ykskertayks

Tämä on karmein kertomus jota olen koskaan kirjoittanut, ja todettakoon että se on täysin fiktiivinen. Lisäksi haluan pyytää anteeksi omaisilta että olen heidän edesmenneet rakkaansa kietonut sepitteelliseen tarinaan. Tarkoitukseni ei ole repiä vanhoja haavoja auki, ja vielä vähemmän syöttää surevien omaisten päähän vääränlaisia ajatuksia. Provokaatioon on kuitenkin syynsä, sillä kaikki me – kollektiivisesti – haluamme tietää ja ymmärtää mitä tässä maassa tapahtuu, ja ennen kaikkea varmistuksen siitä, että edes 1% tästä tarinasta ei ole totta – muuten seassamme kulkee hirviö.

Himomurhaaja väijyy seuraavaa sattumanvaraista uhriaan. Hän seisoo aamuöisessä puistikossa, ja on loputtoman kärsivällinen. Hän puristaa kädellään taskussaan olevaa sähkölamautinta, ja tietää että jos tänä yönä ei tappamisen nautintoa saa, seuraavana lauantaina sitten. Hänen uhrinsa, nuoret humalaiset miehet, niistä ei ole pulaa kun lauantai vaihtuu sunnuntaiksi. Pian joku niistä erkanee laumasta – kohtalokkaasti.


Jack the Ripper
 

Emme tiedä koska hän aloitti tappamisen, mutta himomurhaajien tapaan hän on hekumoinut ajatuksella murrosikäisestä asti. Ensimmäinen uhri saattoi olla Jussi Neuvonen, päivä oli 20.1 vuonna 2000 ja paikkakunta Turussa. Impulsiivinen, pitkään patoutunut murhahimo pääsi viimein valloilleen, mutta hän oli tekoa tehdessään silti kaukana raivohullusta. Se oli tehty. Rajan yli oli astuttu. Nautinnollista kokemusta seurasi varmasti myös pelko, kuin pakollinen krapula. Pelko kiinnijäämisestä. Pitkään hän seurasi uutisointia oliko ruumis löytynyt, näkikö joku jotakin, ja öisin hän heräsi lehdenjakajan aiheuttamaan kolinaan. Syyllinen mieli näki rappukäytävässä poliisin rytmiryhmän valmistautumassa pönkkäämään ulko-oven sijoiltaan ja ryntäämään sisään. Meni vuosi, meni toinen, ja meni kolmaskin. Vasta sitten hän ymmärsi että he eivät koskaan tulisi.
Jos hän kuvitteli tappamisen jääneen tähän yhteen kertaan, ollen ainutlaatuinen kokemus, hän ei vielä tuntenut itseään eikä motiivejaan. Mitä enemmän hän muisteli tekoaan, fantasioi, ja nautti sen yksityiskohdista mielensä sopukoissa, sen enemmän varmistui ajatus uusia teko. Himomurhaajan synty oli nupullaan.


 
Hän oli varovainen mies, ja iski vasta viisi vuotta myöhemmin toisella puolen maata, Joensuussa. Elokuun pimeys  19.08, 2005, ja Jari Pesonen katosi. Edellisen tapaan hän iski aamuyöllä ja kätki ruumiin. Toinen kerta oli kuitenkin helpompi tehdä. Samalla hän kehittyi ja hioi taktiikkaansa. Oli selvää että jos hän jatkaisi, niin pitkän päälle katoamiset herättäisivät huomiota, joten hänen oli annettava ruumiiden löytyä, mutta tappojen on silti näytettävä onnettomuudelta. Heittäminen veteen oli ehdottomasti älykkäintä, sillä vesi kadottaa todisteet ja hukkuminen oli liian yleinen kuolinsyy, jotta kukaan osaisi arvata. Tässä vaiheessa hän keksi ilmeisemmin sähkölamauttimen. Tajuttomilla uhreilla ei olisi mitään mahdollisuuksia pudotessaan mustaan veteen.  Aiemmin hän oli jo keksinyt viikonloppuöiden ravintoloista hoippuvat nuorukaiset, tosin hän tiedostamattomasti vain toisti ensimmäisen murhansa olosuhteita hakiessaan sitä hekumallista tunnetta, joka silloin syntyi. Hänen etunaan oli muutenkin, että tilastojen valossa humalaiset nuoret miehet ovat onnettomuus- ja itsemurha-altista väkeä, jonka kuolemia poliisi tutkii lähes laiskasti. Lauantaiyönä kukaan ei kiinnittäisi huomiota mihinkään, taksit olisivat ajossa ja poliisilla piisaa puuhaa. Yössä kuuluu muutenkin huutoa ja humalaisten tolvailua, eikä kukaan kiinnitä huomiota yksittäiseen tekijäämme.


taser_533_1Mahdollinen himomurhaajan käyttämä väline. Ei jätä sellaisia jälkiä, joita oikeuslääkäri voisi vedestä löydetystä havaita.


