Viimeisin pääkirjoitus

  • elokuvateon kriisi +

    elokuvateon kriisi Nyt puhutaan taas vaihteeksi elokuvanteon vaikeudesta ja tuskaisuudesta. Selvästi olen törmäämässä rajaan jossa nerouden ja luovuuden rajat ovat tulossa vastaan. Joko alkaa ikä painaan ja alkaa fakkiutua, en tiedä, mutta olen törmännyt dilemmaan josta ei pääse yli, ali eikä ohi. Miten kuvata lähitulevaisuuden rappeutunutta kulttuuria.
    - Lue lisää -
  • 1

Lisää pääkirjoituksia

  tapparamaki_2
  Sinikiven ensimmäisessä numerossa oli mielenkiintoinen artikkeli Tampereen Tapparamäestä. Omasta puolestani pidän sitä tärkeimpänä muinaisuutta käsittelevänä artikkelina, sillä se pistää ns. käräjäympyröiden funktion uuteen uskoon. Tekijän luvalla se pannaan näytille tänne nettiinkin. Samalla toivotan kaikille hyvää joulua. Olkaapa hyvät:

Tapparamäki - auringon temppeli pyhän järven rannalla

Tutkijat Marianna Ridderstad ja Jari Okkonen raivasivat tietä suomalaiselle megaliittikulttuurille vuonna 2009 paljastaessaan Pohjanmaan jätinkirkkojen porttiaukkojen aurinkosuuntaukset.  Suomesta löytyy varmasti paljon muitakin taivaankappaleiden liikkeiden mukaan suunnattuja kivirakennelmia.  Eräs sellainen on Tampereella Pyhäjärven rantamaisemissa sijaitseva Tapparamäki
 
tapparamaki_1Tapparamäki on Villilän kaupunginosassa, vanhan Nokiantien varrella harjun kupeessa sijaitseva kiviröykkiö, joka virallisen selityksen mukaan on luonnonmuodostuma.  Suurehkoista kivistä koostuva keko on halkaisijaltaan yli kaksikymmentä metriä ja korkeutta sillä on yli neljä metriä.  Tapparamäki, jota on myös Kuningashaudaksi kutsuttu, sijaitsee rinteessä, joka on joskus ollut Pyhäjärven vanhaa  rantatöyrästä.  Mäki on lähialueiltaan vailla irtokiviä ja näyttääkin siltä, että lähistön kaikki kivet olisivat keskittyneet Tapparamäelle, sillä kauempana maasto on taas kivikkoista.  Paikalla on tehty useita inventointi- ja tarkastuskäyntejä sekä koekuopitus.  Lähes poikkeuksetta kaikki Tapparamäellä vierailleet tutkijat ovat kuitenkin päätyneet pitämään mäkeä jääkauden tekosina. 

Aamulehti uutisoi 14.6.1961 otsikolla: "Raholan kuningashauta onkin jääkauden työtä".  Pienessä artikkelissa kerrotaan, että "Harjanteella on suuria kivenjärkäleitä kuin ihmiskäden jäljiltä ja aikaisemmin on yleisesti uskottu, että paikka on jonkun kuninkaan - heimopäällikön - hauta, sillä se muistuttaa muualla maassa tavattuja". Artikkelin taustalla on Esko Sarasmon 1961 paikalla tekemä koekuopitus.  Koekuopitus todistaa, että ainakaan kuoppien kohtiin ei ole haudattu ketään, mutta jääkauden muodostelmaa se ei Tapparamäestä tee. 

Erikoisen mäestä tekee muunmuassa se, että röykkiön suurin kivi on päällimmäisenä.  Tätä "silmäkiveä" on pidetty liian kookkaana ihmisen liikuteltavaksi ja myös perusteluna sille, että röykkiö ei voi olla ihmisen kasaama.  Oudommalta, vaikkei mahdottomalta, kuitenkin tuntuu että jääkausi tai jokin muu luonnonmullistus olisi nostanut juuri suurimman kiven keon huipulle.  Ihmisen sen sijaan tiedetään myös muinaisina aikoina siirrelleen paljon suurempiakin kiviä.  Vielä kummallisemmaksi asia muodostuu kun kiipeää silmäkiven päälle.  Pyhäjärvelle päin katsoessa ei voi olla huomaamatta silmäkiveä kiertävää viiden, jokseenkin saman kokoisen  kiven muodostamaa symmetristä kaarta.
 
