Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Kielitiede yleensäkin on ainakin omissa silmissäni silkka pseudotiede enkä ihmettele että wettenhovi aikanaan laski siitä karkeaa leikkiä. Koko nykyisen kielitieteen pohja on aivan väärällä pohjalla liian suppean näkökulmansa takia.Sen sijaan etymologia on kielitieteen se kova ydin joka selvittää sanojen alkuperää. Se on hyvin antoisa haara josta irtoaa kaikenlaista.

Etymologian avulla esim näimme että rusit eivät voi juontaa ruotsalaisista koska ruotsalaisia ei ole kutsuttu ruotsalaisiksi millään ennen 1200-luvun loppua tai 1300-luvun alkua kun taas rusit mainitaan kronikoissa jonkun 900-luvun tietämillä. Koko juttu on 1800-luvun lopun ruotsalaisten kansallisromantikkojen kehitelmää.

Yhtä lailla voidaan katsastaa rusien rinnakkaissanaa varjagi, joka yleisen käsityksen mukaan tarkoittaa viikinkiä. Varjagi-nimityksen yleisesti hyväksytty etymologia on skandinaavinen ”valaliittolaista” merkitsevä sana väring. Väring = Varjagi ei millään rimmaa tyystin erilaisen ääntämyksensä vuoksi. Yleensäkin pitäisi osata varoa rinnastamasta liian helpolla vokaalivetoisia sanoja.
Varjagi löytyy ihan germaanikielestäkin sellaisenaan muodossa Warin ja Agi jossa warin merkitsee vartiota (suojella) ja agi miekanreunusta tai terää. Varjagi on siis yhtäkuin miekkavartiosto joten varjagikaarti tulee ymmärrettäväksi. Eikä germaanikieli tässä yhteydessä ole tavatonta novgorodin tietämillä koska saksmannit eli nemtsit (mykät) muodostivat ihan oman säätynsä.

Jäljelle jää enää kysymys missä on sitten todisteet viikinkien idäntiestä? Me kaikki se ollaan opittu jo lapsena ja sisäistetty se sielumme pohjukkaa myöten ja silti koko homma nojaa kahteen termiin jotka on molemmat käännetty väärin. Historiallisestihan ei voida näyttää muuta kuin että itämeren viikinkikansoilla tuntui olevan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia vallata edes nevajoen suistoa. Koko juttu saattaa olla pelkkää mielikuvitushistoriaa ja luultavasti onkin, mutta koska sen on sisäistäneet niin monet, se luultavasti elää tulkintana vielä vuosisatoja koska mielikuvitushistoria nojaa aina enemmän sosiaaliseen tarpeeseen kuin oikeisiin tosiasioihin, ja silloinhan tosiasiat saa aina väistyä.

Tosta näkee etymologian luotettavuuden, koska arkeologit on löytäny Itä-Euroopasta merkkejä viikingeistä sellasistakin paikoissa, missä niitten ei tiedetä olleen.

Kun sä oot nyt kumminkin päässy vauhtiin, niin yritäs kumota tuo.

pohjolangalapagos.files.wordpress.com/2019/06/vaakuna-2.pdf

Ei noista kannata suuttua. juttu on niin että kun on harrastanu historiaa yhtä kauan kun minä, alkaa tajuta että vähintään 85% kaikesta koulukirjahistoriasta ei pidä vettä ja vastaavasti sellaista ei ole noteerattu laisinkaan joka kestäis vähän väkevämmänkin kritiikin.

Tottakai itämereltä on reissattu bysanttiin ja takaisin kun on tehty reissuja vienanmeren ja mustanmerenkin välillä. Ne on kummiski olleet kauppiasjoukkoja - ja useemmilla veneillä karavaanimaisesti turvallisuussyistä - jotka on tulleet ja menneet siinä missä kaikki muutkin kansat ja kauppiaat. Tavaraa tottakai kulkeutuu molempiin suuntiin ja jää niihin arkeologien myöhemmin löydettäviksi. ja kun ruotsalaisia 1800-luvun proffia ollaan, niin tottakai joku sknadinaavinen kirveenterä joka on kulkeutunu monen välikäden kautta etelään, todistaa että siinä kohtaa on kulkenu vähintään muinaisruotsin raja.

Jukkis kirjoitti: Mä oon tässä kans ollu vähän vaisuna tän 33-asian suhteen. Johtuneeko sitten siitä että mitään mystismaagillista lopputulemaa ei sit koskaan tullu vaan kyse oli koko ajan rauta/keskiajan talvitieverkostosta. Jonkinlaisesta järjestäytymisasteesta se kylläkin kertoo. Enkä minä noita suoriakaan niin mystisenä pidä, samanlaista viivasuoraa talvitieverkkoa joka jakaa eri yhteisöt toisistaan.