Kolmas uhri oli jälleen Turussa alle puoli vuotta edellisen jälkeen. Hän oli palannut kotikonnuilleen. Atso Luoma 21v. kadonnut marras-joulukuun vaihteessa 2006 klo 23.00 ravintolaillan päätteeksi, sama tekotapa ja aika josta tulee nyt tappajamme tavaramerkki. Löydetty hukkuneena Aurajoesta . Turun poliisin mukaan tapaukseen ei liity rikosta. Murhaaja hymyili lukiessaan tätä uutista. Poliisi joka ei ole nähnyt kuin yhdenlaisia tappajia; kun pera tappaa umpihumalassa kaken tai erkki tappaa vaimonsa ja katsellen verisiä käsiään hokee poliisille; mä tein sen…mä tein sen. Liian tyhmät rikolliset tekevät myös tyhmän poliisin ja ikinä he eivät saisi häntä kiinni. Hän oli nykypäivän viiltäjä-jack, supertappaja.
 

Seuraavan kerran hän iski vasta vuoden päästä: Teemu Ripatti 18v. Kadonnut Kotkassa marraskuussa 2007 ravintolaillan päätteeksi klo 04.00. Löydetty kuolleena merestä. Kotkan poliisin mukaan tapaukseen ei liity rikosta
 

Hän oli myös kehittynyt jälleen. Riskinä oli saada nuorukaiset kuljetettua veden lähelle, ja vasta laiturilla iskeä sähkötainnuttimella niskaan ja pudottaa heidät tajuttomina mustaan veteen. Hän oli viimein oppinut väijymään suoraan veden lähellä, aina joku hoippuu sen viereltä, joten sekin pienensi riskiä. Uhreista ei ollut pulaa, kymmenet- mahdollisesti sadattuhannet nuoret miehet hoippuivat ravintoloista ulos umpihumalassa matkalla grillille tai kotiinsa, oikoen merenrantapolkua tai sataman kautta jossa hirviö odotti kärsivällisesti saalistaan. Uhrit suorastaan kävelivät kohtaloonsa. Kun hän ymmärsi iskeä eri paikkakunnilla, ei kukaan nähnyt yhtenäistä kuviota ja sen päätteeksi häntä suojeli yleinen mielipide; ”eihän meillä Suomessa…” Näin poliisikin ajatteli, sehän ei ollut edes tottunut hänenkaltaiseen rikolliseen. Tappajalla oli nyt vain taivas kattona.  Tappaja iski edellisestä vain muutamaa kuukautta myöhemmin, ja sen jälkeen alkoikin todellinen hybris, jossa mitään pidäkkeitä ei enää ollut.
 

Ari-Matti Anttalainen 22v. Kadonnut Kotkassa 14.12 2007 ravintolaillan jälkeen n. klo 01.00. Löydetty merestä kuolleena. Kotkan poliisin mukaan tapaukseen ei liity rikosta.

Johan Söderström, 31v. Kadonnut Oulussa 17.02 2008 n. klo 04.00. Löydetty Kiikelinrannasta. Oulun poliisin mukaan tapaukseen ei liity rikosta.

Kari Juhani Kauppinen 23v. Kadonnut 9.3. 2008 Helsingissä ravintolaillan päätteeksi n. 03.30. Löydetty kuolleena Vantaanjoesta. Poliisin mukaan tapaukseen ei liity rikosta.

Mikko Heino 23v. Kadonnut huhtikuussa 2008 n. klo 02.30. Löydetty kuolleena Aurajoesta.
Tämän jälkeen illat vaalenevat liikaa. Hän pitää taukoa. Heti kun syysillat muuttuvat hämäriksi, hän iskee jälleen.

Kadonneet_1Ovatko he kaikki sarjamurhaajan uhreja?
 

Tim-Lars Kylmäluoma, 22v. Kadonnut 11.9 2008 ravintolaillan jälkeen n. klo 00.15. Löydetty kuolleena kemijoesta. Rovaniemen poliisin mukaan tapaukseen ei liity rikosta.
Antti Itälä, 28v. Kadonnut Turussa 21.9 2008 ravintolaillan jälkeen klo 03.45. Löydetty kuolleena Aurajoesta. Turun poliisin mukaan tapaukseen ei liity rikosta.

Niko Niemi, 23v. kadonnut Tampereella 10.10.2009 klo 03.30 ravintolaillan päätteeksi. Löydetty hukkuneena Mustalahden satamasta. Tampereen poliisin mukaan tapaukseen ei liity rikosta.