Ovatko tutkijat ummistaneet silmänsä näiltä seikoilta vai miksi he eivät ole niitä havainneet?  Mahdollista on, että Tapparamäki on ollut jotain tutkijoille tuntematonta, jotain mitä he eivät ole voineet peilata omaan kokemus- ja koulutuspohjaansa, joten he ovat jättäneet selkeätkin seikat huomiotta.  Ja tottahan se on, Tapparamäki on jotain aivan muuta.

 

Auringon temppelin ulottuvuudet

  Tapparamäen silmäkiveltä katsottuna osoittaa kivikaaren keskimmäinen kivi tarkalleen etelään.  Mikäli vasemmanpuoleiselta kiveltä vetää viivan silmäkivelle ja silmäkiveltä toisen viivan kaaren oikeanpuoleisimmalle kivelle, muodostuu noin 90 asteen kulma.  Tämä kulma vastaa auringon liikettä Tapparamäen leveysasteilla talvipäivänseisauksena.  Silmäkiveltä katsoessa nousee talvipäivänseisauksen aurinko kivikaaren vasemmanpuoleisimman kiven kohdalta.  Puoliltapäivin aurinko on keskimmäisen kiven yläpuolella ja laskiessaan se painuu horisontin taakse täsmälleen oikeanpuoleisen kiven kohdalla.  Kerrassaan eriskummallinen oikku jääkaudelta.
 
Tapparamäeltä noin neljä kilometriä suoraan etelään, eli keskipäivän auringon suuntaan, sijaitsee toinen mielenkiintoinen paikka: Lepomoisio.  Se on Pirkkalan uuden kirkon vieressä kohoava kallioinen kumpu, jonka metsäisiä rinteitä kulkiessa voi aistia helposti pyhän tuntua.  Lepomoisio tarjoaa myös suuren määrän kiviä, joiden sijainneista voi pienellä mielikuvituksella löytää paljonkin asetelmallisuutta ja myös ilmansuuntien mukaisia suuntauksia.  Kalliokumpujen katveessa on myös melko näyttävä röykkiöalue.  Lepomoisio, eli lepokartano, on saattanut olla vanha hautapaikka.  Mahdollisesti juuri se kuningashauta, jota Tapparamäeltä on turhaan etsitty. 

Kun Tapparamäeltä kohdistaa katseensa Pyhäjärven yli talvipäivänseisauksen auringon laskusuuntaan, tulee Pirkkalan puolella reilun viiden kilometrin päässä vastaan Uittamo-niminen kallioinen kukkula.  Myös Uittamon tienoo lienee vanhaa pyhää aluetta, sillä kukkulan juurella sijaitsee Pirkkalan vanha kirkko ja Pappilanniemi pappiloineen.  Uittamon eteläpuolella on Pirkkalankylä Hiidenmäkineen ja runsaine arkeologisine löytöineen. 

Ja kun vihdoin katseensa suuntaa Tapparanmäen silmäkiveltä suunnista tärkeimpään, eli nousevan auringon suuntaan, on ensimmäinen silmään osuva kalliohuippu nimeltään Killo.  Ei liene sattumaa, että kilo tarkoittaa auringon säteiden kimmellystä.  Eikä ole yllätys, että myös Killosta löytää mielenkiintoisia kiviasetelmia.  Siellä on paitsi paljon kauniita luonnonkiviä, myös itään nokkansa kääntänyt pöytäkivi ja kukkulan korkeimmalla kohdalla pieni röykkiö.

