Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Hei minister of Electric ! Olisko sijaintimerkintää kurikan mäestä ?!

Tupa jonka emännän kanssa ostimme aikanaan, on rakennettu Kurikan käräjävuoresta lohkotujen pelekkookivien päälle. Kerrotaan että talon aikaisemmalle isännälle mitkään betonivalut ja muualta louhitut kivet eivät kelvanneet, vaan ne piti olla juuri Kurikan käräjävuoresta lohkottua aitoa punagraniittia. Äjijä menetti sodassa toisen kätensä, ennen sotaa toimi poliisina ja sodan jälkeen viljeli maata. Rakennuspuut haki viereisestä metsästä hevosella ja kaikki tukit kaatoi sekä lastasi ihan yksin, kenenkään apu ei kelvannut sillä niin "kädettömäksi" hän ei itseään tunnustanut. Kaulalla oli liina joka toimi apuvälineenä tukkien lastauksessa.

Koskenkorvalla Santavuoren läheisyydessä oleva Nuijasodan muistomerkki on louhittu myös Kurikan käräjävuorelta. Kivi vedettiin köysillä talvella 1919 paikkeilla satapäisen miesvoimin paikalleen.


Kuvan lähde: www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/nuijasota.html

Koskenkorvan Kapalankankaalla taisteltiin yli 400 vuotta sitten verinen taistelu, joka päätti Nuijasodan. Sodassa taistelivat suomalaiset talonpojat Klaus Flemingin johtamia huoveja vastaan. Talonpojat olivat kyllästyneitä niin sanottuun linnaleiriin, joka tarkoitti sitä, että sotilaita hevosineen oli sijoitettuna talonpoikaistaloihin asumaan rauhankin aikana. Kapalankankaalla kaatui 2500 talonpoikaa ja Nuijasota päättyi talonpoikien tappioon. Linnaleiri kuitenkin loppui ja vihattu Klaus Flemingkin kuoli pian taistelun jälkeen.

Pohjalaiset olisivat halunneet pystyttää nuijamiehille patsaan jo 1800-luvulla. Tuolloin elettiin kuitenkin Venäjän vallan aikaa ja venäläisten mielestä kapinalliset riitapukarit eivät ansainneet muistomerkkiä. Vasta Suomen itsenäistyttyä muistomerkkihankkeesta tuli totta.

- Kurikan Käräjävuorelta löydettiin valtava kallionlohkare, joka vedettiin isossa reessä miesvoimin talven aikana Kurikasta tänne Koskenkorvalle, kertoo koskenkorvalainen, Ilmajoen opaskerhossa toimiva Antti Ala-Ilkka.

[/i]
Lähde: yle.fi/uutiset/nuijamiesten_muistomerkki_vedettiin_miesvoimin_kurikasta_koskenkorvalle/5622435

Palaan noihin hyvin mielenkiintoisiin 6,66 linjoihin.

julsei kirjoitti: Hei minister of Electric ! Olisko sijaintimerkintää kurikan mäestä ?!

kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?m...tyles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

Olkaapa hyvät

Sähköstä puheen ollen niin teoretisoisin, että nämä linjat voisivat jotenkin liittyä tähän sähköiseen universumiin, josta jukkis muistaa meitä muistuttaa. Jotenkin tämmöinen vino voimalinja voisi liittyä maapallon pyörimiseen ja sen pinnalla kulkeviin sähkövarauksiin, jotka nyt konsentroituvat tasaisin välein.

Onhan tiedossa että maapallo (-) ja ilmakehä (+) on kuin kondensaattori, jossa jännite-ero on satoja tuhansia voltteja. Varaus purkaantuu salamointeina, maanjäristyksin ja tietty pohjoisnapamme on jatkuvan protonipommituksen kohteena (+). Jospa tämä varauksen tasaantuminen käy myös näitä linjoja pitkin.

Nämä anionit/elektronit aiheuttavat positiivisia tuntemuksia, jotka muinainen luontoa herkemmin tarkkaillut ihminen on voinut havaita. Tällöin pyhät paikat sijoittuivat luonnollisesti näille linjoille. Kirkon maaomaisuushan on periytynyt pakanallisista kulttipaikoista, kun 1200-luvulla paavi valtuutti kirkon nämä omimaan.

