Tänään tutustumme Torniojokeen ja sen esoteeriseen salaisuuteen, jota Maupertuis hyödynsi, mutta joka silti on tavalliselle suomalaiselle edelleen pala tuntemattomuutta. Samalla teemme sen ikävän tempun, että olemme kuin taikuri joka paljastaa temppunsa ja pilaa ilon kaikilta, eli selvitämme vielä kerran mistä näissä mystisissä mitoissa onkaan kysymys.


Pierre Louis Moreau de Maupertuis on nimi jonka pitäisi sanoa jotakin edes vähän sivistyneelle suomalaiselle. Ei sillä että itsekään kauheasti tietäisin joten luntataan mitä wikipedia sanoo: Maupertuis oli Ranskan tiedeakatemian retkikunnan johtajana Tornionlaaksossa vuosina 1736–1737. Retkikunta mittasi yhden asteen suuruisen meridiaaninkaaren todellista pituutta maastossa (astemittaus). Tarkoituksena oli selvittää, onko maapallo navoiltaan litistynyt vai ei. Toinen vastaavanlainen retkikunta lähetettiin päiväntasaajalle nykyisen Ecuadorin valtion alueelle. Toisin sanoen, ranskalaiset tulivat pakkaseen hytisemään Torniojoen jäälle mittaamaan etäisyyttä pienen keppinsä avulla. Tiedän asian kun olen kerran nähnyt aiheesta dokkarin.

Mittausten eteläisin piste oli Alatornion kirkon torni ja pohjoisin Kittisvaara Pellossa. Muita pisteitä olivat muun muassa Pullinkivaara Svansteinin (Turtolan) kylällä, Niemivaara Pellon kunnassa sekä Aavasaksa Ylitorniolla.
Torniojoki3

Aiheemme kannalta on olennaista miten nämä mittauspisteet valittiin. Tapaus on asianmukaisesti kirjattu tieteen historiaan. Sen sijaan tapahtumien alla kummittelee huomattavasti esoteerisempi totuus, sillä ranskalaiset eivät ehkä tiedostaneet, käyttäessään saamelaisten muinaisia matkaetappeja, että he myös mittasivat keskellä 33.3 km –järjestelmää. Eteläisin piste oli luonnollisesti Tornion kirkon torni ja pohjoisimmaksi muodostui Kittisvaara. Muut mittauspisteet olivat Kaakamavaara, Nivavaara, Horilankero, Aavasaksa, Huitaperi, Niemivaara ja Pullinki. Lisäksi olivat perusviivan mittauspisteet Luppio ja Poiki-Torni Tornionjoen rannalla Aavasaksan kohdalla. Aivan sattumalta näitä mittauspisteitä ei valittu, sillä ne olivat aiemminkin toimineet saamelaisten kulkupisteinä. Tiedä sitten huomasivatko ranskalaiset ollenkaan, että useimmat näistä pisteistä rakentuivat tälle myyttiselle mittajärjestelmälle.

Eteläisin piste, eli Tornion kirkon torni, siitä on Nivavaaran päällä olevalle kivikasalle jämpti 33.3 km. Vastaavasti Tornion toisesta kirkosta on sitten Kaakamavaaran mittapisteelle niin ikään 33.3 km. Nivavaaran ja Kaakamavaaran keskinäinen etäisyys on 11.1 km. Kaakamavaarasta vuorostaan Huitaperin mittauspisteelle on 22.2 km. Vastaavasti Nivavaaralta on Aavasaksan mittauspisteeseen 33.3 km. Aavasaksalta vastaavasti on Huitaperiin 16.65 km eli puolet luvusta 33.3 km. Sattumaa? Ei todellakaan. Kyseessä on Suomen rautakaudelta periytynyt järjestelmä. Ajalta jolloin Pirkkamiehet kävivät verottamassa lappalaisia. Nämä myyttiset pirkkamiehet ovat ammoin nämä mittaukset suorittaneet, ja käyttäneet niissä samaa astemittausta, jota saamelaiset tulisivat hyödyntämään vielä pitkään sen jälkeen kun pirkkamiehistä ei ollut jäljellä kuin tomua.

tornionjoki4
Voin luvata teille ystävät, että mitat ovat tarkkoja eivätkä summittaisia. 

Tietenkin pistää silmään, että aivan pohjoiseen saakka tämä 33-järjestelmä ei ulotu, eikä mikään torniojokilatvan mittauspiste anna lukemaa. Tähän on tietty syy. Piti oikein kaivaa esiin vanhoja Colbeckin karttoja, joilla texasilaisia on aikanaan valistettu suomenkin historiasta, koska meillä tälläistä tietoa ei saa. Kartta vahvistaa saman, eli että norjalaisten verotusoikeus saamelaisiin oli voimassa Aavasaksalta pohjoiseen. Suomeksi tämän voi sanoa kursailematta, että silloinen Suomen ja Norjan rajalinja kulki näiltä kohdin. Tämä paljastaa myös sen, että norjalaisilla ei voi olla vastaavaa systeemiä.

colbeck 1
Yksityiskohta Colbeckin kartasta joka samalla valottaa miksei 33-mittoja juurikaan löydä Aavasaksaa pohjoisempaa. Sehän on ollut Norjan puolta.

