Jalkakivitutkimus

Lisää
24.11.2016 17:54 #34094 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Täytyy näitä joo ruveta systemaattisesti tutkiin. en minä tiiä tartteeko muuta kun valokuvan ja sen alle karttalinkin, korkeuden merenpinnasta ja sanallisen vertailun rannansiirtymän nojalla miltä vuosituhannelta se on. mulla on omissa kokoelmissani tiedot ehkä kahdestasadasta kivestä josta valtaosan ongelma on se ikuinen - ne on netistä rötsittyjä. eli niitä ei voi periaatteessa varastaa tosta vaan, lupia on aikas haastavaa kysellä ja myönnetään että motivaatio on nollassa lähtee kuvaan kiveä jonka kuvan jo omaa koneellaan.

sitten on toi lappi ihan omaa aluettaan. Kyllä se hissuksiin näyttää siltä että komsan kulttuurilla on ollut kanssa jotain tekoa megaliittien kanssa ja se on mannerkulttuuri ja luultavasti hyvinkin syvässä yhteydessä tähän eteläisempään saaristolaiskulttuuriin. Vaikka tää vielä monimutkainen juttu onkin, niin kyllä tässä selkeä kaava alkaa erottumaan noiden korkeuskäyrien avulla.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
24.11.2016 19:09 - 24.11.2016 19:42 #34097 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Minoon myös mennyt vasta harkkomalla kirjaa läpi ja sisällöltään se on mielestäni hyvä ja erityisesti oivalluksia antava. Mutta kirjan pokkarimaisuus on sen sisältöön nähden hieman arveluttava, letru kansi jossa on kuitenkin visuaalista ilmettä kuvan kera, olkoon se sitten lainattu jostain taulusta. Paperi on sikäli "karheana" käsiin sopivaa mutta erityisesti karttakuvat olisivat saaneet olla jo selvyyden vuoksi värillä. Kyllä niistä selvän saa ja kuvista myös, mutta jo hyvän sisällön vuoksi tässä paistaa hienoinen "ajanhenki" jossa ihmisetkin pukeutuvat mustaan.

Minun täytyy nyt tässä samalla kehua "Kansalaisen karttapaikan" uusiutumista ja sen käytettävyyden jouhevuutta verrattuna entiseen. Lisäksi se mikä on extraa, on korkeuspaikkojen rinnevarjostaminen ja jossa jopa näkyy sellaisiakin kiviä, joita on aika päiviä sitten käsitelty dynamiitilla. Kartan voi hiiren rullalla lähentää jopa 20 metriin, mutta tarkkuus ei ole siinä kovin terävää. Yksi puute siinä on ja jonka karttaan voisi lisätä, peruskartalla on korkeuspaikat merkitty ruskein viivoin ja harvakseltaan numeroin. Siinä missä kartan varjostus tuo lisäarvoa, kartalla voisi olla veden korkeus korkeusmittojen mukaan eri aikoina ja samanlaisella liukukytkimellä toteutettuna, kuin muutkin toiminnot. Nyt kun tein oheisen kuvan "Nenättömän saaresta" Litorianmeren maximin n: 99,9 m ajalta, jouduin korkeusarvot yhdistämään piirustusohjelmalla GTK:n muinaisrannat ohjelmasta, joka taasen on kömpelö karttapaikkaan verrattuna. Sikäli hyvä kun karttapohja täsmäsi ja sain se rautatien mukaan kohdistettua paikalleen.

Jk. Vihreä piste kartalla on Hiivanaasenkivet ja punainen piste Hautamäki, johon palaan seuraavaksi. Alue jossa on runsaasti pöytäkiviä on mettäkoneen mylläyksen alla...





