Jalkakivitutkimus

Jatkan vielä että olis pitäny tietty mainita muutkin asialle aikaansa ja yleiskuntoaan uhranneet. kaikki satunnaiset kivihärpäkkeiden etsijät joille tietenkin oomma ikuisessa kiitollisudenvelassa. anyway, täs ny on kumminki sisämaan kivijutskat ja sit alkaa pitkä tyhjiö ja vasta ihan rantaviivalla alkaa samat kivet uudelleen. sitä en tiiä tosiaan miks välissä on satojen kilsojen aukkoa.



mielenkiintoinen detlaji eli totaalinen tyhjiö ilmaantui keskeisemmällä paikalla eli Mikkelin pohjoispuolella. asiaan tuskin sisältyy sen kummempaa kun et sillä alueella ei vaan asusta kameraa naksuttavaa ulkoilmaihmistä.

Voisin ajatella että tietyillä alueilla on tuhoutunut paljon näitä kivirakennelmia, osa on tippunut ajan saatossa jaloiltaan pois maan muuttumisen/kohoamisen seurauksena ja osa on kärsinyt metsänhoidon yhteydessä. Ja sitten pitäisi löytyä varmaan myös aukkoja taajamien ja asutusalueiden yms kohdilla josta ne kivet on varmasti hajoitettu maanmuokkauksen ja rakentamisen yhteydessä.

Varmaan on joo kiviä kadonnutkin mut kaipa se pääongelma on, ettei niitä ole kukaan tajunnu vielä ettiäkään. eikä toi Vaiettu mitään buumia tuonu joten kaipa tää tarttee oman erillisen kirjansa jota kansa lueskelee lainastojen kautta ja hoksaa et pentele, tollanen on meidän kesämökilläkin. Ilman suuren yleisön apua ei tässä päästä puusta pitkään. Onneks on sentään te, niin päästään ees hajulle.

mut mä koetan hahmottaa jo löydettyjä tälläsen karttakuvan avulla jossa on noin suurinpiirtein kaikki löydetyt megaliitit jotka nykyisin tiedetään. Siitä isoimmasta reunustetusta alueesta näkee edelleen sen nauhamaisen luonteen joka alkaa Vottovaaralta halki pohjoiskarjalan, keskisuomen ja loppuen käytännössä kun seinään hämeessä.




Kuvasta näkee myös et eteläsavossa salpausselkien kohdalla on muutama ja en pidä mahdottomana vaikka muutama Hyvinkään juttukin kuuluis kerhoon. Selkeä rajalinja on kumminkin olemassa eteläsavon ja ton isomman vyöhykkeen välillä. Olen merkannut kartttaan myös varsinaissuomen ja eteläpohjanmaan jotka siis on edelleen suuria arvoituksia ja joihin palataan myöhemmin.
ja sit me katotaan tätä toista kuvaa joka kuvaa ylintä rantaa. Seuratkaa noita vihreitä pisteitä.


Siin on mielenkiintoisesti muinaisjärvi just tän eteläsavon ja vyöhykkeen välillä. Näemme itse asiassa samanlaisen aukonkin mikä megaliittienkin kohdalla on mikkelin alueella ja kaiken koristaa tuo kallaveden eli kuopion notkelma, kuten sitä jo nimitän. tässäkin muinaisrannat päättyy kuin veitsellä leikaten hämeeseen melko tarkkaan samalle kohdalle kun megaliittienkin kanssa.

Sitten me päästään detaljeihin. Noi yleiskartat on vähän hämääviä mut sanotaan ny noista tieteilijöistä mitä vaan, niin geologit on kyl pätevää väkee ja ne osaa hommansa. Olen ettiny megaliittikulttuurin pohjoisinta kiveä ja se näyttäs tällä tietämin olevan pohjanmaalla Tohnisen äijän kivi vähän kyläkaupasta pohjoiseen ja se osuu kun nakutettu just tohon rantaviivalle. Itse asiassa tollaseen merenlahteen joka on ollutkin hyvä asuinpaikka murtovetensä ja suojaisen sijaintinsa puolesta.