Mielenkiintoista näissä mittauspisteissä on se, että ne ovat kivikasalta toiselle kun etelässä ne ovat kirkosta toiseen. Olisin aivan vissi että ellei Maupertuis olisi dokumentoinut näitä kivikasoja tuntureiden päällä, emme tietäisi niistä mitään. Tekisi jopa mieleni väittää että samalla tavalla on kivikasoin merkitty niin Oulujoen kuin Siikajoenkin latvavesiä, mutta ne ovat hävinneet aikaa sitten. Mikäli jokunen on vielä jäljellä, ei niistä voisi esittää näin yhteneväistä  kokonaiskuvaa.

Kuten lukija on jo kuullutkin kyllästymiseen asti, niin vihdoin viimein alkaa näkyä valoa tunnelin päässä mitä nämä mitat ovat. Joethan olivat valtaväyliä vielä 1800-luvulle asti, ja ne ovat mittapisteitä. Olen itse seurannut niiden kulkua pitkin varhaisimpia tunnettuja maanteitä ja täytyy sanoa, että teoriani pitää vielä hyvin kutinsa. Koetan tässä selittää että nämä ovat viimeisiä hetkiä kun olen tunnettu huuharina ja kohtapuoleen astun vakavasti otettavien historioitsijoiden joukkoon. 33-ilmiö on kuin onkin todellinen, esitettävissä todeksi tilastollisesti, ja niiden logiikka on että niitä löytää vesi- ja varhaiskeskiaikaisten maantieyhteyksien varrelta.

Jokimitoista sen verran että näitä löytää lähes kaikista länsisuomen joista mittaamalla kirkkojen väliset etäisyydet, mutta pohjoisessa ne eivät jatku kovin pitkälle. Torniojoella Aavasaksaan johon loppuu silloinen maamme raja, Oulujoella Muhokseen, Siikajoen kirkolta Paavolaan, Raahen kirkolta Vihannin kirkkoon jne. Jatkuisivatko ne sitten siitä eteenpäin pelkkinä kivikasoina – siitä ei ole kenelläkään tietoa.

skanssi

Tänään seurasin yhtä kuninkaantietä hämeenkyröstä aina Kurikkaan saakka. Huomasin että Kankaanpään kuninkaanlähteen ja Kyrön skanssin välinen etäisyys on jämpti 33.3 km. Aivan varmasti matkan varrella on joitakin muitakin mittapisteitä mutta vain nämä ovat varjeltuina säästyneet ajautumasta tuntemattomuuden alhoon.

Jukkis

 
Gravatar
Iku-ri
timomeriluoto.kapsi.fi . Tuolta löytyy vanhoja karttakuvia?
Gravatar
JariTa
Kuninkaanlähteeltä kesätie jatkoi Hämeenkangasta pitkin Vehuvarpeen kievarin kautta Järvenkylän kievarille Hämeenkyrön pohjoispuolelle jonne on Kuninkaanlähteeltä 33,3 km.
Gravatar
JariTa
Tarkennuksena vielä... Pyhän Marian kirkolta on 6,66 km Tuovilan (Toby) kivisillalle Helsinbyn kylässä, jossa joki ylitetään matkattaessa etelään. Paikalla on sijainnut kestikievari ja tästä tie haaraantuu rantatieksi sekä Kyrönkankaan kautta kulkevaksi tieksi. Tuovilan sillalta taas on 11,1 km Maunulaan.
Gravatar
Antero
Täytyy joskus käydä tuolla Niemivaarassa, se kun on samanlainen paikka kuin Pässilän muinaissatamat...
Gravatar
Antero
Nummijärveltä on 16,65 Hämeshavuseen ja Hämeshavusesta on 22,2 km kusikivelle Kylmäjyrään ja sieltä Peltoniemeen 22,2 km. Ylistaroon 22,2 km jossa kievari on Hakola, toisen kartan mukaan Holkkola... Torkkola. Sieltä 11,1 km Isoonkyröön Ikolan Komsilaan 11,1 km. Laihian Maunulaan 15,5 km... Mitat on suuntaa antavia Kylmäjyrän ja Ylistaron suhteen... Kauhajoen Hämes-Havunen oli kievari ja ensimmäinen talo 1500-1600 luvulla etelän suunnalta tultaessa. 33,3 mitta Hämes-Havusesta osuu Jouppilankylään Oja-Nisun taloon, jossa laskeudutaan Nenättömästä (nykyisin Kurikasta) tulevalta tieltä Vaasa-Tampere tielle. Lähellä Penttilänkylässä oli vielä 1800-luvulla markkinapaikka...

Peltoniemestä Ylistaroon on vanha tipulintie ja kulkee harjanteiden päällä.

Gravatar
JariTa
Kyllä tässä ollaan ehdottomasti oikeilla jäljillä.

En tiedä missä tämä Anteron mainitsema Maunulan mittapiste tai majatalo sijaitsee tarkasti, mutta Vanhan Vaasan Pyhän Marian kirkonraunioilta on 16,66 km Laihian Maunulaan. Jos nämä Anteron ilmoittamat mittapisteet ja etäisyydet pitävät kutinsa, ja mikseivät pitäisi, alkaa koko tie olla kartoitettu...

Piilota kommentointilomake