Se että nämä linjat nyt sijaitsevat 6,66 km pakanallisen luvun etäisyydellä toisistaan lienee sattumaa. Ja täytyy tunnustaa, ettei se nyt aina niin eksaktisti näin mene. Eihän luontokaan voi olla niin täydellinen vaan anomalioita esiintyy. Olen näitä paljon mittaillut, mutta vaatisi varmaan exceliin syöttämistä ja yhtälön avulla sovittamista, jotta saisi keskimääräisen etäisyyden selville. Monin paikoin olen huomannut, että tämä on kuin väärän kokoinen peitto, joka sopii johonkin kartan kohtaan, mutta ei sitten peitä toista kohtaa luontevasti. Joissain paikoin 3,33 km sopisi myös etäisyydeksi.

Laitan varsinais suomen ja uudenmaan linjat tässä kun kerkeän.. Ja Tampesterin tiätysti!

Tutkailin pikasesti noita 6,66 linjoja ja niissä on huomattavissa kivijata paikkoja joita ne leikkaa. Kurikan Käräjävuoren linja menee Kurikan Pappilanmäen läpi jossa on kivijatoja ja kivipaaseja vieläkin nähtävissä Paulaharjun tien varrella lähes sadan metrin välein, vaikka alue on voimakkaasti rakennettu ja muokattu. Seuraava etappi on Viitalankylässä oleva "Pahkakallio", jossa on myös tien läheisyyteen puikulan muotoisia kiviä kasaantunut. Hassua muuten että mummani koti oli siinä mäessä...

Seuraava kohta on Kalajaisjärven päässä ja mahdollisesti osuu siinä hyvin lähellä olevaan Kalamoonliinoon kivijataan, joka on Hiivanaasen kivestä myös 6,66 km päässä. Läänin kokoisena kuva ei ole täysin tarkka, se voi hyvinkin mennä myös Kalajaisjärven 3,33 km pisteen. Useamman viivan kuvassa se on lähempänä Ilmajoen ja Jurvan lähellä olevan korkeimman kohdan, jossa oli aikoinaan saksalaisten sodan aikana rakentama "palotorni". Sakemannien käytössä se oli jossain muussa tarkoituksessa ja tiedä missä, mutta sodan jälkeen sitä käytettiin ennen lentovalvontaa palotornina. Sen lähettyvillä on myös Ilmajoen puolella jataa...

Vielä yksi kohta jossa linja näyttää menevän Tainuskylässä "kurjen kierrokselle" ja jossa julmetun suuri suo ylitetään pitkospuita pitkin. Alueella on "Kanala" nimisessä paikassa laavu ja yöpymispaikka ja sen läheisyydessä kivillä reunustettu selvästi rakennuksen kaltainen maakuoppa. Sen sanotaan olevan 1500-luvulta alueen ensimmäisien asukkaiden rakentamana... Harmittavasti minulla oli videota paikasta mutta en millään ilveellä muista, minne olen hukannut ne. Täytynee käydä uudestaan kuvaamassa paikka.

Seuraava Koskenkorvalla linja menee mielenkiintoisesti Hiivanaasen kivestä 33,3 km päässä olevan Jalasjärven Pappilanmäen ja Museomäen läheltä, jatkuen edelleen Tokerotien alkupäähän jossa on mielenkiintoinen kallio aina Seinäjoen tielle saakka ulottuvana ja Peräseinäjoen suuntaan jatkuvana. Pappilanmäestä menee 33,3 km kaari Sikakylään, taas Tokerotien varrella oleviin kivijatoihin ja siitä edelleen Pelekkoonmäkeen ja jatkuen Kiviharjuun jossa on Tammimetsä ja edelleen Honkakylään Peräseinäjoentien risteykseen. Kurikan suuntaan mennessä Tokerotiestä ensimmäisenä tulee Jokipiin tienristeyksen kohdalla ja linjan kohdalla jumalattoman suuri ja tasan tarkkaan neliskanttinen pöytäkivi. Siitä puolikilsaa eteenpäin tulee Valkaman muinaishauta alue ja jossa on useampikin pyramiidikivi. Valkaman kohdalla linja erkaantuu kolmostiestä ja edelleen Oppaanmäkeä kohden edetessä tietä pitkin sen kummankin puolin voi pongata lisää pyramiidikiviä. Linja ylittää Santavuoren historiallisen nuijasodan taistelutantereet, mutta yllätys yllätys, näyttää siltä että linja leikkaa ainakin läheltä aikaisemmin laittamani Nuijasodan muistomerkkikiveä... Siitä se jatkuu muinaisen Nenättömänkylän vanhan asujaimiston yli Jurvantien vieressä olevaan "Palokankaan kahteen kiveen" ja edelleen Kaatajan ja Mansikkavuoren välillä olevaan Virkiänkallion kivijatoihin, josta on Hiivanaasen kiveen 4,29 km. Rahaan...aston nevan ylitettyään linja jatkuu kotitaloni, nykyään edesmenneen veljeni akan omistaman metsäsaran yli edelleen Sikavuorelle ja Saarnakiveä sekä sen läheisyydessä olevia muinaishautoja kohden. Ylittää Ritarin hautamaan Kettukiven suuntaan ja läheltä Kusinevan muinaishautaa... Jurvasta tuleva tie yhtyy Laihian Kylänpäässä kolmostiehen, linja menee Rokanmaannevan kohdalla olevan tien risteyksen yli. Risteyksessä on muinaishautoja ja siitä saakka Vaasan suuntaan saakin laskea kaharen kären sormin linjan alle jäävät muinaishaudat.

