Jalkakivitutkimus

Kyllä tuosta varmasti mielenkiintoisen kirjan saa aikaiseksi. Taas huomaamme että aina löytyy uutta pohdittavaa historiamme suhteen vaikka kuinka luulisi että kaikki jutut on jo käyty läpi

Ihmettelit tuossa etusivulla että miten karhu sopii merimaisemaan tai kiven muodoksi. Itse ajattelisin että karhu on saattanut olla tärkeä eläin muinaisille ihmisille vaikka merenkäynti onkin ollut hallussa kyseisessä muinaisessa (korkea?)kulttuurissa; eiväthän ne toisiaan sulje pois. onhan nykyäänkin monen rannikkokunnan vaakunassa karhu, ja olihan karhu jo levinnyt aikoja sitten näillekkin asteille... Se on sitten toinen asia esittääkö nuo edes karhua tai mursua, koska sitähän ei voi oikein mitenkään saada selville. Lopulta ihmisellä on kyky nähdä niitä asioita joita hän haluaakin nähdä...
Pääasia taitaa olla kuitenkin se että kivet ovat olleet tarpeeksi näkyviä ja toimineet jonkinmoisina reittimerkkeinä sekä maalla että vesillä. Ja mistäs tietää vaikka ne olisi aikoinaan jopa olleet maalattu kauttaaltaan jollain värillä jotta näkyisivät paremmin (punaisia jälkiä on aika monessa kivessä, joita ei kuitenkaan voi tulkita kuviksi). Myöhemmin sitten maalattu väri on hävinnyt ja kivien funktiokin on saattanut vasta myöhemmällä ajalla muuttua uskonnolliseksi, sitä myötä kun ranta on kaikonnut niiden läheltä.

Tottakai tää on kertomisen arvoinen tarina. Sillä tää on omissa silmissäni isointa mitä oon tällä alalla tehny koska ny liikutaan kulttuurisessa aamunkoitossa jossain niin kaukana menneessä, ettei sinne oo kukaan toinen koskaan päässy ees kurkistaan. Suomalaisuuden alkujuuret on ny täällä jos jatkuvuusteoriaa on uskominen.
ja vitsihän on että on mahdoton sanoa miten vanhoja nää on koska nää on vedenkoskemattomia alueita ollu viimeset 20 000 vuotta mut jos ny jotain veikseliä pitää takarajana, niin voidaan päästä halutessaan 12 000 - 13 000 vuoden päähän. Joskin kun traditio jatkuu aina 4000 eaa tietämille, on epäilyttävää pysyisikö mitään kulttuuri niin pitkiä ajanjaksoja muuttumattomina.

Minä kun rakastan esimerkkejä niin otetaas tai Ollinkivi tossa Ruovedellä. Kun kattelin sitä muinaisrantana niin ilmeni et se on tollasen pitkän lahdenpoukaman päässä joka on pitkä kun vuono. Ei mulla ainakaan ole epäselvää etteikö sen lahden perukoilla olis ollu joku kylä 8000-10 000 vuotta sitten mutta on selvää ettei sinne kannata mennä kaiveleen kun ei sieltä voi löytää mitään, ellei ny sitten ota maaperähiekasta näytteitä pikkukemistin vehkeillä. Samalla kun seurasin tota muinaista rantaviivaa honasin tollasen kun jaakonkiven josta en ollut aiemmin tietoinenkaan.
Löysin siitä tälläsen kuvan. On tollanen mammutinkokonen kivenjärkäle joka näkyy olevan kivijalalla tuettu?
www.geocaching.com/geocache/GC4KHC0_jaak...a9-bdd2-274eae3a7202



Nyt kun me katotaan seutua isompana ne nähdään muut megaliitit niin ikään olleen saarilla. Paimenenalttari ihan pohjoisessa lienee ollut just merimerkki koska saari on liian pieni asutettavaksi ja kaipa se makeavesikin on vähän ratkaisevaa. Minen epäile ollenkaan etteikö tolla ollinkiven pääsaarella Ryövärinkuoppa ole jo silloin ollut käytössä. Sitten tonne oikealle merkkasin ton Lakukiven joka niin ikään on saaressa.