Mika Oinonen, 29v, kadonnut Saarijärvellä 31.10 2009 ravintolaillan päätteeksi klo 03.30. Edelleen kadoksissa.
Lasse Tiri 27v. Kadonnut 1.1. 2010 Helsingissä ravintolaillan päätteeksi n. klo 02.00. Löydetty merestä jätkäsaaren edustalta. Poliisin mukaan tapaukseen ei liity rikosta.

Wisit Phetprasert, 18v. Kadonnut Porvoossa 1.5 2010 klo 06.00 ravintolaillan päätteeksi. Löydetty hukkuneena. Porvoon poliisin mukaan tapaukseen ei liity rikosta.

Vappu oli tämän murhakauden takaraja. Jälleen on aika hirviön mennä kesätauolle ja jatkaa heti kun illat jälleen pimenevät.  Seuraava uhri Jani Lahdenperä 22v. Kadonnut Oulussa aamulla 27.10 2010. Kadoksissa.
 

Tapauksia yhdistelmällä näkee kaavan. Hän suosii nuoria miehiä, iältään, jos mahdollista n. 22-23v. Satunnaiset yli- ja ali-ikäiset ovat työtapaturma. Tiedämme senkin että hän iskee aina juhlahumussa, mieluiten lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, ja aina aamuyöllä. Hän on hyvin tarkka siitä, ettei eksy samaan valvontakameran kuvaan uhrinsa lähietäisyydellä. Havaitsemme päivämääristä senkin, että hän lopettaa toimintansa heti, kun vuodenaika muuttuu valoisaksi, ja jatkaa heti kun pimeät illat alkavat. Kesät hän uinuu. Vaikka hän oli aktiivinen Kotkassa, on luultavaa että hän on kotoisin Turun alueelta, mutta on epävarmaa onko hän sama mies, joka sarjamurhasi nuorukaisia ruotsinlaivoilla 90-luvulla. Tuskin kuitenkaan, profiilissa on erojakin. Päivämääristä on vedettävä sekin karmea johtopäätös että hänen tahtinsa on kiihtynyt koko ajan, ja tappamisvauhti alkaa olla melkoinen.
 

Ennen kaikkea; missä on Tuomo Spets joka on kadonnut Turussa terminaalin satamassa 2.12 2010. Etsinnät ovat tällä hetkellä käynnissä.  Missä on Sami Kinnunen 19v. Kadonnut Varkaudessa 6.1 2011 klo 24.00 jälkeen ravintolaillan päätteeksi. Etsinnät ovat tällä hetkellä käynnissä.
 
Onko seassamme siis sarjamurhaaja joka tappaa nuoria miehiä? Kaikissa näissä olosuhteissa tuntuu olevan identtiset olosuhteet, ajankohdat, sekä kuolintavat. Itsemurhan mahdollisuus tietenkin on myös, jos oletamme että muutaman kuukauden välein nämä nuorukaiset kävelevät järviin, jokiin ja mereen kuin tahdoton sopulilauma. Profiilin perusteella seassamme näyttää olevan hirviö, jota on lähes mahdoton saada kiinni, ja joka ei pysty – tuskin haluaakaan – lopettaa toimintaansa. Hänen tekotapansa kielii myös miten varovainen ja älykäs hän on, hän on tappanut ainakin 15 ihmistä vain muutamassa vuodessa, ja niin nuo kammottavat teot täyttävät täydellisen murhan –kriteerit, ettei hänen olemassaoloaan edes tiedosteta. Jääkö hän ikinä kiinni? Montako uhria vielä tulee? Vai käykö vain niin että yksi kaunis kerta nuoria miehiä ei enää löydetäkään vesialtaista kellumasta, joka kielii että hän on kuollut, muuttanut maasta tai tullut liian iäkkääksi tai sairaalloiseksi jatkaakseen. Näille hukkumisille kehitetään jokin sosiaalipoliittinen teoria ja kukaan meistä ei tule koskaan tietoisiksi, että seassamme kulki tappohimoinen psykopaatti.
 
Kirjoittaja pyytää anteeksi tekstissä tai kuvissa mahdollisesti olevia virheitä. Aineiston kokoaminen useasta eri uutisesta oli väsyttävää ja aikaa vaativaa puuhaa, sillä maassamme ei näy olevan keskitettyä rekisteriä näihin asioihin – ja mahdollinen murhaaja ui senkin vuoksi toistuvasti verkon läpi.

Kirjoittaja kiittää Murha.info sivuston aktiivisia käyttäjiä, jotka pitävät kadonneista ja kuolleena löydetyistä edes jotenkin säällistä tiedonkeruuta.