Kolmannen linjan voi hyvinkin sanoa lähtevän Pelekkoonmäestä tai ainakin hyvin läheltä sitä... Siellä on muuten tupa myynnis ja jos joku tykkää kivikehästä puutarhassa, niin sellainenkin sieltä on. Hiivanaasen kivestä Pelekkoonmäkeen on 33,3 km, Laihian kirkkoon 61,5 km. Ilmajoella se menee taas esi-isieni asumusten eli "Kauppilan" vainioiden yli kohti Peräkylän ja Ooperin muinaishautoja ja kivijatoja...

Niin näiden linjojen tutkimiseen voi käyttää yhden ihmisiän. Olen joitain näistä seuraillut maastossa ja on paikoin mielenkiintoisia luonnon muotoumia, kuten haljenneita kallioita, kuin veitsellä suoraan leikattuja.. linjan suuntaisia harjujonoja etc. Myös jotkin linnavuoret osuvat linjoille, jolloin epäilys herää, että puolustuksellisen tarkoituksen ohella ne ovat olleet temppeleitä/palvontapaikkoja. Ja nämä kivijadat ja paadet joista mainitsit kuuluvat kuvaan, sillä muinainen ihminen on näitä varmaan siten merkkaillut.

No nämä on vielä hakusessa, joten laitan näitä tänne keskeneräisenä niin voitte parannella ja täsmentää näitä, kun en voi kaikkeen niin syvällisesti perehtyä. Uusien asioiden edessä on homma aina vähän hakusessa, mutta hiljaa hyvä tulee, kuten Jukkis sanoi niin ihmetellään näitä nyt tässä syksyn pimenevissä illoissa..

Super-Electric kirjoitti:
Sähköstä puheen ollen niin teoretisoisin, että nämä linjat voisivat jotenkin liittyä tähän sähköiseen universumiin, josta jukkis muistaa meitä muistuttaa. Jotenkin tämmöinen vino voimalinja voisi liittyä maapallon pyörimiseen ja sen pinnalla kulkeviin sähkövarauksiin, jotka nyt konsentroituvat tasaisin välein.

Onhan tiedossa että maapallo (-) ja ilmakehä (+) on kuin kondensaattori, jossa jännite-ero on satoja tuhansia voltteja. Varaus purkaantuu salamointeina, maanjäristyksin ja tietty pohjoisnapamme on jatkuvan protonipommituksen kohteena (+). Jospa tämä varauksen tasaantuminen käy myös näitä linjoja pitkin.

Uskoisin että nuo maan sisäiset energialinjat ovat kohta luettavissa taivaalta yläilmakehästä lähestyessämme linjausta galaksimme keskusten kanssa talvipäivänseisauksena joulukuussa. Kun tuo tiettyjä syklejä noudattava kierto ja sen aikaansaama energia fokusoituu erilaisiin maan energialinjoihin, jotka uskoakseni ulottuvat kymmenien kilometrien korkeudelle aina sratosfäärin ylimpiin kerroksiin asti.

En tiedä oletteko itse huomanneet, mutta maamme yläilmakehä on ollut viimeisen menneen vuoden usvaisen harson kirjoma yleensä iltapäivisin. Onpa niitä epäilty kemikaalivanoiksi, mitä varmasti osaksi ovatkin, mutta vain osaksi, uskoisin. Ja vaikka olisivatkin ihmisen levittämää alumiinia tai bariumia niin ne pikkuhiljaa taivaalla kerääntyvät yläilmakehässä muotoihin, jotka ovat samoja kuin energialinjat maan alla. Ehkä juuri siksi niitä levitetäänkin. Tutkimusmielessä?
Eli tuo linjojen kasvava varaus imee itseensä korkealla stratosfäärissä vesihöyryä ja rikkihappopisaroita sekä maan ilmakehästä karkaavia epäpuhtauksia ja muodostaa siellä erilaisia linjoja/salmiakkikuvioita sekä spiraaleita.