Meillähän on kyl ässä hihassa ja se on ollu ton Amindontin uskomaton aktiivisuus viime kesänä. Sitä kun vertaa tollaseen muinaispielisen karttakuvaan niin varmaan löytyy ristiriidattomia megaliitteja ja samalla selviää et noi metsissä unohduksissa ja kaukana kaikesta olevat megaliitit onkin todellisuudessa olleet strategisesti tärkeillä paikoilla kapeikoissa, murtovesialtaissa ja lahdenpoukamissa jossa hylkeet ja maitovalaat mielellään polskii. Laitoin punaisella pisteellä ton Kärnänkiven koska se on taatusti kaukana kaikesta ihan erämaassa mut karttakuvasta ilmenee, et sekin on sijainnu tollasen muinaislahden perällä, mahdollisesti sinne on yltänyt järvi tai joki. Tämä kartta ei ihan täydellistä vastausta anna mutta selkeän vihjeen mistä on kysymys.



mennään ny tää ihan loppuun ja katotaan vielä tota ruokolahden kummakiveä eteläsavossa. Ihan hyvin sekin osuu tollaseen salmeen ja melko tarkkaankin vielä. .



Eli yhteenvetona; kun asiaa katsoo paikallisella tasolla kuva tarkentuu. Samalla ilmenee et megaliitit puuttuu alueilta jotka holoseenina on olleet merenpohjaa. Kartat on liian yhteneviä ollakseen sattumaa. Tiettyjä eroavaisuuksia toki on. Ihan ylimmän rantaviivan mukaan ei mennä vaan lähinnä "toiseksi ylimmän rantaviivan" eli ollaan jossain ancylusmeren loppuvaiheissa ennen kun se muuttuu litorinamereksi.

Nehän vois olla ihan hyvin jotain muinaisia merimerkkejä jotka on tarkoitettu näkymään rannalta merelle ja merenkulkijoille, vähän niinkuin kummeleita tms.

Jukkis kirjoitti: Sitten me päästään detaljeihin. Noi yleiskartat on vähän hämääviä mut sanotaan ny noista tieteilijöistä mitä vaan, niin geologit on kyl pätevää väkee ja ne osaa hommansa. Olen ettiny megaliittikulttuurin pohjoisinta kiveä ja se näyttäs tällä tietämin olevan pohjanmaalla Tohnisen äijän kivi vähän kyläkaupasta pohjoiseen ja se osuu kun nakutettu just tohon rantaviivalle. Itse asiassa tollaseen merenlahteen joka on ollutkin hyvä asuinpaikka murtovetensä ja suojaisen sijaintinsa puolesta.

Tuosta jukkiksen laittamasta "Tohnisen äijän" karttakuvasta alkoi raksuttaa tuo "Nenättömänsaari" ja mitä sen ranta kätkee kun sen piirtää nykyiselle karttapohjalle. Siitä tulin jo kirjoittaneeksi aikaisemmin toisaalla:

Historiantutkija J.V.Ruuth kutsui v.1897 jokea "Suupohjan emäjoeksi". Armas Luukko arveli tuntuvan siltä että "Kyrönjoki" säilyi "Korpijoen" rinnakkaisnimenä joen yläjuoksulla 1500-luvulle asti... Mutta tässä tulee se varsinainen pommi:

Joen oikea nimi vanhastaan oli koko matkalta ILMAJOKI !!!

Siitä kertovat paikannimet "Ilmolan pohja" (1532) ja Ilmola (1546) sekä se tosiasia, että eteläpohjanmaan maakunnan kartassa v.1650 joen nimenä oli aina Kauhajoen Aronkylään saakka ILMAJOKI (Ilma fluvius). Siellä joki haarautuu ja vielä Litorianmeren alkuaikoina 10000 vuotta sitten, Aronkylässä oli kapea salmi jossa Kurikan Niinistönmaa, Jurva, Nenättömänkylä ja Pässilä oli lähes Ahvenanmaan kokoisella saarella. Kauhajoki kuului jo mantereen puolelle. Tuolloin meri oli 90 metrin korkeudella ja meiränkin tupa olisi mukavasti ollut 7 metriä vedenpinnan yläpuolella. Myös Hiivanaasen aluetta ympäröisi puolikaaren muotoinen lahdelma.