Nyt tulee sit vaan se tärkein eli onko tässä ollutkin oleellista et on vaan haluttu ettiä korkein mäki johon näitä rutataan jolloin ne voi tiety olla nuorempiakin. mut se että pääosa on muinaissaarissa kerta toisensa jälkeen panee kyllä miettiin et nyt ollaan tosiaan niissä ajanjaksoissa kun maasto oli vielä ton näkönen. Minen ees tiedä mitä geologista ajanjaksoa tämä ylinranta tossa ohjelmassa kuvastaa. Mun mielestä kai jotain yoldiameren ja anycylusjärven aikakautta sillä baltian jääjärvi on käsittääkseni vaikea rekunstroitava. Mitä olen kattellu näitä kokoluokkia niin noissa luodoilla näkyis olevan pienimmät ja suurissa saarissa isoimmat joka kyl kielii että luodoille ne on aikanaan roudattu jostain. Sen nyt kai tajuaa ettei satatonnisia murikoita ny ihan luodoille enää saiskaan.
ja jos me tosiaan puhutaan tälläsistä ajanjaksoista jotka menee jo pleistoseenikauden puolelle niin ei toi mammuttia esittävä kivi ny niin ihmeellinen juttu ole.

Todella mielenkiintoiseksi mennyt tämä keskustelu muinaisrantojen myötä. Todella fiksua kytkeä nämä megaliitit muinaisiin vedenkorkeuksiin. Tästä on varmasti löydettävissä paljon uusia ulottuvuuksia.

Antero kirjoitti: Saaren pohjoisempi pää päättyy Tipulinkalliioon ja josta on ollut toisaalla juttua. Jurvan ja Tipulinkallion välille sijoittuu Pässilän satama-alueet, joita on ainakin Kokonmäessä ja jossa on myös jättinkirkko. Vanha-Pässilässä ja Pikkupässilässä on suurimmat "laituripaikat" neljässä tasossa, kuten myös Rajalammen vierellä olevalla kalliolla.

En tunne näitä Pässilän seutuja ja varmasti alueelta on löydettävissä vaikka mitä mielenkiintoista. Näitä satamia on kuitenkin vaikea pitää ihmisen tekosina, jos todellakin sijaitsevat aavan meren puolella. Merenkulkijat ovat aina rakentaneet satamansa suojan puolelle. Kyseessä on todennäköisesti muinaisranta jonka ahtojäät ovat lananneet vuosisatojen aikana. Merenrannat ovat pullollaan vastaavia muodostelmia tänäkin päivänä.

tarja kirjoitti: Todella mielenkiintoiseksi mennyt tämä keskustelu muinaisrantojen myötä. Todella fiksua kytkeä nämä megaliitit muinaisiin vedenkorkeuksiin. Tästä on varmasti löydettävissä paljon uusia ulottuvuuksia.

Antero kirjoitti: Saaren pohjoisempi pää päättyy Tipulinkalliioon ja josta on ollut toisaalla juttua. Jurvan ja Tipulinkallion välille sijoittuu Pässilän satama-alueet, joita on ainakin Kokonmäessä ja jossa on myös jättinkirkko. Vanha-Pässilässä ja Pikkupässilässä on suurimmat "laituripaikat" neljässä tasossa, kuten myös Rajalammen vierellä olevalla kalliolla.

En tunne näitä Pässilän seutuja ja varmasti alueelta on löydettävissä vaikka mitä mielenkiintoista. Näitä satamia on kuitenkin vaikea pitää ihmisen tekosina, jos todellakin sijaitsevat aavan meren puolella. Merenkulkijat ovat aina rakentaneet satamansa suojan puolelle. Kyseessä on todennäköisesti muinaisranta jonka ahtojäät ovat lananneet vuosisatojen aikana. Merenrannat ovat pullollaan vastaavia muodostelmia tänäkin päivänä.

Tässä on linkki Pässilän muinaissatamiin:

sinikivi.com/foorumi/arkeologit/18063-suomen-muinaiset-satamat

Naapurin vanhaisänta usein kertoi trooppisista kasveista ja että Suomi on ollut joskus muinoin Egyptin korkeudella. Kertoi että Pässilässä ja Äijän- sekä Ämmänpellolla on sellaisia kasveja mitä ei missään muualla Suomea ole. Hän myös kertoi satamasta ja siitä että siellä on edelleen metallirengas johon on joskus muinoin vene sidottu kiinni. Moni tuttu kertoo nähneensä sen renkaan ja sen lähettyvillä on iso luola, parikin sellaista. Myös kalliomaalauksia olisi... Paikka missä kiertelin on tosiaan satama tai laivatelakka, ajalta kun vesistö ennen maan kohoamista ylsi pitkälti yli sadanmetrin korkeuteen. Vanhan Kainuunmeren alue on tunnettu maan kohoamisesta ja maan nousu tapahtuu voimakkaimmin Merenkurkusta Kemiin ulottuvalla alueella, ollen paikoitellen suuruudeltaan 9 mm vuodessa. Laskettaessa maan kohoamisen mukaan koska vesi on näitä rinteitä huuhtonut, päästään karkeasti 14000 vuoden taakse eli 12000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Ancylusjärven aikajaksolle. Ancylusjärvi oli ennen Litorianmerta ja nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8900-7200 eaa. Vaihe on nimetty tuon ajan kerrostumista runsaasti löytyneen Ancylus fluviatilis -kotilon mukaan. Sataman ympäri menevä tie on 120 metriä meren pinnasta ja rinne jossa satamalaitureita on muinoin ollut, on 140 metrin korkeudella. Laskin rienteessä olevaa vuonoa kulkiessani noin 300 metrin matkalle yli 20 laiturin haaraa. Ajan myötä kun maa on kohonnut ja veden pinta on laskenut alemmas, laiturivalleja on useammalla tasolla. Parhaiten säilyneet on ylempänä ja se mikä niissä eniten ihmetyttää, miksi kivilaatat on aseteltu tai "valettu" 45 asteen kulmassa... Vasta alempana nuoremman kauden kivet ja niiden saumat on suoremmassa linjassa. Niin miksiköhän muuten ruotsalaisvaikutteinen museovirasto muuten kiertää tälläiset alueet kaukaa...

