Mä kattelen elokuvani yleensä videolta ja sen verran vanhanaikainen olen, etten tajua vieläkään mitään näistä verkkopalveluista vaan suosin vanhaa kunnon videovuokraamoa. Itse syynään siellä että pituus on kohtalainen, ja kaksituntinen alentaa kummasti vuokrauskynnystä. Kunhan se ei vaan ole mikään ruotsalaisdekkari. Jos pituus on vaikkapa 1h 20min niin se vielä menettelee jos kyseessä on joku teinikauhu. nehän on sen verran pöhköjä muutenkin ettei niille pituutta voi enempää antaakaan.
On ymmärrettävää että monet – minä itsekin – tuntee tiettyä epäluuloa pitkää suomalaiselokuvaa kohtaan. Suomalainen elokuvateollisuushan on kunnostautunut yleensä onnettomalla tarinankerronnalla, ja puolitoistatuntinen raina aikaansaadaan yleensä venyttelemällä ja jättämällä leikkauksessa häntiä. Eikä pahaksi ole venyttää takatekstejäkään. Se kai johtuu siitä että pääosin meitin leffateollisuus on lyhäripohjaista ja se näkyy vähän kaikessa.
Minä tein heti leikkaajalle selväksi että mitään lyhytelokuvaa ei nyt tehdä vaikka sekin oli alussa skeptinen että mitenkähän pystyynkuollut luomus siellä sitten taitaakaan olla.
Minä aattelin tän ihan toisin vetämällä kylmiltään pöytään mestariteoksen. Jos tarina on tarpeeksi koukuttava, ei edes kusihätäänsä yleensä huomaa. Ei pane merkille onnetonta näyttelijätyötä, että samat naamat vilahtaa pitkin filmiä, tai että lavastukset on mitä on. Siihen olen pannut kaiken toivoni. Ymmärrän toki sen syvän epäluulon miltä kuulostaa kun kaveri joka ei ole koskaan pätenyt elokuva-alalla – eikä edes tiedä siitä mitään – tekee muutaman tonnin hintaisen rainan, hakee näyttelijät kadulta ja ei pahemmin vihjaa sen sisällöstä. Kirjoittelee vielä ylläolevan tapaista ja kerskuu sen ylimalkaisella teolla. Minäkin olisin epäluuloinen. mutta koukku on siinä, että väitän suoraan että se on eräs parhaista elokuvista jota tässä maassa on tehty, eikä siihen pääse puutumaan. Ja sen takia se on tehtykin. Protestiksi huonoa elokuvaa kohtaan. Väite on mahtipontinen mutta myös tosi – ja näette se sitten. Lupaan sen henkilökohtaisesti. Sillä se mikä siitä tekee voimallisen, on sen syvyysaspektissa ja siinä että kaikki kliseet on vältetty. Itseäni kun ei mikään inhota enempää kun arvata seuraava juonenkäänne. En minä mikään ADHD ole, mutta viipyilevän kuvauksen kyllä tunnistan.
ja sivumennen sanoen en muuten katsele Peter Jacksonia sitten yhtään. Muistaakseni sillä oli yks hyvä jossa kundi veti sillä ruhonleikkurilla zombielauman nurin joka oli aikas virkistävää mutta siinäkin oli ihan turhia juttuja kun aattelee et sen piti kumminki olla vaan hillitön splatteri.
Pituudesta voi mainita vielä sen verran että jos tää ei katoa suureen hiljaisuuteen, niin jatko-osa on mietinnässä. Voi tulla kirjanakin. Aattelin suoraan että mitään Prionin paluu ei nähdä, vaan kuvataan suoraan 6-8 h elokuvaa – mieluiten enemmänkin – ja luodaan siitä suora minisarja. Koko homma pakataan ensimmäiseksi tuotantokaudeksi. Eipähän pääse ainakaan kukaan sanomaan että kaveri on kunnostautunut lyhytelokuvien saralla, kun vedetään suoraan toiseen ääripäähän ja tehdään kymmentuntinen sarja.