Se mikä siinä ensimmäisenä pisti silmään oli Jurvan ja Ilmajoen väli, jonka puolivälissä on se Nenättömänluoman 33,3 km kohta. Hiivanaasen kivi on siitä hieman ylempänä noin 700 metriä nykyisen Nenättömänluoman rannalta. Muinoin koko alue on ollut suuri lahdelma ja sijaintinsa puolesta hyvinkin suojaisa poukama. Sen varrella on Viitalankylä ja Sahankylä, jonka jälkeen oleva Kylänvuori on näkyvissä, mutta Koivistonkylä on jo Nenättömän "luoman" veden alla. Ilmajoki eli nykyinen Kyrönjoki on ollut laaja salmi jonka kapein kohta on Kauhajoella Aronkylässä. Kurikassa joki haarautuu Jalasjokeen, joka on hyvin syvä kanjoni nykyisin. Pitkämön tekojärven kanjoni on alunperin ollut myös pitkä ja hyvin syvä, joka on yhtynyt Jalasjoen kanjoniin. Nykyisin sen erottaa korkea maapato toisistaan.

Saaren pohjoisempi pää päättyy Tipulinkalliioon ja josta on ollut toisaalla juttua. Jurvan ja Tipulinkallion välille sijoittuu Pässilän satama-alueet, joita on ainakin Kokonmäessä ja jossa on myös jättinkirkko. Vanha-Pässilässä ja Pikkupässilässä on suurimmat "laituripaikat" neljässä tasossa, kuten myös Rajalammen vierellä olevalla kalliolla.

Norinkylässä on myös ollut samanlainen suojaisa poukama, ja se selittää myös miksi sen ja Jurvan välisen maantien varrella on olemassa vielä kivijatoja runsaasti. Myös Vanha-Kaija on ollut merenrannalla, jonne kaikki tielinjat viisaa.

Joo, mä oon ratkassu tän asian jo edellisviikolla ja kiistatta se kolahti kun sen viimeinkin oivalsi. että herra Sebaot vielä kerran antoi mulla kultajyvän käteen. Arthos on ihan oikeessa tässä asiassa, ne on merimerkkejä silloin tällöin mut ne on paljon muutakin. ne on olleet satamissa ja kylän keskuksissa mut koska ne on pääsosin ns. supra-akvaattisella alueella (tulikohan toi kirjoitettua ihan oikein?) eli alueilla jotka ei ole olleet merenpohjaa kertaakaan geologisen historiansa aikana sitten veiksel-kauden, niiden takarajaa on mahdoton tietää. Ne voi olla ancyluksen aikaisia, osa on selvästi vasta litorinan aikalaisia, mut mitä pohjoisemmas mennään, niin ne voi olla jo vaik yoldian tai jopa baltian jääjärven aikaisia. ja sen takia niitä ympäröivistä jutuista ei ole mitään jäljellä. Käytännössä maamme arkeologinen aikakausi alkaa vasta 3500eaa mut nää on jostain tuolta 8000eaa alkaen eli siirtää aikajanaa viitisenkin tuhatta vuotta tästä taaksepäin - ei sillä et kukaan korvaansa lotkauttais.

ja noi kiviportaat jota me on ihmetelty. muinaisrannoista näkee et ne on ilmeisemmin satamarakennelmia. Ne saattaa olla tosiaan jo 9000 vuotta vanhoja ja sitä kautta vanhimmista vanhimpia säilyneitä muinaiskohteita. ne voi olla vuodelta 8500-6000eaa kun ekat ajoitetut jutut on vasta 4200-3500eaa. tää on sillain iso juttu et kun oon koostanu aineistoo koko viikon saadakseni jotain tohon etusivulle niin laittelempa sinne.

MUOKS: ja siellähän se etusivulla on ja ihan ilmeisestä syystä - tarkoitus toimia keskustelupohjana. Tiettyjä yksityiskohtia pidän pimennossa mut sen verran vihjaan että kun seurasin näitä muinaisia rantavalleja, niin törmäsin tossa lähimaastossa muutamaan megaliittiin josta en ennen tiennytkään. mut tällä kerralla en pentele mene sinne rospuuton aikaan ettei taas käy vanhanaikaisesti.