Koordinaatit: 62.74369, 22.19345

Kokonmäen jätinkirkolta ja satamasta matkaa tänne on 1.4 km ja Rajalammen satamakalliolta 1,9 km sekä Hiivanaisenkiveltä 5 km.


Kuvanssa oleva V-haarauma on kanavan alkupäästä toinen ja suurten "laivojen" telakoitumiseen tehty ja johon laivan tai veneen köli asettuu.

Kotoani ei ole kuin vartin matka ja lähipäivinä on tarkoitus taas kierrellä aluetta ja kuvata sitä. Erityisesti ettin metallirengasta, jonka muutamat on nähneet mutta eivät muista missä paikassa se on. Naapurin penan mukaan se on isokokoinen ja vahvasti kiinni kalliossa. Lähellä on vielä kalliomaalauksia.





Erikoista paikan valleissa on laattamaiset ja pitkät kivitasot joiden väleissä on sauma ja että kivilaatat on asetettu 45 asteen kulmaan. Tämä on kummassakin paikassa, Vanhan- ja Pikku-Pässilän rinteissä nähtävissä pitkinä muureina ja se ei millään ilveellä voi olla "sattumaa" luonnon tekemäksi:


sinikivi.com/media/kunena/attachments/473/15090128.jpg

Mulla meni tää päivä ruoveden mettissä haahuillessa. piti ettiä yhtä kivee jota kolmen tunnin rupeamankaan jälkeen ei tullu esiin. Maasto on kiistatta siellä päin pirullisen samanlaista. Tuli kyllä törmättyä kaikenlaisiin pienempiin juttuihin josta joskus lisää. se mikä sieltä sitten tarttu oli inspiraatiot ja näkökulmat josta on vielä paljon hyötyä. :huh:

Puhutaas vähän pohjanmaasta. Sievin Kukonkylän Kaunisnevalla on sit melkoinen järkäle. tarkempi sijainti tuntematon mut niinhä tossa tekstissä sanotaan et olis laavun lähellä
asiakas.kotisivukone.com/files/sievinkyl....com/kukonkyl1...pdf
Sit on niinki pohjoisessa kun Muhoksen Pyhänsivulla "Pyhäsivun ja Aittokosken välillä iso kivi ja sen päällä suuri ja mykevä laaka. Sitä kutsutaan Hattukiveksi". Tarkempi sijainti tuntematon. Olen kattonu että rannansiirtymäteorian mukaan molemmat olis ajalta 6500 eaa. siitä rannemmas kaikki pöytäkivet on poikkeuksetta jätinkirkkonkulttuurin tekosia eli ytimekkäästi vain vuodelta 4000eaa - eli siis nuorukaisia.
Mun ongelma on tietenkin miten noista sais kuvat mun kirjaani ilman että mun tarttis ajella tampereelta oulun korkeudelle? Mietin vaan voisko tää palsta ja sen väki olla jollain lailla avuksi ees tossa toisessa kohteessa? Tietty on sekin mahdollisuus et vaan ettii sikäläisen paikallislehden päätoimittajan jos se viittis ottaa kuvan ja antaa tieteelliseen käyttöön?

Tuossa oli nimi ja puhelinnumero Sievin kivelle...

Kaunisnevan kivipöytä ja sen läheisyydessä olevat samanmuotoiset pienet kivi-kasat kiinnostavat varmasti tutkijoita. Metsästystä ja Lapin matkailua harrastava Heikki Harju on valmis lähtemään oppaaksi. Aikaa eläkeläiseltä liikenee kivipöydän esittelemiseen. Heikin tavoittaa numerosta 0400- 841 128.

Tuossakin kivessä on tuota mystistä saumaa...