Seuraava kuva on Pässilästä, jolloin veden korkeus oli 140 metriä, jouduin seuraamaan korkeusmittoja saadakseni paljaat alueet esiin. Kuvasta näkee, tai paremmin voi päätellä, että alue on paljaana Ancylus-järven puolivälin ajan jälkeen ja ajalta, jossa hautaröykkiöitten kaltaiset paikat on jo kuivalla maalla mm. Kiikankallion ja Rajalammin vieressä. Myös Ison-Pässilän huipulle kuin myös Kokonmäen huipulle 150 metrin korkeuteen on kasaantunut Jättiläisen kirkot. Todennäköisesti ensin Kokonmäelle ja seuraavaksi isompana Iso-Pässilään. Myös satama vallit on ilmestyneet Kokonmäelle ensin ja vasta kun veden pinta on laskenut alle 140 metrin, ne on rakentuneet Vanha- ja Pikku-Pässilään sekä Kiikankalliolle.





Ihmisasutuksen voidaan olettaa alkaneen silloin täällä "Nenättömän" saarella kun veden korkeus on ollut Ancylus-järven aikana 150 metrin korkeudella. Kokonmäen, Rajalammin sekä Pässilän satamavallit ovat syntyneet 140 metrin ja 120 metrin välillä ja asutus on laajentunut vanhemman litorianmeren aikana kun vedenpinta on 100 metrin korkeudella. Myös Hiivanaasenkiven kivijatat on Litorianmeren puolivälin aikoihin istutettu riviin. Tätä Littorina-suvun kotiloa alkaa löytymään, kun maaperää kaivaa 4,5 metriä syvälle.
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 24.11.2016 19:42 : Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
24.11.2016 19:45 #34098 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
No sen verran vielä kirjasta sanon että onneksi painopiste on kumminkin tekstissä ja sillä on niin merkitsevä rooli että periaatteessa kuvat on vaan tekstiä täydentämässä ja olis oikeestaan ollu sama vaikka ne olis itte piirtäny lyijykynällä. lerppu kansi taas oli oma ideani koska muuten hintaa olis tullu ihan saatanasti ja tehny mahdolliset uusintapainokset mahdottomiksi.
vaan asiaan...

Kaikki oikeastaan alkoi Vöyrillä kun alan expertti Lefa mua huohotutti jonkun megaliittimäen päälle ja käytiin muuten kattoon jotain tosi komeeta jalkapöytääkin joka oli jonkun tyhjillään olevan maatalon pihassa. ja kerrottakoon sekin et siinä vähän matkan päässä asusti renki joka siinä oli ojankaivuussa ja ne jutteli ruotsia ja sit mulle kerrottiin jälkeenpäin et se oli ollu jonkun mummon renkinä joka oli sit kuollut ja hautajaisten jälkeen se oli heränny siihen et tää mummo tunkee ittee jääkylmänä samaan sänkyyn ja renki oli pelästyny niin että oli juossu ulos eikä sen koommin viettäny talossa öitään vaan muutti viereiseen riiheen asumaan. vaan asiaan...

Vöyrin megat on poikkeuksellisen nuoria, lähimmät litorinan aikaiset on kirjassakin mainittu Sievi ja sit on vielä kauhajoen pööskallio jossa on se ns. fiilis. mut jotenkin noi vöyrin megaliitit oudolla tavalla sekoittuu kainuunkuninkaiden 600-lukuun ja kaipa tää nenätönkin on samaan aikaan myöhäis-megaliittista aluetta mut samaan aikaan myös orastavaa 33-aluetta. Siinä jotenkin toi suomusjärvenkulttuuri ja läntinen pronssikausi lyö kättä toisilleen. ja miettiny sitä onko se kainuun kuningaskunnan alkuperäinen legitiimi ollutkin sitä että niillä on ollu pisin ja ainoa jäljelle jääny traditio muinaisista tarustoista? luultavasti kyseessä on ollu kulttuuri joka on muuttanu länteen vuoden 6500 eaa tietämillä kun muinaispäijänne lopulta eristäytyi omaksi järvekseen ja tää porukka on siirtyny pohjanmaan jokialtaissa kunnes sen toisessa päässä on sit lopulta syntyny kunkkukunta. Tää ny on tällästä spekulointia vielä mutta kenties asutushistoriassa voikin seurata myös kulttuurisiirtymää.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.11.2016 00:08 - 26.11.2016 00:13 #34126 : Arthos
Arthos vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus

pethuh kirjoitti: Siitä tulikin ajatuksiini, että saataisiinko me tehtyä sellaista kartta-sovellusta/sivua mihin vois merkata paikan ja valokuvan. Yhteinen megaliitti-tietokanta kaikille. Siihen varmasti pystyis koodaamaan myös muinaisrannatkin. Helpottaisi huomattavasti. Sitten jokaisen kuvan alla vois olla arvostelu/kommentointi mihin kuka tahansa vois laittaa arvioit, että näkyykö tässä ihmisen jälki, vai luonnon. Joukkoistetun tutkimuksen seuraava askel :)


Jos löytyis koodauksesta ymmärtävää porukkaa niin noista megaliiteista vois ihan hyvin tehdä jonkinlaisen karttasysteemin; Paikkatietohan on Suomessa nykyään kait ilmaista, mutta lähinnä raakadatana... Ja mitä esim mittausalan porukkaa tunnen niin teidän että ei ne ilmaseks sellasta valmiiks pureskeltua materiaalia väännä... Eli täytyis olla myös intohimoa tällaisiin historiajuttuihin, Joku tällainen olis hyvä jalkakivillekin: fba.evvk.com/geo/kultymp.html
Viimeksi muokattu: 26.11.2016 00:13 : Arthos. Syy: lainaus unohtui

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.11.2016 18:17 - 26.11.2016 18:20 #34140 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Muhun ottaa nytkin ihan saatanasti ihmisiä yhteyttä sillä jokainen tuntuu muistelevan että tollasia kiviähän on meitin mökin takametsikössä... osa luonnonoikkuja, osa muuten vaan erikoisuuksia mut yllättävän paljon myös ehtoja megaliitteja. näkee muuten että samoilijat, muinaisharrastajat, ym tän alan ihmiset tajuaa heti mistä on kysymys kun taas urbaani kaupunkilainen vaan ei vielä omaa silmää mut ne siitä kehittyy.
Hyvä puoli tässä on - vähintään mun itteni kannalta - että kirjaa tosiaan revitään käsistä ja nytkin on tossa vieressä hirvee kirjapino oottamassa maanantaita. samallahan se tietoisuuskin näistä leviää. antaas muuten kattoo pitääkö mun hankkia kirjoja lisää vielä ennen joulua, lattialla lojuu tyhjiä kirjalaatikoita kun niitä saa aukoo lähes joka toinen päivä. mut ne yhteydenotot.
Laitan tässä yhden saamani kuvan - en ees kysy saako julkaista - koska se on tossa naapuripitäjässä ja käyn siellä heti jos toi lumi tosta vielä sulaa. Olkoon niinku varkain. Tää on ikävällä tavalla ns. poikkeus säännöstä eli ensimmäinen näkemäni "kultamuna" tavanomaisen punaisen sijasta. Olen sitä vähän ootellutkin koska Kalevalakin puhuu rautamunasta ja kultaisista munista.



Selväähän se on ettei ton värinen kivi ittekseen ole menny tohon irtojalaksi vaan joku sen on laittanut. Kiinnostas kyllä tietää mitähän kivee, tai mineraalikivee, toi keltainen kivi on. Tiätääks kukaan? Vai onko sellainen australian `nugget´eli vaatimattomat 60kg puhdasta kultaa... :ohmy:

Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 26.11.2016 18:20 : Jukkis.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.11.2016 03:52 #34142 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Olisiko rautapitoista kiveä, kiven pinta on ruosteessa ja kellertää.