 

Tutkijat epäileväisinä

  Kansanperinteessä Tapparamäki tunnetaan myös nimillä Tappuri-, Tappura- ja Hiidenmäki sekä Kuningashauta.  Tapparamäen 1971 inventoineen Jouko Rädyn mukaan vanhin nimitys Tapparamäelle saattaa olla Tappurinvuori.  Kuningashauta nimitys lienee peräisin Aarne Äyräpäältä, joka teki paikalla tarkastuksen 1922.  Äyräpää epäili tarkastuskertomuksessaan röykkiön kiviä, etenkin silmäkiveä, niin suuriksi, ettei röykkiötä olisi kyennyt muutamakaan mies käsipelin kokoamaan.  Samoilla linjoilla, mutta vielä tiukempana oli myös Axel O. Heikel, joka 1894 suoritti paikalla muinaistieteellisiä tutkimuksiaan.  Hän ei havainnut paikalla lainkaan ihmistyön jälkiä. 

tapparamaki_piirrosMyös Räty on todennut, että mäki tuskin on ihmisten kasaama, ja pitää sen sijaan tätä kivistä vuorta keskellä kivetöntä harjannetta arvokkaana jääkaudenaikaisena luonnonoikkuna.  Hän pitää kuitenkin myös mahdollisena, että lappalaiset olisivat saattaneet pitää komeaa muodostelmaa seitanaan. 
On toki hyvinkin mahdollista, että luonnonvoimat ovat edesauttaneet keon muodostumisessa, mutta nykytiedoin lienee kiistatonta, että ainakin ylimpien kivien asettelu on tapahtunut muinaisten ihmisten toimesta.  Eikä mitenkään mahdotonta ole, että koko mäki olisi suurelta osin ihmisen kasaama. 
Marianna Ridderstad vieraili Tapparamäellä marraskuussa 2010 ja piti keon päällimmäisiä kiviä selvästi ihmisen asettelemina.  Kuten Rätykin, myös Ridderstad piti mahdollisena, että paikka on toiminut jonkinlaisena seitana.  Hän epäili, että mäki on saattanut olla esimerkiksi uhripaikka auringon jumalalle, siinä missä kuppikivet ovat uhripaikkoja sadon jumalille. 

Talvipäivänseisaus, vuoden pimein päivä, on ollut aikojen saatossa tärkeä juhla monille pohjoisille kansoille.  Brittein saarilta tunnetaan hyvin muun muassa talvipäivänseisauksen nousevan auringon mukaan suunnattu Irlannin Newgrange, sekä tietysti monenlaisia aurinko- ja kuusuuntauksia sisältävä Stonehenge.  Muinaisilta germaaneilta, jotka juhlivat talviaikaan yulea, tunnetaan esimerkiksi Goseckin ympyrä, joka on samaan tapaan auringon liikkeiden mukaan tehty rakennelma, kuin Tapparamäkikin.  Miksei siis syrjäisessä Suomessakin voisi olla oma auringon temppelinsä?  Täällä jos missä luulisi pidetyn arvossa päivää, jolloin aurinko selättää pimeyden.

 

Ajan jälkiä kivissä

  Tapparamäen muotoihin ovat jättäneet jälkensä monet eri sukupolvet. Sen tuntumassa on ollut asutusta varmasti pitkään, mistä kertovat viereiseltä kedolta löytyvä vanha talonpaikka ja lähimetsikön hirsikehikkoinen kaivo.  Sen lähellä on kasvanut myös kaksi valtavaa katajaa, jotka ovat olemuksellaan lisänneet seudun pyhyyttä vuosisatojen ajan. Katajista toisen on myrsky kaatanut jo vuosikymmeniä sitten ja toinen, aikanaan Pohjois-Euroopan suurin, on sekin on myrskyissä pahoin vaurioitunut.
 