Tämä tasaisin väliajoin tapahtuva maan varauksen tasaantuminen energialinjoja pitkin, mitä SuperElectric yllä kuvasi, ja minkä muinaisen ihmiset ovat nähneet taivaalla ehkäpä selvästi omin silmin 26.000 vuoden tai/ja n. 5.300 vuoden välein on taas ajankohtainen.

Alla kuva muinaisesta kivestä Irlannissa (kuvan olen laittanut tänne aiemminkin) missä on kuvattuna nuo maan vinot voimalinjat=salmiakkikuviot sekä spiraalit (taivaalla nähtynä???).
Ja tietty matalapaineen muodostuminen troposfäärissä ja ilmakehämme muut lainalaisuudet jotka (yllätys yllätys?) noudattavat kultaista leikkausta.

Salmiakki kuvio... mihinä kuhuna minoon semmoosen nähnyt...



www.nostalgiakauppa.fi/kauppa2/jussimagneetit-c-67.html



Mistähän tämä rellun logon yhtäläisyys mahtaa johtua... sattumaako? Sitä on vaan tullut joskus ihmeteltyä.

Tässä on esitetty talvipäivän ja kesäpäivän seisausten auringonnousun ja auringonlaskun suunnat Tampereen leveysasteella. Suuntien mukaisesti voidaan muodostaa salmiakkimakeisista tai Jussi-paidoista tunnettu ruutu-kuvio

Vuonna 1229 Paavi antoi kirkolle oikeuden ottaa haltuunsa pakanalliset palvontapaikat. Pyhät lehdot ja muut kultti- ja uhripaikat saivat kristilliset vastineet kirkoista ja kappeleista. Käännytystyötä helpottamaan käytettiin kirkoissamme myös tuttua pakanallista muotoa.

Kun tarkastelemme keskiajan kivikirkkojamme, huomaamme niiden kattokulman olevan hyvin lähellä aikaisemmin esiteltyä ruutumuotoa. Kirkot rakennettiin pakanalliselle kulttipaikalle, jonne oli kokoonnuttu muinaisista ajoista asti uskonnollisiin toimituksiin. Lisäksi kirkon päätyjen muoto oli pakanoille tuttu, joten kirkkoon saapuminen oli siten tehty helpommaksi.

Kirkoissamme jumalanpalvelus suoritettiin alkuaan latinaksi, joten tavalliselle kansalle uskonnollinen liturgia ei välttämättä ollut tärkeä, vaan kyseinen paikka ja pyhyyden kokemus. Tällöin pakanalliset ja kristilliset palvontamenot osin sekoittuivat ja liittyminen kirkkoon oli luontevaa.

Eikös risti tunnuksena ole myös pakanallinen merkki, joka tarkoittaa aurinkoa. Ja tämä aurinko siis risti loistaa aina kirkon katon harjalla..

Varsinais-Suomessa nämä keskikesän auringonlaskun suuntaukset ovat mielenkiintoisia

Varsinkin tämä Mynämäen linja on mielenkiintoinen. Sille saa mahtumaan muutaman kirkon ja linnavuoren sekä kaiken näköistä muinaissälää ym kohdetta. Tässä näitä:

Vihitynmaan rinki
Seppälän linnavuori
Salon Seikola
Vainionmäki
Mynämäen kko
Repola linnavuori
Nousiaisten alkup. kko (p.Henrikin hautapaikka)
Hiisimäki kololanoja
Koismäki
Rikattulan mäki
Suutela
Muikunvuori
Kuusiston piispanlinna
Poutanen
Viikin kartano
Viikinkivuori

Roomalaiskatolinen kirkko otti haltuunsa vanhat rautakauden aikaiset kartanot, Moisiot. Nousiaisten Moisio siirtyi siten Piispa Tuomakselle. Moision Myllymäessä on ollut rikas kalmisto, jossa mm. kullattu kilven kupura.

Myllymäen kalmiston viereen perustettiin ensimmäinen kirkko, joka oli puurakenteinen. Nousiaisten kivinen kirkko rakennettiin myöhemmin parin kilometrin päähän tästä alkuperäisestä paikasta. Tämä kertonee sen, että juuri Moisio on ollut pakanallisen ylimyksen asuinpaikka.

