No niin rakkaat nuoret! Kevät keikkuen tulevi ja sen myötä  Jukkis painelee hetimiten mettään ettiin kiviään. Tällä kertaa matka suuntautui Hollolan suuntaan Tiirismäen harjanteille. Olin saanut vinkin että paikalta voisi löytyä  jotain mielenkiintoista ja kun vihjaajakin lähti oppaaksi, niin mikä ettei.


Hollola ei kaukana Tampereesta ole joten ajomatka  oli kohtuullinen.  Jostain syystä eturengas kumminkin tyhjenee hitaasti ja luovuttaa maailmaan puolisen kiloa ilmaa parissa vuorokaudessa, joten rengasta piti tietenkin tarkkailla koko matkan. Onhan toi ärsyttävää kun tietää että kohta se joutuu kesäteloille ja kun sen syksyllä taas kaivaa esiin, se on lussuna jonkun pienen pienen vanne-tai rengasmurtuman takia jonka tarkka paikka voi olla pirullinen selvitettävä. Turha sitä nyt tässä  itkeä sen enempää. Elämä on ja sillä siisti.

hollola 1
Kovin pitkälle ei ehdi nousta kun ensimmäinen tulee jo vastaan. Huomasin muuten ettei tullut kauheasti puuskutettua tässä nousussa mikä on vähän ihmekin kun aattelee että on kevään ensimmäinen mettäkeikka.

Tiirismaa on kuulemma Salpausselän korkein paikka  ja muinaisranta-ohjelman mukaan Lahden alue on Yoldiameren aikaan koostunut neljästä saaresta ja nyt mennään tutkimaan niistä isointa. Sellainen eristyksissä ollut saaristo jonka eteläpuolella ollut avovettä aina baltiaan asti ja pohjoiseenkin saa mennä hyvän tovin, ennen kuin vastaan tulee saaria. Olisiko täällä ollut ihmisiä jo tällöin, siitä pitäisi saada selvyys.

Eikä tarvitse kauheita kavuta kun ensimmäinen megaliitti tulee rinteessä vastaan.  Klassinen kiviaihe; alku-uros nousemassa myyttiselle alkusaarelle  ja siittämässä maailman täyteen elollisia. Lupaavalta näyttää. Taas vähän ylemmäksi ja löytyy maakivi jonka leukaa on tuettu pikkukivellä. Kyllä tämä asutettujen saarien piiriin kuuluu.  Ei mene pitkään kun silmä havainnoi maakiven päälle asetetun nyrkinkokoisen irtokiven. Luennoin että ne ovat lintukiviä; lintu on opas sille joka on ammoin kulkenut saarta päästä päähän ja ennustan että löydämme toisen samanlaisen n. kilometrin päästä tai aiemmin. Niin se löytyykin ja olo on tietenkin pollea, että osaan näitä ennustella mistä  löytyy mitäkin.

hollola 2
Ei paha tämäkään.

Ennustan myös ettei mene aikaakaan kun löydämme maakiven jonka alle on pantu punainen kivi. Pian nekin alkavat tulla vastaan ja sitten niitä löytyykin jo pilvin pimein. En viitsi niitä enää edes valokuvata, niitä  on niin runsaasti, että  alkavat olla pelkkiä keräilymerkkejä  ja ovat lisäksi suhteellisen vaatimattomia. Rypäs tuntuu olevan nuotiopaikan ympäristössä. Siinä on joku lapsiporukka eväshetkellä joten kierrämme heidät. Nuotiopaikan toinen puoli on aivan mustana. Eipä ole vaikea arvata että tässä on syksyllä joku pyromaani pannut laavun palamaan ja tuuli kuljettanut liekkejä myös maaston puolelle. Sammuneet sitten omia aikojaan ennen kuin koko harju on palanut.

hollola 3
Vaatimaton mutta otinpa nyt kuvan kun aluskivi oli niin silmiinpistävän punainen. Etualalla näkyy myös olevan mesoliittisen kivikauden aikainen kaljapullo.

Selitän miten punaiset kivet ovat alkujumalattaren punainen alkumuna. Se hautoo siinä tulevaa alku-urosta kuten eri kansojen luomistarut tietävät. Mytologiahan on niin maailmanlaaajuinen että sen täytyy olla luonteeltaan ikivanha, vähintään se johdattaa alkujuuren jonnekin mammuttiaron puolelle kolmenkymmenetuhannen vuoden päähän mutta voi olla vanhempikin. Koska on pääsiäinen, muistutan että nykyisin enää kristinusko vaalii tätä traditiota. Pääsiäismuna kun on oikeaoppisesti aina punainen. Se on saman tradition toinen pää.

hollola 4
Punainen alkumuna on edelleen kulttuurissamme... 

