- Vastaanotettu kiitos 493
Elokuvapäiväkirja
7 vuotta 6 kuukautta sitten #29175
: Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Elokuvapäiväkirja
No niin, ihan välitietona että kävin sitä tossa vähän kattelemassa ja silloin kokonaispituus oli 1h 39min. huomasin vaan että oli parit kohtaukset jääneet pois joten ne lisätään. ei se ole kun minuutin maksimissaan. sit tulee alkumonologi, alkutekstit ja tietenkin lopputekstit eli kyllä se lähelle kahta tuntia menee. Sitä voi siis pitää ihan oikeana elokuvana ja mikä mukavinta ettei siinä ole varsinaisesti juonenkulun kannalta epäoleellista täytettäkään. Kyl ny näyttää vahvalta että tuli kun tulikin onnistuttua kokopitkän rainan vääntämisessä eikä se musta mitenkään huono ole. Luulen että ulkopuolisetkin arvioi sen vähintään kriteerillä "kyl sen ny kattelee"
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
7 vuotta 5 kuukautta sitten #29232
: juppe
Vastaus käyttäjältä juppe aiheessa Elokuvapäiväkirja
Vois kuitenkin toimia paremmin jos kehittelisit kirkkojen välimatkoista ja dolmeneista jotain missä juostaan ja ammutaan paljon samalla kun ettitään jotain.
Semmosesta juntit kumminkin tykkää.
Semmosesta juntit kumminkin tykkää.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
7 vuotta 5 kuukautta sitten #29284
: Arthos
Vastaus käyttäjältä Arthos aiheessa Elokuvapäiväkirja
Hyvä elokuvan pituus on sellainen että ei tarvitse juosta kuselle kesken leffan jos siinä samalla katsoessa hörppii vaikka limsaa tai jotain muuta nestettä; eli vähän päälle tunti. Kaksi tuntia alkaa olemaan jo lähellä liian pitkää. Esim. Sir Peter Jackson on hyvä eeppisten leffojen tekijä, mutta ei osaa referoida tarinoitaan alle kahteen tuntiin, ja siksi en jaksa katsoa sen leffoja teatterissa.
Jos saa tiivistettyä puoleentoista tuntiin niin se olisi aika kova
Jos saa tiivistettyä puoleentoista tuntiin niin se olisi aika kova

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
7 vuotta 5 kuukautta sitten #29285
: Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Elokuvapäiväkirja
Mä kattelen elokuvani yleensä videolta ja sen verran vanhanaikainen olen, etten tajua vieläkään mitään näistä verkkopalveluista vaan suosin vanhaa kunnon videovuokraamoa. Itse syynään siellä että pituus on kohtalainen, ja kaksituntinen alentaa kummasti vuokrauskynnystä. Kunhan se ei vaan ole mikään ruotsalaisdekkari. Jos pituus on vaikkapa 1h 20min niin se vielä menettelee jos kyseessä on joku teinikauhu. nehän on sen verran pöhköjä muutenkin ettei niille pituutta voi enempää antaakaan.
On ymmärrettävää että monet – minä itsekin – tuntee tiettyä epäluuloa pitkää suomalaiselokuvaa kohtaan. Suomalainen elokuvateollisuushan on kunnostautunut yleensä onnettomalla tarinankerronnalla, ja puolitoistatuntinen raina aikaansaadaan yleensä venyttelemällä ja jättämällä leikkauksessa häntiä. Eikä pahaksi ole venyttää takatekstejäkään. Se kai johtuu siitä että pääosin meitin leffateollisuus on lyhäripohjaista ja se näkyy vähän kaikessa.
Minä tein heti leikkaajalle selväksi että mitään lyhytelokuvaa ei nyt tehdä vaikka sekin oli alussa skeptinen että mitenkähän pystyynkuollut luomus siellä sitten taitaakaan olla.