Pohdin noita kiviä ison kiven alla ja mieleen tuli eräänlainen "paininkivi", jossa päällä oleva kivi toimii muotona, kun tehdään nahkavenettä ja sille puukaaria. Kaarina on mahdollisesti käytetty niinipuuta joka on kevyttä, sitkeää ja pitää muotonsa painamisen jälkeen sitomatta kaaren päitä enää yhteen. Ilmaväli on tarvittu siksi, että niinipuun niinestä on ennen punottu köysiä ja nämä köydet on laitettu kaarelle painettavan aihion päihin ja vetämällä niinipuuköysi kiven ali. Kiertämällä sitten kapulalla köyttä, puu taipuu luokalle paininpuun muotoon. Vanha konsti vaikka auton kierrejousen kasaan painamiseksi. Sitä ennemmin puu on veistetty kolmelta reunalta ja yksi reuna on jätetty kuorelle, tämä siksi että puu ei "riseentyisi" eli tikut eivät nouse pystyyn. Puuta on pehmitetty ennen taivutus joko tulella, karjan lannalla tai varikuumalla höyryllä.

Menetelmä tuli mieleen kylän ajokaluteollisuuden ajalta joka on puutaidoissa saamaa jatkumoa, mitä Jurvan puolella oleva huonekalujen valmistus. Pässilässä olleesta satamasta tai telakasta valmistus on jatkunut meriveden rantaviivaa seuraten ensin Tainusjärvelle, sieltä Jurvan järvelle ja edelleen Närvänjoen jälkeen Närpiönjoen alajuoksulle ja siten, että Olaus Magnusson jopa mainitsee 1500-luvulla Carta Marinassa, "täällä valmistetaan laivoja".

Ajokaluteollisuudessa puu taivutettiin luokalle esim. aitan seinässä olleella paininpuulla, jonka yläpuolelle oli porattu reikiä kiiloja varten. Sitä mukaa kun puu taipui, lisättiin kiiloja jotka piti puun kaarella. Luokan annettiin kuivua ja asettua jopa kaksi vuotta. Toinen menetelmä oli "paininpuu" jossa oli vipu ja siinä luistin, joka kulki painettavan puun selkää pitkin. Ohessa kuva sellaisesta:





Reen jalaksia ja aisoja painettiin paininpenkissä, jota kutsuttiin "vihanpuiksi". Puuaihio ensin pehmitettiin takkavalkealla jossa puuvärkki työnnettiin piipunhormiin. Uudempi menetelmä oli toisesta päästä umpinainen ruuhi, jonka sisälle puuvärkki työnnettiin. Varipataan laitettiin valakia alle ja kiehuvan veden höyry johdettiin ruuhin sisälle pehmentämään puuta. Tämän jälkeen puu painettiin eli taivutettiin paininpenkissä tai sitä varten tehdyllä paininpuulla. Muistan kun olin kansakoulussa tokalla luokkaa, kun isä ei malttanut ostaa uusia Järvisiä, vaan kaivoi orsilta vanhat hikilaudat ja alkoi taivuttaa suksen nokkaa kaarelle. Teki paininpuun ja laittoi suksen sinne sen rakoon, kaatoi sitten padasta ottamaansa varikuumaa ponkkaan jonne asetti suksen paininpuun kanssa mojumaan. Kyllähän suksen nokka taipui ja maalasi vielä ne vihreäksi. Sovitti "rotanraurat" siteeksi nahkahihnan tilalle. Voi sitä vittuilun ja ihmetyksen määrää koulussa, kun joku vielä hiihtää hikilaudoilla. Heti tilaisuuden tullen katkaisin suksen jokirannan mäessä ja vonkasin uusia Järvisiä.