Kun nyt tarkastelemme tätä suomalaista Henrikin pyhimyskulttia tarkemmin, voinemme esittää teorian sen muinaisista lähtökohdista. Todennäköisesti Nousiaisten alue on ollut hyvin merkittävä pakanallisen palvonnan keskus, sillä tällaiset pakanakeskukset kirkko pyrki ensimmäisenä valloittamaan. Pakanallisille tavoille täytyi saada jatkumo ja tämä synnytettiin Pyhän Henrikin legendan avulla.

Piispa Henrikin surma Köyliön järven jäällä 20 päivänä tammikuuta on hyvin läheinen pakanallisen uhrijuhlan ajankohtaan. Nousiaisten kirkko pyhitettiin siis Pyhälle Henrikille ja siksi Heikin päivän markkinoita on varhaiskeskiajalta lähtien vietetty juuri tänä 20 päivänä tammikuuta. Onkin oletettavaa, että tämä kaupallinen ja uskonnollinen perinne on paljon varhaisempi ja Nousiaisiin on kokoonnuttu jo rautakauden ajoilta talvipäivän täydenkuun juhlaa viettämään ja samalla tavaroita vaihtamaan.

Kun katsomme vanhaa pyhiinvaellusreittiä Kokemäeltä, Köyliön kautta Yläneelle ja edelleen Nousiaisiin, voimme olettaa, että kyseistä tietä on käytetty jo ensimmäisellä vuosituhannella. Talvella liikkuminen maastossa oli aikoinaan helpompaa suksien ja rekien avulla, joten tammikuussa pitkät kauppamatkat rannikolle olivat ajankohtaisia. Tälle pakanalliselle pyhiinvaellus- ja kauppareitille annettiin sittemmin uusi nimi, Pyhän Henrikin tie, ja Henrikin kronikan tapahtumat sijoitettiin kyseisen tien varrelle. Näin pakanallinen traditio muutettiin pikkuhiljaa sukupolvien vaihtuessa kristilliseksi perinteeksi

juur tänään tsekkailin Mynämäen sekä Nousiaisten ekan kappelin suoraa joka päätyy Piispanristin kivelle,
Mynämäen kirkolta kivelle 33.3 tasan

Muoks: huomasin ohimennen että tuon Tuomiokirkon perustamisvuoteen kätkeytyy liuta kolmosi
33.3 x 3.33 x 3.33 x 3.33 = n. 1229

Tuli tuossa seuraavaa mieleen olohuoneen lattialla jälkikasvun kanssa leikkiessä. Mulla oli käsissä noita 'doodle'-tauluja, eli niitä magneettipiirrostauluja. Niissähän on valkoisen pinnan alla monivärinen aaltoileva tausta jonka saa magneetein piirrettyä esille. Kun puhutaan maapallon energialinjoista, -kentistä, niin eihän ne suorissa linjoissa kulje? 'Jumala' ei rakenna suorissa linjoissa? Ja jos oletetaan että muinainen Matti Suomenmaalainen on halunnut kartoittaa itselleen suotuisia energialinjoja (viljelymaita, hengellisiä paikkoja jossa on yhteys äiti maahan, etc...), hän on tehnyt sen tasaisella kuviolla rakentamalla pyhättöjä salmiakkimallisesti. Vuosien saatossa jokaisella paikalla on sitten istuttu iltamia tai mikä sitten onkaan ollut tapa lopullisesti todeta energeettisyys, ja todettu, että toimiiko yhteys vai ei. Toimivat paikat ovat merkitty karttaan tuleville sukupolville, toisin sanoen kuppikiviin. Sen takia verkostot eivät ole yhtenäisiä koko maan alueella, vaan enemmänkin paikkakuntakohtaisia paikannuksia. Sen takia ne eivät välttämättä myöskään ole täydellisiä salmiakkeja, paikat joissa ei ole syntynyt kokeilujen kautta haluttuja tuloksia ovat unohdettu. Tietysti runkona voi olla pidempien välimatkojen verkosto josta saadaan nämä 33-mitat.

Eihän tässä nyt sinänsä mitään uutta ollut, mut tulipahan skriivattua :)

Tuli äkkiseltään mieleen että ootkos Jukkis varvulla kokeillu pöytäkiven lähellä miten varpu toimii, tahi heilurilla ?