Jalkakivitutkimus

Se on kyllä helevetin hyvä että mulla on teiän kaltaisia ystäviä jotka juoksee pitkin lepikoita ja hankkii tota lähdemateriaalia. Yhteistyössä on voimaa. mutta tää ketju on olemassa ihan sitä varten ettei se kaikki vaivannäkö menis hukkaan tai jäis vaan elämykselliseksi kokemukseksi, vaan voitaisiin saada myös informaatiota niistä kaivettua esiin.

Sillä kun ollaan entuudestaan tuntemattoman muinaismuistoluokituksen äärellä, on jotenkin saatava esiin ne kriteerit joilla noita jalkakiviä määritetään. Se on kai itsestäänselvä niitten tunnistaminen; ne on niin paljon irti maankamarasta kun mahdollista ja sen myötä ns. luonnottomia kiviä. mutta vaikka itse olen niitä määrittänyt aluskivien ehdoilla, saattaa määritelmä silti viedä metsään. Kolmijalkainen kivi saattaa olla näkyvä tunnusmerkki mutta ei silti ratkaiseva. Yhtä hyvin on perusteltua että kolme jalkaa nyt vaan sattuu oleen se minimi jolla siirtolohkareen saa maaperästä irti. Kahdella jalalla se huojuis ja yhdellä jalalla ei nouse kun toinen pää. Neljä jalkaa on jo turhaa vaivannäköä koska kolmellakin pärjää.



Yhtä hyvin näitä kiviä voi määrittää profiilin perusteella. Otin tossa vapauden nyysiä tähän teitin kuvia muutaman joissa on aikas selkee profiili. Ihmiskasvoiset nenineen on selvää ja siinä on se hyvä puoli että ne on helpoiten yhdistettävissä kalliomaalauskulttuurin profiilikallioihin ja savi-ideoleihin.

Koska tässä vaiheessa on mahdoton vielä määrittää mikä kriteeri on ratkaiseva on pidettävä kaikki vaihtoehdot avoimina. Kriteerit jotka saattaa olla ratkaisevia ovat:
a) Jalkojen määrä kiven alla
b) Kiven profiili
c) Profiilin ilmansuunta
Kiinnittäkää erityisesti huomiota tuohon ilmansuuntaan. Sillä kalliomaalauksistakin 80% on lounaaseen ja loput käytännössä vastakkaiseen suuntaan eli koilliseen. Hatara aavistus että näissä profiilikivissä saattaa olla samaa aspektia. Kannattaa muistaa että kivi on vaan kivi joka on luonnostaan sekaisen näköinen. mutta sen ihmiskasvoinen nenäprofiili on ihmiskasvoinen nenäprofiili vain ja ainoastaan yhdestä tietystä kulmasta katsottuna. Ts. nenä sojottaa juuri eikä melkein tiettyyn ilmansuuntaan. ja siitä saa halutessaan jopa läpitarkan astekulmankin. Mikä kai tarkottaisi että jos nenät sojottaa johonkin tiettyyn – mahdollisesti toistuvaan – astekulmaan, on kiveä silloin tietoisesti käännelty niin kauan kunnes haluttu ilmansuunta on saatu esiin. ja silloin saamme esiin funktion joka vie meidät syvemmälle tämän arvoituksellisen kivikulttuurin aatelmiin. Kompassissahan on kai valmis astetaulukko eikä sellainen paljoa maksa. Tätä voi soveltaa myös niihin eläinaiheisiin kuonoihin joissa on teräväkärkinen kuono, mutta litteäpäisistä kivistä tuskin muuta irtoaa kuin karkea ilmansuunta.

En panis pahaksi vaikka muutkin osallistuis tähän ajatuspohdintaan. Yksin on niin huono fundeerata ellei saa vastakaikua teiltä toisilta älyköiltä ja kun ollaan alan pioneerit, ollaan kaikki samaa intelligentsiaa.

Hmm. 20 - 80 sääntö eli Pareton periaate :
fi.wikipedia.org/wiki/Pareton_periaate

Pareton periaate on Pareto-jakaumien erityistapaus, jonka mukaan missä tahansa ilmiössä 80 % seurauksista johtuu 20 %:sta syistä.

Italialainen Vilfredo Pareto tutki vaurauden jakautumista suhteessa väestöön 1800-luvun Englannissa alkaen kesästä 1897. Tutkimusten tuloksena syntyi epäoikeudenmukaisen jakaumisen teoria, ja Pareton havainto tunnetaan nykyään 80/20-sääntönä. Englantilainen George Zipf havaitsi kielitieteellisissä tutkimuksissaan vuonna 1949 Pareton vaurauskäyrää vastaavan ilmiön (hyvin pientä osaa kielen sanastosta käytetään erittäin paljon ja hyvin suurta osaa vastaavasti erittäin vähän). Nämä tulokset tunnetaan Zipfin lain nimellä.[1]

Pitkä häntä (engl. the Long Tail) tarkoittaa liiketoiminnan yhteydessä tilannetta, jossa liiketoimintaympäristön muutos mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan potenssijakauman vähävolyymisellä alueella.[2] Pitkä häntä -ilmiöstä huolimatta Pareton periaate on edelleen voimassa.[3]

80/20-sääntö ymmärretään usein väärin. Tähän on useita syitä:

