Nämä ihmiset olivat EHG R1a1, jotka muodostivat arkeologisestikin todennetun yhtenäisen kulttuurialueen (mm.Saag). Tähän kuuluivat esim. Butovo ja Veretje. Laatokan koillispuoli oli tuolloin maata, ja kuinka ollakaan, sielläkin on vieläkin jokin Ukon-paikka. Ukko oli jokin muinainen mesoliittiajan kuningas, tätä ei voi muuten selittää. Täytyy myös ottaa huomioon, että tuolloin 9660- 8800 BCE Mesopotamiassa oli jo kehittynyt maanviljely ja R1a1 - YDNA on tavattu pohjoisessa 10 000 BCE. Lisäksi Äänisen mesoliittisen ajan kalmisto on myös näiden ihmisten asuttama. Siellä oli myös J--YDNA, mikä todistaa yhteyksistä etelään. 

Tältäkin osin ns. akateeminen tutkimus on aikas huonoa. Esim. Ukko- paikkojen esiintyvyyttä on yhdistetty vain todella myöhäisen ajan länsi- ja itämurteiden alueiden linjaan ja liitetty ukko "pakanajumalaan" (Tiina Aalto). Rautakaudella täällä koko nykyisen Suomen alueella puhuttiin Kannaksen karjalanmurretta. Tai siis arjalaiset mv- saka- suomenheimot puhuivat. Ei ole tietoa mitä kieltä WHG puhui, tai osasivatko ylipäänsä puhua. 

Eli mä lähtisin kyllä sottailemaan jalkakivien sijaintia noihin Ukonpaikkoihin nähden. Ja jos on koordinaatteja ja karttoja jalkakivistä, niin niitäkin voisi laittaa. Imatralla on ainakin hieno megaliitti kaiverruksineen Ukonniemellä. En tiedä, onko jalkakivi.

Super-Electric kirjoitti:

Niin ne ilmansuunnat.. Tuo kiven kärki ja mahdollinen uhrialttari ja epämääräinen punainen läiskä on koillisen suuntaan.. voisi melkein kuvitella. että siinä alttarilla olis teurastettu elukoita ja veri roiskunut kiven kylkeen.

Kivestä koilliseen on Vakinmäki, joka myös viittaa vakkapitojen kulttuuriin, josta mm. akateemikko professori Martti Haavio on kirjoittanut "Suomalainen mytologia" merkkiteoksessaan.

kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/p...+6808836.821&lang=fi

Pahus kun en huomannut Vakinmäellä käydä.. Täytyypä tehdä uusi reissu sinne.

Oikeilla jäljillä, Vakka- paikannimethän olivat Ukonvakkoja, eikö? Tämän viestin kivessä on samantyylinen ihmishahmokaiverrus, kaiverrettu samalla tyylillä ja tekniikalla tai vastaavalla kuin se Ukonniemen. En nyt harmikseni löytänyt sitä Imatran megaliitikuvaa netistä, en tajunnut tallentaa, jäi vain mieleen ne kaiverrushahmot. Siellä näkyi miehen ja naisen pääkaiverrukset. Anyway, tässä selvennys lainausviestin kuvasta s.2.

 
Siinä on miehen hahmo ja selässä kantamus. Othala-tyyppinen kirjain löytyy myös, samoin ristikkomaista kaiverrusta. Nämä olivat rauta-ajan kirjaimia, mutta eihän voi poissulkea, etteivätkö mesoliitin EHG osanneet kirjoittaa, ainakin päällikkötaso. EHG:stä muodostuivat sumerit, akkadialaiset jne ainakin osittain, joten kaiverrusten mesoliittisuus ei ole täysin poissuljettua. Vinca- merkistö on joidenkin tutkijoiden mukaan ajalta 10 000 eaa.

Toinen huomio on se, että ainakin kahden jalkakiviteoksen pääkivi kuvaa ihmisen päätä. Näissä on varmaan jotain kirjaimiakin kaiverrettu, viitaten hlön nimeen ja identiteettiin. Vaikuttaisivat kyllä näin ollen rajamerkeiltä tai omistajuutta ilmaisevilta symboleilta. Nää voi olla hautojakin samalla.

  
Leppävirta

 
Pyssyvaara, Lieksa

Ongelmana tutkimuksessa on, että lähtökohta on siperialainen tai WHG, joiden jälkeläiset muodostavat nykyään enemmistön populaatiosta. "Tutkitaan" virheellisesti jatkuvuuden kannalta eli nykyiset ns. akateemiset yrittävät väkisin sovittaa pyyntikulttuurin organisoidun ja järjestäytyneen, lukutaitoisen proto- tai arjalaisen tilalle. Oikea tieteellinen ja hyvä tutkimus on sen sijaan kulttuuri-, ei tutkijalähtöistä. Ei vaan riitä paukut ja tulos on sit jotain järkyttävää huuhailemista ja hourimista. Pahimmassa tapauksessa arvokkaat muinaisalueet tuhoutuvat, kun nykyiset sivistyksen "rikastukset" eivät kykene tunnistamaan mitään ilman kemiallisia näytteitä tms.