Se mikä alkuun oli sit germaanikauppaiden hyödyntämä etappiverkosto kasvoi sitten jonkinlaiseksi kauppakillaksi. Tässä kohtaa tulee nää viikinkimiekatkin kehiin, joista nyt on kova buumi päällänsä, koska suomalaiset tuntuu olevan pirun kateita noille naapurimaiden viikinkikulttuureille. Mutta kyllä ne miekat on kuuluneet noille pirkkamiehille jotka on olleet jonkinlainen osa-aikainen kiinteä armeija ja loput maanviljelyn parissa puuhaavia. Jotka sitten näki tilaisuutensa myös perustaa siirtokunta eteläpohjanmaalle jollon 33-mitat seuras perässä ja tämä joskus 800-luvulla. Sit 1000-luvulla pohjoispohjanmaalle ja mahdollisesti retkiä kainuuseen asti. 1300-luvulta sit torniojoenlaakso josta alkaa olla jo kirjallisiakin mainintoja ja perimätietoja.

Ja sit kuten ritarikunnat yleensäkin, ekonomia voitti miekanheiluttelun ja kauppapuoli kiinnosti enemmän. Mikä sitten on pirkkojen suhde hansaliittoon, jää varmaan ikuisesti selvittämättä. mut olis tunne ettei hansat koskaan tulleet uudenmaan ulkopuolelle joka muuten tais olla virolaisten nautinta-aluetta.

mut tarinan runko on tässä ja jotenkin on tunne et tähän on vaikee löytää ulottuvuuksia tän enempää.

Niin mutta jos se on ollut talvitieverkosto, niin eikö niiden teiden pitäisi aina päättyä satamiin? Ja muinaiskaupungit oli satamissa, joten tuon sun verkoston avulla voisi etsiä kadonneita muinaiskaupunkeja?

Olen itsekin nähnyt Pohjanmaalla useamman sellaisen valtavan kivimuurin, jota on paikallisten mukaan sanottu sataman jätteeksi, mutta ei niistä ole kai kukaan mitään systemaattista selvitystä tehnyt. Jossainhan sen kansainvaellusaikaisenkin Kulta-Kyrön sataman on täytynyt olla, mutta missä?

Kyllä noissa 33-jutuissa on ihan selkeesti nähtävissä et ne kulkee rannikkoa kohden. niissä on kyllä kaupungit nykyisinkin. on sitten oma asiansa mihin kohtaan rannikkokaupunkia ne tapaa topata. eurajoellahan on se niitty, joka nykyisin on joku leikkipaikka, ja se olis se oikea ja varhaisin piste.

mitä tulee pohjanmaahan niin se varsinainen pääsatama on puolipakostakin oltava ollut siellä hiiripellon suunnassa mut joka kylällä lienee ollu oma kivinen satamalaiturinsa ja ottaen huomioon kylien määrän (röykkiökeskittymien perusteella) on niitä oltava vähintään kymmenittäin, ellei jopa yli sata. ja puhutaan siis muinaismuistotyypistä jota ei ole noteerattu koskaan.

Jukkis kirjoitti: Ei noista kannata suuttua. juttu on niin että kun on harrastanu historiaa yhtä kauan kun minä, alkaa tajuta että vähintään 85% kaikesta koulukirjahistoriasta ei pidä vettä ja vastaavasti sellaista ei ole noteerattu laisinkaan joka kestäis vähän väkevämmänkin kritiikin.

Tottakai itämereltä on reissattu bysanttiin ja takaisin kun on tehty reissuja vienanmeren ja mustanmerenkin välillä. Ne on kummiski olleet kauppiasjoukkoja - ja useemmilla veneillä karavaanimaisesti turvallisuussyistä - jotka on tulleet ja menneet siinä missä kaikki muutkin kansat ja kauppiaat. Tavaraa tottakai kulkeutuu molempiin suuntiin ja jää niihin arkeologien myöhemmin löydettäviksi. ja kun ruotsalaisia 1800-luvun proffia ollaan, niin tottakai joku sknadinaavinen kirveenterä joka on kulkeutunu monen välikäden kautta etelään, todistaa että siinä kohtaa on kulkenu vähintään muinaisruotsin raja.

Elä unohda, että kaikki kirjalliset lähteet on tässä yhteydessä kanssa hirveen epäluotettavia. Kirjotustaitokin levis Lähi-itään ja Etelä-Eurooppaan oikeesti vasta ehkä joskus valistuksen aikaan ruottalaisien lähetyssaarnaajien mukana eikä sitä ennen tullu kenenkään mieleen, että vois kirjottaa totta. Ainoastaan etymologiaan voi luottaa.

Tällasen tutkimuksen takia historiantulkinnoissa onkin sitten usein aika tukeva hevonpaskanhaju. Tää pätee varsinkin Pohjoismaissa, joissa on sellanen perinne, että joku suunnilleen lööppijulkkiksen tasonen tyyppi saa leikkiä löytävänsä totuuden sellasista asioista, mitä on tutkittu kunnolla ja ajan kanssa. Sen takia historia on niin ihmeellistä paskaa, että Jukkiskin pystyy kilpaileen proffien kanssa.

Kummiskin jos ei halua olla seuraava Johanna Tukiainen, niin voi koluta sitä mitä muualla on tutkittu. Viikingeistä on ihan turha yrittää tehä jotain sympaattisia nallekarhuja, koska ne tutustu muuhun maailmaan tekemällä ryöstöretkiä. Muslimit tarvis niiltä orjia, mutta ei ne silti unohtanu, että viikingit oli tunnetun maailman pahimmat teurastajat. Niitten valtakunnalla ei ollu oikeita ystäviä ollenkaan eikä kukaan jääny suremaan sen hajoamista.