Suhde ei ole juuri koskaan tasan 80/20. Esimerkiksi suurissa tuotevalikoimissa suhde on usein lähempänä lukuja 80/10, eli jo 10 % tuotteista riittää tuottamaan 80 % myynnistä.
Suhdeluku 80/20 voi antaa sen kuvan, että lukujen summan olisi tarkoitus olla aina 100 %. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska kyseiset osuudet lasketaan eri asioista.
Se, että (esimerkiksi) suhde 80/20 olisi voimassa jossakin tilanteessa, ei sulje pois muita rinnakkaisia suhdelukuja. Esimerkiksi yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että 30 % tuotteista tuottaa 95 % myynnistä. Tämä ei ole millään tavoin ristiriidassa 80/20-suhteen kanssa, mutta toisaalta 95/30-suhdetta ei voida myöskään päätellä 80/20:n perusteella.
Suhteessa voidaan verrata keskenään asioita, joilla ei ole loogista yhteyttä.
Suhdetta voidaan käyttää kuvaamaan ilmiöitä, joiden kuvaamiseen se ei sovi.

Aika jännää, että tuossakin jo noin varhain esiintyy tuo suhdeluku.
Mitä se kertoo ? Ovatko ne erilaisia ja miksi ne ovat erilaisia ?
A) kaksi eri samanaikaista kulttuuria tai jopa varhaisin todiste suomalaisten/saamelaisten esi-isien jakautumisesta kahteen leiriin (läntiseen ja itäiseen)
Palvonnan kohde oli vastakkainajattelua (esim. hyvä/paha, elämä/kuolema, alisteinen/ylempiarvoinen, fyysinen/yliluonnollinen)
C) eri ajoilta (maan pyörimisliikkeen vaikutuksesta kohdistettu esimerkiksi tähtien mukaan), uskomusten vaihtumiset, kopiointia vailla tietämystä
D) jokin muu syy

Tuntuu viittaavan tälläseen kun taajuussanastoon. Tarkoittaa sitä että käytämme varsin usein - jopa 80% tod.näk - sellaisia sanoja kun "mutta" "ehkä" jne mutta hyvin harvoin sanoja "seepra" tai "liejuryömijä".

Sammallahdenmäki - vaikka ei tätä kulttuuria olekaan - on hyvin mielenkiintoinen paikka. siellä jokainen kivi on tieten suunnatti joko talvipäiväseisauksen auringonnousuun tai -laskuun, eikä siellä käytännössä kiviä muihin suuntiin olekaan. Mielenkiintoiseksi tämän havainnon tekee, että varsinaisesti kukaan ei välitä paskaakaan vaikka kenen tahansa käsissä on mitä mittaavin arkeologinen sensaatio. Samahan se pätee näihin kiviin. valtaosa niiden terävistä nokista lienee tieten suunnattu johonkin ilmansuuntaan tai astekulmaan eikä silti kukaan piittaa. Tai siis kaikkihan on sitä mieltä että tutkia pitäs kunhan se en vaan ole mää ... mutta hyvä uutinen on, että vaik tää aarre on kenen tahansa silmien edessä, se säilyy kyllä odottamassa sitä sukupolvea joka vielä tulis oleen historiansa arvoinen.

VesQ kirjoitti: Jyskänvuori, tuo mystinen mäki Jyväskylässä tarjoaa paljon kuvattavaa ja mietittävää. Tässä kuvasarja neljästä kivestä, jotka ovat tismalleen suoralla linjalla toisiinsa nähden ja suunta aika mukavan tarkasti auringonnousuun talvipäivän seisauksen aikoihin. Kuvat järjestyksessä alkaen alimmasta joka on kaakon puolella.

Mahtava löytö tämä Jyväskylän "Ley-linja", kiitos siitä!

Tykkään tarkistaa aina nämä seisauspäivien auringonnousujen ja laskujen suunnat.. Voinemme jatkaa yllä olevaa linjaa aina Palokkaan.

Ukonniemen historiasta ei ole tietoa, mutta mieleen tulee ajatus, että nykyinen Pappilanvuori olisi ollut muinainen palvontapaikka, Ukonvuori ja sitä lähinnä oleva niemi olisi siis ollut Ukonniemi. Pappilanvuori sijaitsee aika keskellä entistä Ukonniemen tilaa.

www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritonieme...%20asuinalueeksi.pdf

Joo, hyvä huomio, kiitoksia! Täytyypä käydä huomena Palokassa tutkimassa löytyykö sieltä mitään. Sit pari muutakin paikkaa käydään isäukon kanssa tarkistamassa. Laitellaan kuvia jos jotain löytyy. Kunnon ley linja olis mukava jackpot.

V

Joo, mulla meni kokonainen päivä autonratissa tätä kattomassa. On tossa ruovedellä egyptintien varressa ja ohi ei voi ajaa huomaamatta. Sitä en sit tiedä mitä tästä ajattelis. Se oli osa sellaista kivimuurin tapaista joka on yhtä lailla voinu syntyä tienteon yhteydessä. Toisaalta taas se on sattumaksi liiankin oikeaoppinen aina nokkaprofiilia myöten ja sijaintikin on noissa pohjosen latvavesillä.

Maininnan arvoinen kuitenkin, on sen syntytapa sitten muutaman vuosikymmenen tai vuosituhannen takainen