Pöytäkiviä on tuossa hautamäessä useampi ja niistä tulee mieleen taso, jossa on käsitelty hylkeen ja valaan nahkoja veneen laidoiksi. Kaippa pyhä pihlaja on siksi pyhä, koska sen kaarna sisältää parkkihappoa jolla nahka on aina tavattu parkita. Joskus Italiassa käydessäni varoitettiin ostamasta sieltä nahkavaatteita, jotka saattoivat olla Turkissa valmistettuja. Ne on komeita ja muodin mukaisia kyllä, mutta kotona vaatekaapissa ne alkaa haisemaan imelälle paskalle. Etelässä nahkaa tavattiin vanhastaan sillä parkita. Nahka myös liotettiin, muinoin mahdollisesti prunnissa eli maakuopassa, jossa oli koivuntuhkasta tehtyä lipeäpitoista vettä. Muodoltaan pyöreähköt kivet jonossa saattoivat olla siksi, että nahka näiden päällä kuivui nahkavenettä varten tarkoitettuun ja haluttuun muotoonsa. Kärryteollisuudessa taasen oli vanhastaan toppareita, jotka tekivät istuimen päällysteet ja fuutmanttelit niin rekiin kuin kärryihin. Meriruokoa toppaukseksi halvempiin istuimiin ja lehmän karvaa pehmikkeeksi kalliimpiin. Tästä edelleen kehittyi Kurikan puolelle Koivistonkylään, Nenättömänluoman alajuoksulle melkoisen suuri nahkateollisuus, josta sai nahkapäällyset kärryihin kuin nahkatakit, saappaat ja karvalakit sekä kintaat. Sama tapahtui myös Hauhon ja Tuuloksen suunnalla, missä valmistettiin Friitalan nahkavetimiä.

Kartta Hautamäen kohdalta Ancylusjärven ja Litorianmeren ajalta, jolloin Antero olisi päässyt Litorianmeren aikana suoraan portailta veneellä kauppareissulle. Punainen alueen kohdalla kohtaa makean Anculusjärven ja suolaisen Litorianmeren vedet. Hiivanaisen kivestä saattaa näkyä jo sen kärki:





Kuva Hautamäen alueesta neljä vuotta takaperin 2012, jolloin jonossa olevia kiviä makaa paksun sammalpeitteen alla:





Kuva kahden viikon takaa, kun metsäkone kävi puustoa harventamaan. Ellei metsän pohjaa myllätä pahoin, kivet saattaa hyvinkin olla paremmin esillä vuoden kahden kuluttua. Kalmontien risteys josta alkaa varsinainen "hautamäki" ja kumpikin tie on linjattu sen läpi.


Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.11.2016 04:08 - 27.11.2016 04:11 #34143 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Kalmontien risteyksen jälkeen Myllytie notkahtaa suojaiseen poukamaan ja nousee mäen päälle, jossa on yksi puolitoistametriä korkea kivipaasi ja kaksi isoa muurahaispesää tien suuntaisesti:





Hautamäessä metsän rinteessä on useampi pöytäkivi:





Poukama on ollut muinoin, jotain 9000 vuotta sitten suojainen paikka asustella, kalastaa ja rakennella...





Vielä tuhannen vuotta myöhemmin se on ollut mukavan suojaisa paikka, jossa Kiviluoma laskee Hiivanaasenluomaan. Kuva otettu sillalta joka yhdistää rotkon ja ylittää Hiivanaisenluoman ja sen rannalla oleva upea vanha vesimylly jää taakse yläjuoksulle. Voi sitä komiaa kosken pauhua ja jylinää, kun vesi iloisesti virtaa kohti Nenättömänluomaa:





"Hautamäki", linkki kartalle
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 27.11.2016 04:11 : Antero. Syy: linkki

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.11.2016 05:18 #34144 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Mulla on sellainen käsitys, että muinaisilta saarilta vois löytyä kivikautista esineistöä ilman kaivauksia kun katselee niitä paikkoja, joista sadevesi valuu alas, mutta mitään en oo itte vielä löytäny. Pyöreiks huuhtoutuneita kiviä kyllä on kaiken muun seassa, mutta enimmät niistäkin vaikuttais valuneen alas jo kauan sitten.

Mä tiedän yhen tällaisen valumapaikan, minkä juurelta löytyis hyvin piikiven palasia ja muuta jännää, mutta just siihen on tehty fiksusti hiekkatie ulkoilijoita varten ja joku levennys, missä voi istuksia puistonpenkillä.

Tän saman muinaissaaren toisella puolella on sen verta soinen maasto, että siellä tarviis lapiota, mutta se on rauhotettua aluetta.