Minä aattelin tän ihan toisin vetämällä kylmiltään pöytään mestariteoksen. Jos tarina on tarpeeksi koukuttava, ei edes kusihätäänsä yleensä huomaa. Ei pane merkille onnetonta näyttelijätyötä, että samat naamat vilahtaa pitkin filmiä, tai että lavastukset on mitä on. Siihen olen pannut kaiken toivoni. Ymmärrän toki sen syvän epäluulon miltä kuulostaa kun kaveri joka ei ole koskaan pätenyt elokuva-alalla – eikä edes tiedä siitä mitään – tekee muutaman tonnin hintaisen rainan, hakee näyttelijät kadulta ja ei pahemmin vihjaa sen sisällöstä. Kirjoittelee vielä ylläolevan tapaista ja kerskuu sen ylimalkaisella teolla. Minäkin olisin epäluuloinen. mutta koukku on siinä, että väitän suoraan että se on eräs parhaista elokuvista jota tässä maassa on tehty, eikä siihen pääse puutumaan. Ja sen takia se on tehtykin. Protestiksi huonoa elokuvaa kohtaan. Väite on mahtipontinen mutta myös tosi – ja näette se sitten. Lupaan sen henkilökohtaisesti. Sillä se mikä siitä tekee voimallisen, on sen syvyysaspektissa ja siinä että kaikki kliseet on vältetty. Itseäni kun ei mikään inhota enempää kun arvata seuraava juonenkäänne. En minä mikään ADHD ole, mutta viipyilevän kuvauksen kyllä tunnistan.
ja sivumennen sanoen en muuten katsele Peter Jacksonia sitten yhtään. Muistaakseni sillä oli yks hyvä jossa kundi veti sillä ruhonleikkurilla zombielauman nurin joka oli aikas virkistävää mutta siinäkin oli ihan turhia juttuja kun aattelee et sen piti kumminki olla vaan hillitön splatteri.
Pituudesta voi mainita vielä sen verran että jos tää ei katoa suureen hiljaisuuteen, niin jatko-osa on mietinnässä. Voi tulla kirjanakin. Aattelin suoraan että mitään Prionin paluu ei nähdä, vaan kuvataan suoraan 6-8 h elokuvaa – mieluiten enemmänkin – ja luodaan siitä suora minisarja. Koko homma pakataan ensimmäiseksi tuotantokaudeksi. Eipähän pääse ainakaan kukaan sanomaan että kaveri on kunnostautunut lyhytelokuvien saralla, kun vedetään suoraan toiseen ääripäähän ja tehdään kymmentuntinen sarja.
On ymmärrettävää että monet – minä itsekin – tuntee tiettyä epäluuloa pitkää suomalaiselokuvaa kohtaan. Suomalainen elokuvateollisuushan on kunnostautunut yleensä onnettomalla tarinankerronnalla, ja puolitoistatuntinen raina aikaansaadaan yleensä venyttelemällä ja jättämällä leikkauksessa häntiä. Eikä pahaksi ole venyttää takatekstejäkään. Se kai johtuu siitä että pääosin meitin leffateollisuus on lyhäripohjaista ja se näkyy vähän kaikessa.
Minä tein heti leikkaajalle selväksi että mitään lyhytelokuvaa ei nyt tehdä vaikka sekin oli alussa skeptinen että mitenkähän pystyynkuollut luomus siellä sitten taitaakaan olla.
Minä aattelin tän ihan toisin vetämällä kylmiltään pöytään mestariteoksen. Jos tarina on tarpeeksi koukuttava, ei edes kusihätäänsä yleensä huomaa. Ei pane merkille onnetonta näyttelijätyötä, että samat naamat vilahtaa pitkin filmiä, tai että lavastukset on mitä on. Siihen olen pannut kaiken toivoni. Ymmärrän toki sen syvän epäluulon miltä kuulostaa kun kaveri joka ei ole koskaan pätenyt elokuva-alalla – eikä edes tiedä siitä mitään – tekee muutaman tonnin hintaisen rainan, hakee näyttelijät kadulta ja ei pahemmin vihjaa sen sisällöstä. Kirjoittelee vielä ylläolevan tapaista ja kerskuu sen ylimalkaisella teolla. Minäkin olisin epäluuloinen. mutta koukku on siinä, että väitän suoraan että se on eräs parhaista elokuvista jota tässä maassa on tehty, eikä siihen pääse puutumaan. Ja sen takia se on tehtykin. Protestiksi huonoa elokuvaa kohtaan. Väite on mahtipontinen mutta myös tosi – ja näette se sitten. Lupaan sen henkilökohtaisesti. Sillä se mikä siitä tekee voimallisen, on sen syvyysaspektissa ja siinä että kaikki kliseet on vältetty. Itseäni kun ei mikään inhota enempää kun arvata seuraava juonenkäänne. En minä mikään ADHD ole, mutta viipyilevän kuvauksen kyllä tunnistan.
ja sivumennen sanoen en muuten katsele Peter Jacksonia sitten yhtään. Muistaakseni sillä oli yks hyvä jossa kundi veti sillä ruhonleikkurilla zombielauman nurin joka oli aikas virkistävää mutta siinäkin oli ihan turhia juttuja kun aattelee et sen piti kumminki olla vaan hillitön splatteri.
