Tuossa kun tuli puhetta koska olisi tehty viimeisin 33-mitta, niin minähän tartun tuollaisiin kysymyksiin heti ja vieläpä varsin innokkaasti. mutta vastaaminen vaatii aina vähän enemmän kuin muutaman relatiivilauseen sillä joka juttua on aina pohdittava kantilta jos toiseltakin.


uskoisin kuitenkin että alkuhetki näille kirkoille jotka kulkevat 33.3 km välein on laskettu kauan ennen koko kirkkolaitosta – ja vieläpä ennen koko kristinuskoakin. Erehtyisinkö jos sanoisin alkuhetken olleen vielä silloin kun Rooma oli voimissaan 300-luvulla, ja uskoakseni kenties se ensimmäinen saattaa olla Laitilan Hautvuori. Vaan koska oli sitten viimeisin?

Epäilen että  systeemi on edennyt pohjoisempaan pirkkamiesten mukana joten se on saavuttanut eteläpohjanmaan joskus 700-luvulta eteenpäin ja pohjoispohjanmaan vielä niinkin myöhään kuin 1000-luvulla. Maankohoamisesta päätellen tietty. Se miten syvälle tämä on rakentunut syvälle kainuuseen siikajoen latvuksille on vielä teorian varassa.

Uskoakseni kaikkein nuorin 33-mitta olisi Porin kappeliluodolla. Vaikea sanoa absoluuttisesti koska tämä saari on noussut merestä, mutta Reposaaren historia antaa ymmärtää että viimeistään 1400-luvulla, ja 1500-luvulla jo aivan varmasti. Itse en pitäisi 1300-luvun loppupuolta  mahdottomana.

porin kappeliluoto
Porin Kappeliluodon kappeli saattaa olla viimeisin 33-mitoista. Tosin jossakin pohjoispohjanmaan raja-alueilla saattaa vielä muhia yllätys....

kappeliluodon muistomerkiltä näyttäisi olevan 32.8 km Ulvilaan.  Ei siis nykyiseen kivikirkkoon vaan sitä edeltäneeseen Liikistön kappeliin, joka oli voimissaan vielä 1300 –luvulla. Liikistön kappelinpaikka tunnetaan mutta sen sijaan Kappelilkuodon kappeli on arvailujen varassa joten sen tarkka sijainti saattaa heittää sadalla tai jopa sadoilla metreillä, tätähän ei kukaan voi tietää.

Siitä näyttäisi olevan myös mitta Siikaisen kirkkoon (33.7km) ja valitettavasti Siikaisen historia on omalla tavallaan hyvin tyypillinen eli sen asutushistoria katsotaan alkaneen veroluetteloiden ja kirjattujen uudisasukkaiden myötä, vaikka näissä tapauksissa on hyvin tyypillistä, että aluetta on saatettu asuttaa jo vaikka rautakaudelta saakka. Tämä pätee laajemminkin satakunnan kylien ja kauppaloiden historiikkeihin jotka alisuorittavat omaa kylähistoriaansa tuijottamalla liian paljon vain kirjallisiin lähteisin. Yhtä kaikki, Siikaisessa on ollut ensimmäinenkin kirkko, joka lienee sijainnut kirkkomaan alueella tai sen välittömässä  läheisyydessä. Siikaisista näkyy olevan myös melko jämpti mitta Pomarkun kirkkoon (22.2 km) sekä Merikarvialle (16.65km joka on puolet luvusta 33.3km). Näistä voi haarukoida jo melko paljon. Kuvassa oleva mitta on erheessä laskettu liian etelästä, enkä viitti enää korjata...

siikainen kirkko
Siikaisen ensimmäinen kirkko näyttäisi mittojen perusteella olevan melko lähellä nykyistä sijaintiaan.


Voidaan olettaa että joissakin poikkeustapauksissa on traditio ollut aina uskonpuhdistukseen saakka. Eli perinne olisi jatkunut yli tuhat vuotta. Tässä on kuitenkin huomattava mutta… salaisuus on siirtynyt kirkkolaitoksen sisään kun heimopäälliköt ja kauppasaksat ovat asteittain kadonneet historian hämäriin. Perinne on säilynyt pienessä sisäpiirissä jotka tunnemme vain nimellä kilta. Ulvilassa mainitaan toimineen oma kirkonrakentajien kiltansa ja tästä ei ole sanottavasti tietoa, ellei sitten sitä löydy vapaamuurareilta – hehän katsovat olevansa tämän tradition perillisiä. Kiltoihin olen jo pureutunutkin sanan kiila yhteydessä ja sanan alkujuuri on gaelin kielisessä kirkkoa tarkoittavassa sanassa Kil. Uskoakseni keskiajan puolella ei kukaaan ulkopuolinen ole välttämättä enää tuntenut 33-mittoja vaan se on mennyt pienessä kirkonrakentajien killassa omana salaisuutenaan.

Jos kuitenkin oletamme että Porin kappeliluodon kappeli olisi siinä  paikassa kuin sen oletetaan, on syytä kysyä miksi 500m heitto? Ilmeisesti syynä on ollut, että kappeli on rakennettu välittömästi kun siitä on tullut laivojen levähdyspaikka ja Tahkoluoto tuskin vielä silloin on ollut sen kokoinen kuin nykyisin. Se on ollut vielä tällöin pieni luoto ja tulevat maa-alueet väijyivät  vielä karikkoina pinnan alla. Koska traditio edellyttää mittaa koko kokemäenjoen pituudelta, olisi ollut vain luontevaa rakentaa luodollekin oma kappelinsa.

Jukkis
Gravatar
JariTa
Paltamon kirkolta seurakunnan leirikeskuksen yhteydessä olevaan kirkkoon on matkaa 11,1 km. Sattumaako vai tuore 33,3 mitta ?
Piilota kommentointilomake