Kummiskin kauempaa sivistyksestä varmaan löytyis vastaavia paikkoja, joissa voit katella vapaammin. Joku pelto tai puro siinä kallion juurella säästäis kaivelemisen vaivalta.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.11.2016 11:26 #34147 : Luolamiehen blogi
Luolamiehen blogi vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Tuo, mitä kivilaatua päälikivi ja jalkakivet ovat, on hyvin merkittävä seikka kun näitä alkaa enemmän tutkia ja pohtia. Hyvä peruspaketti millä pääsee alkuun on: weppi.gtk.fi/kiviopas/

www.gtk.fi/ajankohtaista/painotuotteet/kiviopas/

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.11.2016 12:25 #34148 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Veikkaisin noin valokuvan perusteella että olis kuparikiisua. sitä esiintyy toisinaan yksittäisinä lohkareina. Aika näyttää putkahteleeko näitä enemmänkin vastaan.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.11.2016 12:55 - 27.11.2016 17:18 #34149 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Elikkäs tämmösiä rännejä kannattais pitää silmällä.



Tää on se ulkoilijoita varten pilattu pääpalkinto, mutta siitä ei saa kunnollista kuvaa puiden takia. Se on paljon isompi ja siitä on tullu tavaraa alas isolta alueelta. Vasemmalla on kallion korkein osa ja puiden takana on matalampaa, mikä ohjaa korkeelta tulevaa tavaraa kuvauspaikan suuntaan.

Tuolta löyty ennen muinoin oikein nätinvärisiä piikiviä. Vissiin hankittu kaupankäynnillä jostain muualta.



GoogleEarthistakaan ei hirveesti oo apua puiden takia, mutta korkeen kallion asumiskelposimmista osista on valunu paljon tavaraa oikeelle ja matalamman kallion avustuksella joen suuntaan.



Mä en kerenny ottaa kuvaa, mistä korkeus kävis kunnolla ilmi kun lunta rupes satamaan tosissaan, mutta tossa on vanhempi kuva, mikä on otettu ylhäällä.



Näistä jutuista ehkä kannattais mainita kun käytä kattelemassa muiden löytämiä kiviä, että pääsee penskat harrastaan arkeologiaa. Samalla vois löytyä todisteita siitä, että niillä saarilla on asuttukin joskus, koska siihen ei tarvii kuin piikivee, mitä niillä ei oo luonnon puolesta.

Rinnettä ei varmaan kannata ensimmäiseks alkaa kaivella kun siinä on kumminkin paksukerros tuoreempaa tavaraa. Vanhempi on valunu veteen ja levinny paremmin. Noista kuvista kannattais valita kaivuupaikaks rantahiekka, koska sen kaivaminen ei oo hirvee vaiva ja siitä kohtaa sitä ennenkin on löytyny.

Mä muistan myös löytäneeni sieltä nätin munanmuotoseks huuhtoutuneet sinertävän kiven, josta sais puutarhakaupassa ainakin jonkun euron. Kai siihenkin aikaan on koristekiviä käytetty ja mitä mä olen tässä myöhemmin ympäristöä katellu niin se oli kotosin jostain muualta, koska ei siellä oo sellasta kivee missään ja se oli melkein aikuisen nyrkin kokonen, niin että ei se virran mukana oo tullu.

Ehkä se on oli tullu jonkun laivan painolastin seassa, mutta ihan yhtä hyvin se saatto olla vanhempi koriste.
Viimeksi muokattu: 27.11.2016 17:18 : juppe.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
12.12.2016 20:19 #34519 : Super-Electric
Super-Electric vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.12.2016 15:53 - 20.12.2016 19:24 #34579 : A kivi
A kivi vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
tammiriteeltä jkl
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 20.12.2016 19:24 : A kivi.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.12.2016 15:59 - 20.12.2016 19:26 #34580 : A kivi
A kivi vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Nää on Jyskästä, Asmalammentien ja sulunperän tien välisestä metsästä.
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 20.12.2016 19:26 : A kivi.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.12.2016 16:23 - 20.12.2016 19:28 #34582 : A kivi
A kivi vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
tästä alkaa jyskänvuoren kohteet..
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 20.12.2016 19:28 : A kivi.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.344 sekuntia