Pituudesta voi mainita vielä sen verran että jos tää ei katoa suureen hiljaisuuteen, niin jatko-osa on mietinnässä. Voi tulla kirjanakin. Aattelin suoraan että mitään Prionin paluu ei nähdä, vaan kuvataan suoraan 6-8 h elokuvaa – mieluiten enemmänkin – ja luodaan siitä suora minisarja. Koko homma pakataan ensimmäiseksi tuotantokaudeksi. Eipähän pääse ainakaan kukaan sanomaan että kaveri on kunnostautunut lyhytelokuvien saralla, kun vedetään suoraan toiseen ääripäähän ja tehdään kymmentuntinen sarja.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
- kiinnostunut
- Poissa
- Täysjäsen
-
Less
Lisää
- Vastaanotettu kiitos 5
7 vuotta 5 kuukautta sitten - 7 vuotta 5 kuukautta sitten #29286
: kiinnostunut
Indie-elokuvien joukosta muuten löytyy runsaastikin todellisia helmiä ja indie-elokuvia tehdään nykyään todella paljon. Etenkin kauhu-thriller-genressä tarjontaa on runsaasti.
TUNNELMA, aitous ja rohkeus on se mihin hyvät indie-elokuvat perustuvat ja parhaimmillaan niissä on sitä mihin suuremmat tuotannot eivät läheskään aina yllä.
Vastaus käyttäjältä kiinnostunut aiheessa Elokuvapäiväkirja
Jukkis kirjoitti: Minä olen aina pannut toivoni näihin indie-tuotantoihin mutta kyllä se on tunnustettava, että ne on ja pysyy harraste-elokuvina.
Indie-elokuvien joukosta muuten löytyy runsaastikin todellisia helmiä ja indie-elokuvia tehdään nykyään todella paljon. Etenkin kauhu-thriller-genressä tarjontaa on runsaasti.
TUNNELMA, aitous ja rohkeus on se mihin hyvät indie-elokuvat perustuvat ja parhaimmillaan niissä on sitä mihin suuremmat tuotannot eivät läheskään aina yllä.
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 5 kuukautta sitten kiinnostunut.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
- kiinnostunut
- Poissa
- Täysjäsen
-
Less
Lisää
- Vastaanotettu kiitos 5
7 vuotta 5 kuukautta sitten - 7 vuotta 5 kuukautta sitten #29287
: kiinnostunut
"Walking Dead" on kieltämättä hyvä TV-sarja, mutta se hyödyntääkin juuri niitä parhaita B-elokuvien perinteitä pitämällä jatkuvasti yllä aitoa ja uskottavaa tunnelmaa...ja
jopa silloinkin kun sarjassa ei oikeastaan tapahdu mitään, niin sitä jaksaa kuitenkin seurata mielenkiinnolla.
Mielestäni peleissä on sama juttu kuin hyvissä elokuvissa ja TV-sarjoissa, eli parhaita pelejä ovat ne, jotka onnistuvat välittämään vahvan tunnelman ja tekemään siitä pelaajalle mieleen painuvan kokemuksen..
Vastaus käyttäjältä kiinnostunut aiheessa Elokuvapäiväkirja
kiinnostunut kirjoitti:
Jukkis kirjoitti: Minä olen aina pannut toivoni näihin indie-tuotantoihin mutta kyllä se on tunnustettava, että ne on ja pysyy harraste-elokuvina.
Indie-elokuvien joukosta muuten löytyy runsaastikin todellisia helmiä ja indie-elokuvia tehdään nykyään todella paljon. Etenkin kauhu-thriller-genressä tarjontaa on runsaasti.
TUNNELMA, aitous ja rohkeus on se mihin hyvät indie-elokuvat perustuvat ja parhaimmillaan niissä on sitä mihin suuremmat tuotannot eivät läheskään aina yllä.
"Walking Dead" on kieltämättä hyvä TV-sarja, mutta se hyödyntääkin juuri niitä parhaita B-elokuvien perinteitä pitämällä jatkuvasti yllä aitoa ja uskottavaa tunnelmaa...ja
jopa silloinkin kun sarjassa ei oikeastaan tapahdu mitään, niin sitä jaksaa kuitenkin seurata mielenkiinnolla.
Mielestäni peleissä on sama juttu kuin hyvissä elokuvissa ja TV-sarjoissa, eli parhaita pelejä ovat ne, jotka onnistuvat välittämään vahvan tunnelman ja tekemään siitä pelaajalle mieleen painuvan kokemuksen..
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 5 kuukautta sitten kiinnostunut.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Sivu luotiin ajassa: 0.310 sekuntia