Perimätietona on säilynyt, että venäläiset ovat huvitelleet kierittelemällä kiviä alas Tapparamäeltä.  Nämä venäläiset lienevät olleet ensimmäisen maailmansodan aikaisia Mustavuoren kenttälinnoituksen rakennuttajia.  Mahdollisesti nämä kenttälinnoituksen rakentajat ovat halkoneet myös joitain Tapparamäen kiviä, sillä joissakin niistä näkyy poran jälkiä.  Samanlaisia reikiä on nähtävillä myös muualla Mustavuoren alueella.  Muutamissa mäen kivissä jäljet vaikuttavat kuitenkin vanhemmilta, mahdollisesti luonnonmuovaamilta.  Silmäkivestäkin löytyy matala, tafonimainen painauma ja sen vastapuolelta enemmän ihmisen muovaamalta vaikuttava kuppimainen painauma, joka on suunnattu kohden nousevaa aurinkoa. 

On mahdotonta arvioida miltä laen kiviasetelmat ovat kokonaisuudessaan näyttäneet silloin, kun sen rakentajat ovat saaneet työnsä valmiiksi.  Tärkeää kuitenkin on, että Tapparamäellä on vielä tänäkin päivänä näkyvissä selkeästi aurinkosuuntaukset, jotka viestivät meille sen rakentajien muinaisista tarkoitusperistä ja todistavat, että Suomessakin on osattu rakentaa massiivisia aurinkotemppeleitä jo muinaisina aikoina.

  Tapparamäki talvella
 
Teksti ja valokuvat: V. Rintala
Piirroskuva: JSM

Lähteet:
Tammerkoski 6/1973
Juhani Saarenheimo, Vanhan Pirkkalan historia  (Vanhan Pirkkalan historiatoimikunta, 1974)

Ps. Yllä oleva artikkeli on julkaistu Sinikivi-lehdessä n:o 1. Jos haluat lukea koko lehden, voit tilata sen vitosen kappalehintaan kätevästi oikean reunan pikatilauslomakkeella tai Lehtitilaukset-linkistä.

Maailmanmeno

  • Korona ja vuodepaikat

    Korona ja vuodepaikat

    Palaamme jälleen mieliä kuohuttavaan koronatilanteeseen. Muuta järkeväähän ei tapahdu joka herättäisi edes etäisen mielenkiintoni. Päällä on keskustelu tehohoitopaikkojen riittävyydestä jota jokainen ylilääkäri nyt tuntuu toitottavan ja ainakin allekirjoittaneella on siihen halvin ja toimivin konsepti. Kun ja jos ylikuormitus tapahtuu, aletaan priorisoimaan. Eli suomeksi sanottuna jätetään ylimääräiset hoitamatta eli annetaan kuolla. Eikös ollutkin räväkästi sanottu? - Lue lisää -
  • Meidän piha osa II

    Meidän piha osa II

    Jatkan vielä tätä kerrostalopihan teemaa sillä ilmeni ulottuvuuksia joista en ollut edes tietoinen. Eli motiivi miksi niin moni tunkee meidän pihalle pitään picnic -hetkeään. Onko ne kaikki vaan niin röyhkeitä? Ei, vastaus onkin siinä että harva mieltää että asuintalon pihamaa ei olekaan yleistä tilaa. - Lue lisää -
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23
  • 24
  • 25
  • 26
  • 27
  • 28
  • 29
  • 30
  • 31
  • 32
  • 33
  • 34
  • 35
  • 36
  • 37
  • 38
  • 39
  • 40
  • 41
  • 42
  • 43
  • 44
  • 45
  • 46
  • 47
  • 48
  • 49
  • 50
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 57
  • 58
  • 59
  • 60
  • 61
  • 62
  • 63
  • 64
  • 65
  • 66
  • 67
  • 68
  • 69
  • 70
  • 71
  • 72
  • 73
  • 74
  • 75
  • 76
  • 77
  • 78
  • 79
  • 80
  • 81
  • 82
  • 83
  • 84
  • 85
  • 86