Paikasta kyllä näkee että siellä on oltu. Kuten usein näissä paikoissa, maaperä on tamppaantunut helppokulkuiseksi joka kertoo omaa kieltään. Oppaan mainitsemia kiviympyröitä emme löydä mutta tietää sanomattakin että ne ovat asuinsijojen pohjia. Sellainen telttamainen rakennus niissä on ollut. Niistä voisi kyllä löytää – hyvällä onnella – jotakin kivityökalun tapaista tai muuta erikoista.  Niiden edustallahan ne sen ajan ihmiset ovat aikaansa viettäneet, mutta on tietenkin selvää että vain kivisiä esineitä voi löytää kun ajattelee että ihminen asusti niissä joskus 9400 eKr.

hollola 5
Tiirismaan alkusaari vuodelta 9400 eaa. Merkkasin punaisella viivalla summittaisen kevätretkemme kulun. Aika iso saarihan tämä on ollut kun meiltä meni aikaakin alun toista tuntia näinkin pieneen kävelyretkeen.

Minua toki kiinnostaa Tiirismäen harjanne myös isomman kuvan puolesta. Vähän matkan päässä sijaitsee yksi  maaamme varhaisasutuksen vanhin asuinpaikka Lahden Ristola. Sanoivat sitä ennen vanhaan  Askolan kulttuuriksi, mutten tiedä millä nimellä nykyisin enkä viitsi luntatakaan. Oppineiden mukaan askolan kulttuuri saapui maahamme ancylusjärven aikaan joskus 8500 eKr. Sitä vastoin minä olen esittänyt että ihminen oli maassamme ainakin tuhat vuotta aiemmin ja jonka todisteita hissuksiin kerään näillä metsäretkilläni. 

Nyt voi tietenkin itsetykönään pohtia, onko todennäköisempää että Ristolaan saapui väkeä kaukaa baltiasta ja rantautuivat tuohon kohtaan aloittamaan suomenkansan alkuhetken. Vai laskeutuivatko alas Tiirismaan harjanteilta merenrannalle kun huomasivat merenrannan kaikkoavan yhä kauemmaksi? Minä melkein veikkaisin tuota Tiirismaata, sillä matkaa on viitisen kilometriä. Mikä tarkoittaa suomeksi, että Ristolan asutus on jatkoa aiemmalle yoldiameren aikaiselle asutukselle. Se ovatko sitten saaneet vaihtokaupassa piikiveä baltiasta, onkin toinen kysymys.

ristola
Tiirismaan alkusaari ja Lahden Ristola merkattuna vuoden 9400 eaa aikaiseen karttaan. Kuten näemme. Ristola oli vielä tällöin merenpohjaa kun tuolla saarella jo asusteltiin. Sori vaan tieteilijät.

Kysymykseen tulee kutkuttava lisäosio kun oppaani sanoi löytäneensä piikiven palasen Tiirismaan Pirunpesän liepeiltä. Oli kuulemma näyttänyt sitä jollekulle alan ihmiselle jonka mielestä se  oli laivojen lastipainoa, kuten näihin yleensä vastataan. No on kai aika selvää että laivat eivät seilaa salpausselän korkeimmassa kohtaa joten jokin muu selitys pitäisi löytää.

Näissä asioissa pitää vaan olla varovainen. Suomessa on paljon alan oppineita joiden tieteellinen maine on kiinni ajatuksessa että Ristola oli asuinpaikoista varhaisin. Jos nyt tulee joku Jukkis joka sanoo että asutusta oli tuhat vuotta aiemmin,  voi olla varma että sitä näkemystä ei kohdella tosiaankaan silkkihansikkain. Mutta ei mennä nyt siihen. On kai selvää että täytyy pistäytyä paikalla uudestaan ja katsella radiomaston toistakin puolta ja mikä ettei piipahtaisi myös noissa muissa alkusaarissa vaikka ovatkin pääosin jääneet paikallisen teollisuusrakentamisen jalkoihin.

Jukkis
Piilota kommentointilomake