Oudot jutut

  • Maailman pahin matka

    Maailman pahin matka

    Jos tekisin eläissäni vielä toisenkin sotakirjan edellisen jatkoksi niin ainakin aihepiiri olisi selviö. Se olisi arktiset merisaattueet eli ns PQ -saattueet Halifaxista Murmanskiin. Tästä näkee miten paljon "Saattue Murmanskiin" alkoi allekirjoittanutta inspiroida ja aloin selvittelemään asiaa. Onneksi en kirjoita, olkoonkin että ensimmäinen luku alkaa olla jo hahmollaan ja tarinan runko alkaa päässä muotoutua. - Lue lisää -
  • Qanonistit NewAgen sisuksissa

    Qanonistit NewAgen sisuksissa

    Kuten kuvasta näkyy, ei allekirjoittanut ole missään kohtaa osoittanut sympatiaa rokotekriitkoita kohtaan. Valaisen vähän laajemmin mistä siinä on kysymys ja teen tälläisen henkilökohtaisen tilityksen. Kukin saa olla siitä omaa mieltään samaten kuin siitä olenko oikeassa vai väärässä. Tämä on kirjoitus todellista `varjojen salaseuraa´vastaan joka osaa soluttaa, yllyttää ja lopuksi tuhota minkä tahansa instanssin johon se pääsee luikertamaan sisään. - Lue lisää -
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23
  • 24
  • 25
  • 26
  • 27
  • 28
  • 29
  • 30
  • 31
  • 32
  • 33
  • 34
  • 35
  • 36
  • 37
  • 38
  • 39
  • 40
  • 41
  • 42
  • 43
  • 44
  • 45
  • 46
  • 47

Muinaisaiheet

  • Kividokkaria pukkaa

    Kividokkaria pukkaa

    Jukkiksen kividokkari nyt olkoon ensi-illoista ensimmäinen koska se ilmestyi tätä kirjoittaessa alle tunti sitten. Muutenhan viikonloppuni meni omien leffojen ensi-illassa joten youtube saa vastaanottaa Jukkis-aineistoa pikapuoleen enemmänkin lähipäivinä. Mutta sukelletaan me nyt tähän muinaisaiheeseen ensin. - Lue lisää -
  • Kivikauden työkalut osa II

    Kivikauden työkalut osa II

    Jatkan vielä eilisestä aihepiiristä eli näistä kivikautisista työkaluistani noin niinkuin kontekstin kannalta. Miten ne oppii tunnistamaan sillä ero luonnonkiven ja luolamiehen hyödyntämän käsikirveen kanssa on hiuksenhieno ja käytännössä paleoliittista materiaalia tutkittaessa tutkijat joutuvat äänestämään niistä ovatko ne olleet ihmiskädessä vai lojuneet muuten vaan maassa. - Lue lisää -
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23
  • 24
  • 25
  • 26
  • 27
  • 28
  • 29
  • 30
  • 31
  • 32
  • 33
  • 34
  • 35
  • 36
  • 37
  • 38
  • 39
  • 40
  • 41
  • 42
  • 43
  • 44
  • 45
  • 46
  • 47
  • 48
  • 49
  • 50
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 57
  • 58
  • 59
  • 60
  • 61

Populaari

  • elokuvateon kriisi

    elokuvateon kriisi

    Nyt puhutaan taas vaihteeksi elokuvanteon vaikeudesta ja tuskaisuudesta. Selvästi olen törmäämässä rajaan jossa nerouden ja luovuuden rajat ovat tulossa vastaan. Joko alkaa ikä painaan ja alkaa fakkiutua, en tiedä, mutta olen törmännyt dilemmaan josta ei pääse yli, ali eikä ohi. Miten kuvata lähitulevaisuuden rappeutunutta kulttuuria. - Lue lisää -
  • Saattue Murmanskiin

    Saattue Murmanskiin

    Kai se pitäis taas jotain piristävää tänne kertoilla ja miksen kertoisi kirjasta johon törmäsin ja joka teki vaikutuksen. Sillä krantun makuni tuntien se on aina tapaus kun minä jotain suostun lukemaan ja vielä enemmän tapaus jos sitä alan hehkuttamaan. Kyseessä Alistair MacCleanin läpimurtokirja Saattue Murmanskiin josta sananen. - Lue lisää -
  • 1